Erityiskiitos Sauli Niinistölle!
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö valittiin presidentiksi siitä huolimatta tai juuri sen ansiosta, että hän kantoi kampanjassaan erityistä huolta nuorten syrjäytymisestä. Minusta on kiitoksen ansaitsevaa, että Sauli Niinistöllä oli selkärankaa tällaiseen ja että hän nosti tämän asian julkiseen keskusteluun. Hän on luvannut asettaa työryhmän pohtimaan ja valmistelemaan toimenpiteitä asiassa. Lämmin kiitos presidentti Sauli Niinistö!
Olen kahdeksan vuotta puhunut tästä asiasta Riihimäellä. Olen tehnyt kaksikin valtuustoaloitetta, joissa avasin ongelman ja totesin köyhän asian unohdetuksi. Esimerkiksi professori Veli- Matti Ritakallio osoitti Socius 4/2006, kuinka erityisesti ” viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteiskunnalliset erot ovat kasvaneet hurjasti. Väestön valtaosan asiat ovat menneet eteenpäin oikein mukavasti, mutta pohjalle jääneellä osalla elinehdot ovat absoluuttisesti menneet heikompaan suuntaan. Tähän joukkoon kuuluu noin kymmenen prosenttia Suomen kansasta. Jos kymmenen prosentin asiat menevät oikein huonosti, tällä voi olla vaikutuksia myös 90 prosentin elämään.”
Ehdotin konkreettisia toimia mm. aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja valtion työllisyysrahojen parempaa hyödyntämistä. Ehdotin toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia ja työllistämistoimia. Ehdotin tehokkaampia toimia peruskoululaisten oppimis- ja kouluvaikeuksien ratkaisemiseen. Ehdotin toimenpiteitä koulukiusaamisen poiskitkemiseksi. Ehdotin toimenpiteitä nuorten päihde- ja huumeongelmien ehkäisyyn. Ehdotin maahanmuuttajien kotouttamistoimien parantamista, sillä maahanmuuttajat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa. Kaipasin Riihimäen kaupungilta tehokkaita toimia kaupunkilaisten terveyden edistämiseen. Totesin, että kaupunkilaisten terveyserot tulee selvittää ( He 96/ 20005). Eduskunta on velvoittanut kunnat seuraaman asukkaiden terveydentilaa väestöryhmittäin . Jne.
Eri hallintokunnat antoivat kiitettävästi tietoa, mitä ne ovat tehneet syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Eri lautakuntien lausunnot olivat hyvin positiivisia sillä tavalla, että tunnustettiin tarpeelliseksi toimia ongelman suhteen. Valitettavasti lausunnoissa ei juurikaan käsitelty sitä, mitä pitäisi tulevaisuudessa tehdä.
Valtuustokeskustelukin oli toiveita antava. Yleinen henki oli, että syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava. Ehdotuksestani hyväksyttiin ponsi, jossa toivottiin, että kaupunginhallitus seuraisi indikaattoreiden avulla syrjäytymiskehitystä ja tarvittaessa ryhtyisi toimenpiteisiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Tästä huolimatta asia on ollut tavattoman sitkas. Kaupungin virkamiehiä ja poliittisia valtuustoryhmiä asia ei ole voinut vähempää kiinnostaa. Kaupunginhallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin. Terveydenhoito ei ole selvittänyt terveyseroja. Kaupunki ei ole lisännyt työllisyystoimia. Parannus on saatu nuorten työpajan toimintaan, jossa toimintaa on vakinaistettu ja mahdollisuuksia lisätty. Kuitenkin ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on voimakkaampi osa kaupungin toimintaa. Oikeastaan ihmetyttää, miksi se on ollut niin vaikea asia sosialidemokraateille ja kokoomukselle. Silti tässäkin on ollut muutama kokoomusvaltuutettu, jotka ovat tavattoman selväjärkisesti ymmärtäneet asian. Ehkä juuri sekin, että kokoomusvaltuutettu Mikko Takala on tehnyt väitöskirjansa koulutuksellisesta syrjäytymisestä on auttanut hahmottamaan myös kokonaisuutta ja kokoomuksesta on tullut myötätuntoa.
Ihmettelen iloisena sitä. että Sauli Niinistö on ottanut esille nuorten syrjäytymisen suurimpana yhteiskunnallisena ongelmana. Ehkä jatkossa Riihimäellä koko kokoomusvaltuustoryhmä on yhteisessä rintamassa vaatimassa toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi, kun presidentti näyttää esimerkkiä. Mielenkiintoista on nähdä, joko Riihimäellä sitten alkaa koko valtuustolle maistua syrjäytymisen ehkäisy.
Vaalipassiivisuus huolestuttaa
Mihin tässä joudutaankaan, jos yleisesti hyväksytään äänestämättömyys? Näissäkin presidentinvaaleissa Hämeen vaalipiirissä äänestysprosentti oli vain 68,8 prosenttia eli 31,2 prosenttia jätti äänestämättä. Huonoiten äänestettiin Hartolassa, jossa äänestysprosentti oli 61,6. Pirkanmaan vaalipiirin huonoin äänestysprosentti oli Mänttä- Vilppulassa 61,6. Huonoin tulos Kymen vaalipiirissä oli Miehikkälässä 60.1. Uudenmaan korkein äänestysprosentti oli Kauniaisissa 85,6, Espoossa 78,4 ja huonoin Karkkilassa 65,2.
Koko maan äänestysprosentti: 68,8 % eli sama kuin Hämeen vaalipiirissä. Sauli Niinistö sai äänistä 62,6 prosenttia ja Pekka Haavisto 37,4 prosenttia.
Politiikan tutkija Ville Pernoo pitää Helsingin Sanomissa äänestysprosentin laskua ”hälyttävänä signaalina”. Positiivisena hän pitää nuorten esiinmarssia Haaviston kampanjan kautta.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan ”alhaisen äänestysprosentin pitäisi soittaa hälytyskelloja”. Tällä oli vastakkain kaksi etelän ehdokasta. ”Niinistön täytyy nyt huomioida voimakkaasti syrjäseutuja.”
Äänestämättömyys on akateemisessa keskustelussa liitetty syrjäytymiseen ja huono-osaisuuteen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti