tiistai 7. helmikuuta 2012

Erityiskiitos Sauli Niinistölle!

Erityiskiitos Sauli  Niinistölle!


Kokoomuksen presidenttiehdokas  Sauli Niinistö valittiin presidentiksi  siitä huolimatta tai juuri sen ansiosta, että hän kantoi kampanjassaan erityistä huolta nuorten syrjäytymisestä. Minusta on kiitoksen ansaitsevaa, että Sauli Niinistöllä oli selkärankaa  tällaiseen ja että hän   nosti tämän asian julkiseen keskusteluun. Hän on luvannut asettaa työryhmän pohtimaan ja valmistelemaan toimenpiteitä asiassa. Lämmin kiitos presidentti  Sauli Niinistö!



Olen kahdeksan vuotta puhunut  tästä asiasta  Riihimäellä. Olen tehnyt kaksikin valtuustoaloitetta,  joissa avasin ongelman  ja totesin köyhän asian unohdetuksi. Esimerkiksi professori Veli- Matti Ritakallio osoitti  Socius 4/2006, kuinka erityisesti ” viimeisen kymmenen vuoden aikana  yhteiskunnalliset erot ovat kasvaneet hurjasti. Väestön valtaosan  asiat ovat menneet eteenpäin oikein mukavasti, mutta pohjalle jääneellä osalla elinehdot ovat absoluuttisesti menneet heikompaan suuntaan. Tähän joukkoon kuuluu noin kymmenen prosenttia Suomen kansasta. Jos kymmenen prosentin asiat menevät oikein huonosti, tällä voi olla vaikutuksia myös 90 prosentin elämään.”

Ehdotin konkreettisia toimia  mm. aktiivista työllisyyspolitiikkaa  ja valtion työllisyysrahojen parempaa hyödyntämistä. Ehdotin toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia ja  työllistämistoimia. Ehdotin tehokkaampia toimia peruskoululaisten oppimis- ja kouluvaikeuksien  ratkaisemiseen. Ehdotin toimenpiteitä koulukiusaamisen poiskitkemiseksi. Ehdotin toimenpiteitä  nuorten päihde- ja huumeongelmien ehkäisyyn.  Ehdotin maahanmuuttajien kotouttamistoimien parantamista, sillä maahanmuuttajat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa. Kaipasin Riihimäen kaupungilta  tehokkaita toimia kaupunkilaisten terveyden edistämiseen. Totesin, että kaupunkilaisten terveyserot tulee selvittää ( He 96/ 20005). Eduskunta on velvoittanut kunnat seuraaman asukkaiden terveydentilaa väestöryhmittäin . Jne.

Eri hallintokunnat antoivat kiitettävästi tietoa, mitä  ne ovat tehneet  syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Eri lautakuntien lausunnot olivat hyvin positiivisia sillä tavalla, että tunnustettiin tarpeelliseksi toimia ongelman suhteen. Valitettavasti lausunnoissa ei juurikaan käsitelty  sitä, mitä pitäisi tulevaisuudessa  tehdä.

Valtuustokeskustelukin oli toiveita antava. Yleinen henki oli, että syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava. Ehdotuksestani  hyväksyttiin ponsi, jossa toivottiin, että kaupunginhallitus seuraisi indikaattoreiden avulla syrjäytymiskehitystä  ja tarvittaessa ryhtyisi toimenpiteisiin  syrjäytymisen  ehkäisemiseksi.

Tästä huolimatta asia on ollut tavattoman sitkas. Kaupungin virkamiehiä  ja poliittisia valtuustoryhmiä   asia ei ole voinut vähempää kiinnostaa. Kaupunginhallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin. Terveydenhoito ei ole selvittänyt terveyseroja. Kaupunki ei ole lisännyt työllisyystoimia. Parannus on saatu nuorten työpajan toimintaan, jossa toimintaa on vakinaistettu ja mahdollisuuksia lisätty. Kuitenkin ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on  voimakkaampi osa kaupungin toimintaa. Oikeastaan ihmetyttää, miksi se on ollut niin vaikea asia  sosialidemokraateille ja kokoomukselle. Silti tässäkin on ollut muutama kokoomusvaltuutettu, jotka ovat tavattoman selväjärkisesti ymmärtäneet asian. Ehkä juuri sekin, että kokoomusvaltuutettu Mikko Takala on tehnyt väitöskirjansa koulutuksellisesta syrjäytymisestä  on auttanut hahmottamaan myös kokonaisuutta ja kokoomuksesta on tullut myötätuntoa.



Ihmettelen  iloisena sitä. että  Sauli Niinistö on ottanut esille nuorten syrjäytymisen suurimpana yhteiskunnallisena ongelmana.  Ehkä  jatkossa Riihimäellä  koko kokoomusvaltuustoryhmä  on yhteisessä rintamassa vaatimassa  toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi, kun presidentti näyttää esimerkkiä. Mielenkiintoista on nähdä, joko Riihimäellä sitten alkaa koko valtuustolle maistua syrjäytymisen ehkäisy.

Vaalipassiivisuus huolestuttaa



Mihin tässä joudutaankaan, jos yleisesti hyväksytään äänestämättömyys? Näissäkin  presidentinvaaleissa  Hämeen vaalipiirissä  äänestysprosentti oli  vain 68,8 prosenttia  eli 31,2 prosenttia jätti äänestämättä. Huonoiten äänestettiin Hartolassa, jossa äänestysprosentti oli 61,6.   Pirkanmaan vaalipiirin huonoin äänestysprosentti oli Mänttä- Vilppulassa  61,6. Huonoin tulos Kymen vaalipiirissä oli Miehikkälässä 60.1. Uudenmaan korkein äänestysprosentti oli  Kauniaisissa 85,6, Espoossa 78,4  ja huonoin Karkkilassa 65,2.



Koko maan  äänestysprosentti: 68,8 %  eli sama kuin Hämeen vaalipiirissä. Sauli Niinistö sai äänistä  62,6 prosenttia ja Pekka Haavisto  37,4 prosenttia.



Politiikan tutkija Ville Pernoo  pitää Helsingin Sanomissa äänestysprosentin laskua  ”hälyttävänä signaalina”. Positiivisena hän pitää nuorten esiinmarssia Haaviston kampanjan kautta.



Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan  ”alhaisen äänestysprosentin  pitäisi soittaa hälytyskelloja”. Tällä oli vastakkain kaksi etelän ehdokasta. ”Niinistön täytyy nyt huomioida voimakkaasti syrjäseutuja.”



Äänestämättömyys  on akateemisessa keskustelussa liitetty syrjäytymiseen ja huono-osaisuuteen.



Mikko Lund

Ei kommentteja: