Terveydenhuoltoon tarvittaisiin lisää rahaa kolme miljardia euroa
Terveydenhuolto on noussut vakavaksi puheen aiheeksi. Kaikkialla ei pääse terveyskeskukseen määräajassa, vastaanottoaikaa ei saa kahteen viikkoon. Lakien määräykset toteutuvat terveydenhuollossa vain osittain. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja niukat resurssit pitävät järjestelmää jäykkänä. Ruotsin tason saavuttamiseen tarvitaan lisää rahaa 3 miljardia euroa, sanoo Helsingin Sanomien haastattelema toimitusjohtaja.
Kolme miljardia euroa on iso raha. Ministeri Guzenina- Rikhardson myöntää resurssipulan, mutta 3 miljardia euroa on vaan niin iso raha, ettei sen repiminen ole pelkkä ilmoitusasia.
Valtio velkaantuu lisään tänäkin vuonna noin 7 miljardia euroa. Hallituksen tavoitteena on katkaista velkaantuminen korottamalla veroja ja säästämällä. Tähän kuvioon huonosti sopii määrärahojen suorat lisäykset.
Yksityiset terveysmarkkinat tarjoavat palveluitaan hyväosaisille. Yksityiset terveysasemat on ketjutettu ulkomaisten pääomasijoittajien hallintaan ja palvelut kaupallistettu. Julkinen terveydenhuolto on jäänyt palvelemaan tavallisia ihmisiä ja voi huonosti.
Julkisen terveydenhuollon ongelmat ovat 1990- luvun laman perintöä. Terveydenhuollon rakentaminen jäi kesken, eikä tilannetta ole korjattu.
Lisäksi erikoissairaanhoidon resurssipula on huutava. Esimerkiksi Hämeenlinnan keskussairaala on kohdistanut säästötoimiaan Riihimäkeen. Ongelman nimi on liian pieni Kanta- Häme, joka ei pysty pitämään sairaalapalveluja yllä.
Erikoissairaanhoidon ongelmien ratkaisu ei tule onnistumaan Hämeenlinna- keskeisesti. Hämeenlinna kohdistaa säästöt jatkossakin Riihimäkeen, jotta Hämeenlinnan palvelut pystyttäisiin ylläpitämään.
Kuntaliitos Hyvinkään kanssa ratkaisi myös erikoissairaanhoidon ongelmat. Hyvinkään sairaala on 15 kilometriä Riihimäeltä. Se on yli puolta lähempänä kuin Hämeenlinna.
Riihimäellä tarvitaan nimensä mukaisesti uudelleenarviointia.
Antibioottien teho heikentyy
Tulevaisuuden ongelman muodostaa bakteerit, jotka kehittävät vastustuskykyä antibiootteja vastaan. Noin vuosi sitten Suomesta löydettiin NDM 1- superbakteeri, johon tehosi vain yksi antibiootti 25:stä. Professori Matti Vaara myöntää (HS 10.1.2012), että "Kaakkois- Euroopasta leviää bakteereja, jotka ovat vastustuskykyisiä sille viimeisellekin antibiootille".
Esimerkiksi sukupuolitauti tippuri on kehittymässä vastustuskykyiseksi Britaniassa, Australiassa ja Japanissa. Hussissakin on nähty bakteerista kolme kantaa, joihin tehoavien lääkkeiden löytyminen oli siinä ja siinä. Tippurilääkkeet alkavat olla vähissä, myöntää Matti Vaarama.
Ennakkoäänestys alkoi vaisuna
Ennakkoäänestys on alkanut vaisuna. Ennakkoäänien pohjalta ei voi vielä ennustaa lopullista äänestysprosenttia. Mutta ehkä vaisuus kertoo suuresta epävarmojen äänestäjien määrästä. Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg uskoo, että äänestysprosentti nousee vuoden 2006 vaalien tasolle, jolloin kansalaisista äänesti 73,9 prosenttia.
Äänestäminen on oikeus, mutta mutta se on myös velvollisuus. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Turha on sitten kitistä, jos on jättänyt äänestysoikeutensa käyttämättä.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti