lauantai 18. helmikuuta 2012

Hyvä veli -verkostot yleisin korruption muoto

Hyvä veli -verkostot yleisin korruption muoto


Hyvä veli – verkostoja  Suomessa on aiemmin tutkinut mm. Matti Wiberg   Valta kunnassa, jonka mukaan valta kunnissa on keskittynyt hyvin hyvin pienelle piirille, jonka ulkopuolella olevia  valta- kysymysten tai muidenkaan asioiden  ei pitäisi kiinnostaa. Asiasta on kuitenkin  asian yleisyyden takia  suhteettoman vähän tutkimusta. Selvää tutkimusvajetta  paikkaa  Vaasan yliopiston tutkijaryhmän   tulokset. Tulokset osoittavat, että hyvä veli- verkostot ovat yleisin suomalaisen korruption muoto. Kysymys on paheksuttavasta ja tuomittavasta toiminnasta, jos toiminta suuntautuu lakien kiertämiseen tai niiden rikkomiseen.

 Kansalaisten tiedonsaanti viranomaisilta ei aina toimi toivotulla tavalla, ilmenee Transparency Suomi ry:n tilaamasta Kansallisesta integriteetti- eli riippumattomuustutkimuksesta. Esteellisyyssäännöksistä halutaan myös selkeämmät ja niihin pitäisi kuulua sanktiot.


Vaasan yliopiston tutkijaryhmän tekemän raportin mukaan hyvä veli -verkostot ovat yleisin suomalaisen korruption muoto. Raportissa todetaan tämän olevan kuitenkin murtumassa, sillä jääviyteen, esteellisyyteen ja intressiristiriitoihin kiinnitetään enemmän huomiota. Resursseja ei kuitenkaan ole lisätty.



- Korruptio on ensi kertaa mukana hallitusohjelmassa. Korruptionvastaisen työn resursseja ei kuitenkaan olla lisätty. Olisi tärkeää, että esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja media tekisivät yhteistyötä viranomaisten kanssa korruption torjumiseksi, Transparency Suomi ry:n puheenjohtaja Pentti Mäkinen kommentoi  asiaa Yle uutisille.



Transparency Suomi esittää, että eri viranomaisten - kuten verottajan, tullin, poliisin ja oikeuskanslerinviraston - on lisättävä yhteistyötä korruption torjunnassa. Myös avoimuutta kaivataan lisää, edistyksellisestä julkisuuslainsäädännöstä huolimatta kansalaiset eivät aina saa tärkeää tietoa helposti.



Julkisuudesta olemme viime aikoina havainneet, että mm. ministereiden näyttää olevan vaikea todeta itseään esteelliseksi virkatoimissaan. Oikeuskansleri on joutunut vetämään rajaa.



Entäpä esteellisyys kuntahallinnossa? Kysymystä ei ole avattu   tai siitä on ainakin vähän havaintoja. Kun kuntahallinto näyttää kovin vähän kiinnittävän huomiota asiaan, kysymys kuuluu, olisiko kansalaisjärjestöistä tai lehdistöstä ihan oikeaksi vahtikoiraksi  kuntahallinnon suuntaan.



Kirjoitin jokin aika sitten ministerin ja kansanedustajien mahdollisesta  jääviydestä kunnallishallinnossa. Ilkka Kanervan tapauksen myötä keskusteluun tulee myös maakuntaliittojen kaavoitusvalta  ja kansanedustajien mahdolliset  jääviydet tässä päätöksenteossa.



Hyvä veli- verkostoista on todella tarpeen keskustella!



Mikko Lund

Ei kommentteja: