Perhesurmat järkyttävät

Perhesurmat järkyttävät

Perhesurmat järkyttävät ja kummastuttavat. Mistä niissä on kysymys? Perhe on perustettu, tulevaisuuteen on uskottu, rakkaus on kukoistanut, lapsia on tullut. Nyt kaikki päättyy hyvin traagisella tavalla. Eikö asiat olleetkaan hyvin? Mikä meni pieleen?

Monia kysymyksiä, joihin ei ole vastausta.

Entä tämä tuore tapaus Helsingin Laajasalossa? Perheen äiti ja lapset löytyivät kuolleina syttyneen asuntopalon jälkeen. Isää epäillään kolmesta murhasta. Poliisi epäilee miehen surmanneen vaimonsa ja kaksi alaikäistä lastaan.

Isällä on ollut aikaisempi rikostausta.

Vanhemmat olivat syntyneet 1970- luvulla. Lapset olivat 1- ja 4-vuotiaat. Kolmannen kerroksen asunnossa syttynyt palo ei levinnyt onneksi muualle eikä siitä aiheutunut muita ongelmia savuhaittojen lisäksi.

Suomessa on alle vuoden sisällä tehty jo kuusi perhesurmaa.2000-luvulla tekoja on ollut lähes 30. Niissä on kuollut 72 ihmistä summaa Helsingin Sanomat. 

 Tutkijan mukaan perhesurmien taustalla on usein avioero, rahapula tai mielenterveysongelmat. Miten perhesurmat estettäisiin? Miten perheitä voitaisiin auttaa, ettei tällaista pääsisi tapahtumaan? 

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anne Kauppi sanoo Ylen mukaan, että syyt äitien ja isien tekemien surmien taustalla ovat sangen erilaisia. 

Äitien ja isien tekemien perhesurmien taustalla ovat usein pitkäaikaiset ongelmat. Vanhempien tekemiin surmiin johtavat kuitenkin usein erityyppiset ongelmat. 

- Isien tekemiin surmatekoihin usein mustasukkaisuus, perheen erouhka ja joskus myös alkoholiongelmat.

Äitien tekemien surmien taustalla on usein mielenterveysongelmia, kuten masentuneisuutta ja jopa psykoottisia häiriöitä. Perhetilanteet ovat myös usein vaikeita, ja niihin voi liittyä perheväkivallan uhrina olemista, sanoo erikoislääkäri Anne Kauppi Itä-Suomen yliopistosta.

Anne Kaupin mielestä perhesurmia on ollut vuoden sisällä epätavallisen paljon. Hänen mukaansa on vaikea arvioida, mistä huippu johtuu. Perhesurmat ovat rikoksina harvinaisia tapauksia, ja niiden taustalla ovat hyvin henkilökohtaiset syyt, ongelmien kasaantuminen ja avunsaannin vaikeus.

Voi olla, että teot ruokkivat toisiaan päättelee Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.Tilastot eivät tue oletusta,että Suomessa perhesurmia sattuisi muita maita enemmän.

Kysymys voi olla ihan vakavasti ongelmien kasaantumisesta. Jos näin on, niin silloin tulisi huolehtia palvelujärjestelmästä siten, että ongelmiin tartutaan mahdollisimman aikaisin. Esimerkiksi perheen köyhyys, työttömyys ja syrjäytymisongelmat sekä vaikeat stressitilanteet kasaantuvat niin, että vanhempien jaksaminen loppuu.

Silloin kun on yhdestä ongelmasta kysymys, se on helpompi ratkaista ja henkilö ja perhe tulevat autetuksi kuin silloin, että perheellä on monta ongelmaa ja ne ovat jatkuneet pitkäkestoisesti.

Kunnissa pitäisi lapsiperheille luoda tukijärjestelmiä, missä voitaisiin nopeasti taata vanhemmille tukiperhetoimintaa kysyntää vastaavasti, mutta myös konkreettista apua, kuten lastenhoitoapua ja tarvittaessa rahallista apua.

Sisäministeriö haluaa ryhtyä toimiin perhesurmien estämiseksi. Ministeriö haluaa kerätä kuuden viimeisimmän perhesurman tiedot sen selvittämiseksi, olisivatko viranomaiset voineet puuttua perheiden ongelmiin jo aiemmin.

- Tähän asti perhesurmia on katsottu yksittäistapauksina, mutta kuten tutkijatkin ovat todenneet, näitä yksittäistapauksia on vuoden sisällä tapahtunut niin paljon, että niihin on mentävä syvemmälle, sanoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä.
Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä kokoontuu ensi viikolla. Tuolloin aiotaan paneutua erityisesti perhesurmiin, Mankkinen kertoo.
Mankkisen mukaan sisäministeriö haluaa asettaa työryhmän pohtimaan asiaa. Ministeriö aikoo tutkia, miten tuoreimmista tapauksista voitaisiin kerätä tietoa, jonka perusteella selvitetään, olisiko viranomaisilla ollut mahdollisuus tunnistaa perheiden ongelmat jo ennen traagisia tapahtumia. 

Lasten parissa työskentelevien rikostausta selvitettävä

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on jättänyt aloitteen lasten parissa työskentelevien rikostaustan selvittämislain uudistamiseksi.

Aulan mukaan nykylaki ei suojele lapsia riittävästi tuomion saaneilta seksirikollisilta. Aula vaatii mm. ammattikiellon käyttöönoton tarvetta arvioitavaksi. 

Lapsiasiavaltuutetun mukaan rikostaustan selvittäminen tulisi ulottaa myös vapaaehtoistyöhön ja yrittäjätoimintaan. Lisäksi lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittujen toiminta voitaisiin estää lasten parissa ilman huoltajan läsnäoloa. Lapsiasiavaltuutetun mukaan tuomittujen ammatti- tai toimintakiellon käyttöönottamista pitäisi myös selvittää.

Valtuutetun mukaan rikostaustoja voitaisiin tarkastella säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kolmen vuoden välein. Vaihtoehtoisesti voitaisiin selvittää myös mahdollisuus ilmoittaa seksuaalirikollisen saamista tuomioista suoraan työnantajalle tai vapaaehtoistoimintaa harjoittavalle.

Lakiin on vaadittu parannuksia mm. Rauman tapauksen jälkeen, kun selvisi, että lasten hyväksikäytön yrityksestä tuomittu työskenteli nuoriso-ohjaajana vielä kolme vuotta saamansa tuomion jälkeen. 

Aulan vaatimus etenee eduskunnassa. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd) on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jolla on tarkoitus selvittää nykyisen lain pullonkaulat ja porsaanreiät. Kysymyksen vastauksen perusteella kansanedustaja Salonen aikoo valmistella lakialoitteen asian viemiseksi eteenpäin.

Mikko Lund