Helsingin kaupungille huomioitavaksi: Kukkaset myös Kustaa Mauri Armfeltin haudalle!
HS:n tammikuun kuukausiliitteessä Unto Hämäläinen kertoo, kuinka Helsingin kaupungin johto vie vapun alla kukkasia Aleksanteri I:n patsaalle Senaatintorilla. Näin Helsingin kaupunki kiittää hyvää tsaaria, joka päätti 22. huhtikuuta 1812 siirtää Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin Turusta Helsinkiin. Helsingin onneksi Pietarissa sattui olemaan suomalainen aatelismies ja kenraali Kustaa Mauri Armfelt, joka oli tehnyt pitkän uran Ruotsin kuninkaan palveluksessa, mutta vaihtanut puolta ja loikannut 1811 tsaarin joukkoihin.
Aleksanteri nimitti Armfeltin Suomen asioiden komitean puheenjohtajaksi ja ilmoitti, että Suomea koskevat asiat kulkisivat Armfeltin kautta. Armfelt valmisteli Suomen pääkaupungin siirtoa koskevan asian Turusta Helsinkiin, esitteli sen Aleksanterille ja ilmeisesti valmisteli myös tsaarin julistuksen pääkaupungin siirrosta.
Unto Hämäläinen antaa vihjeen, että Helsingin kaupungin kannattaisi viedä kukkaset myös Armfeltin haudalle, sillä yhtä hyvää lobbaria kaupungilla ei ole ollut.
Helsingin kaupunki näyttää ymmärtäneen ulkopolitiikan. Venäjän tsaarin ystävällismielisiä tekoja Suomea kohtaan tulee kiittää. Paikallaan olisi kiittää myös teon taustalla olevaa todellista arkkitehtiä Kustaa Mauri Armfeltiä.
Miksi Kissinger ei käynyt Suomessa?
Unto Hämäläinen kertoo samassa lehdessä, kuinka Suomen entinen Washingtonin suurlähettiläs lähetti kirjeen, jossa Jaakko Iloniemi kertoi tapaamisestaan Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Henry Kissingerin kanssa. Kissinger oli kutsunut Iloniemen keskustelemaan ennen Neuvostoliiton matkaansa , sillä hän halusi kuulla, mitä Suomessa ajateltiin Neuvostoliitosta.
Iloniemi kertoi lopulta kysyneensä Kissingeriltä, milloin tämä tuli Suomeen. “Toivottavasti en milloinkaan”, vastaisi Kissinger.
Iloniemi kertoi olleensa hämmästynyt ja loukkaantunutkin, mutta Kissinger jatkoi ystävällisesti; “Minä matkustan vain sellaisiin maihin, joissa on meidän kannaltamme vakavia ongelmia.”
Iloniemi arvioi Hämäläisen mukaan, että tällä,selityksellä on laajempikin sovelluksensa. Suomen Presidentit eivät ole käyneet Valkoisessa talossa samasta syystä. Suomen kanssa ei ole vakavia ongelmia eikä suomalaisista ole liioin apua Yhdysvalloille, sen ratkaistessa vakavia ongelmia maailmalla.
SDP:n varapuheenjohtaja, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson iloitsee vuodenvaihteessa voimaan astuneista historiallisista perusturvan korotuksista.
Arvioilta noin 200 000 henkilöä tulee tänä vuonna hyötymään 120 euron perusturvan korotuksesta täysimääräisenä.
- Perusturvan korotus vähentää viimesijaisen turvan eli toimeentulotuen tarvetta. Uudistuksen myötä n. 20 000 henkeä vähemmän joutuu asioimaan toimeentulotukiluukulla. Tällöin kunnissa aikaa jää enemmän itse sosiaalityölle.
Uudistuksessa parannetaan myös toimeentulotuen tasoa. Indeksikorotuksen kanssa toimeentulotuen perusosa nousee vuodenvaihteessa yksin asuvalla reilut 40 €/kk. Indeksikorotuksen vaikutusta ei ole juuri huomioitu julkisuudessa käydyssä keskustelussa.
- Perusturvan jälkeenjääneisyys huusi korjausta, se oli selvää jo hallitusneuvotteluissa. Meidän demareiden oli tehtävä se, mikä oli jäänyt hoitamatta. Tässä asiassa jälkeenjääneisyyden aika on nyt ohi. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että tämä asia on korjattu vain kuusi kuukautta vaalien jälkeen. Hallitus toteuttaa näin hyvinvointivaltion ylösajoa SDP:n hallitusohjelmatavoitteiden mukaisesti, Guzenina-Richardson toteaa.
Näin ministeri hehkuttaa aikaansaannoksiaan Uutispäivä Demarissa. Kiitokset ministerille, mutta ei näillä toimilla vielä köyhyys ja syrjäytyminen ole nujerrettu Suomessa!
Mikko Lund
Arvioilta noin 200 000 henkilöä tulee tänä vuonna hyötymään 120 euron perusturvan korotuksesta täysimääräisenä.
- Perusturvan korotus vähentää viimesijaisen turvan eli toimeentulotuen tarvetta. Uudistuksen myötä n. 20 000 henkeä vähemmän joutuu asioimaan toimeentulotukiluukulla. Tällöin kunnissa aikaa jää enemmän itse sosiaalityölle.
Uudistuksessa parannetaan myös toimeentulotuen tasoa. Indeksikorotuksen kanssa toimeentulotuen perusosa nousee vuodenvaihteessa yksin asuvalla reilut 40 €/kk. Indeksikorotuksen vaikutusta ei ole juuri huomioitu julkisuudessa käydyssä keskustelussa.
- Perusturvan jälkeenjääneisyys huusi korjausta, se oli selvää jo hallitusneuvotteluissa. Meidän demareiden oli tehtävä se, mikä oli jäänyt hoitamatta. Tässä asiassa jälkeenjääneisyyden aika on nyt ohi. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että tämä asia on korjattu vain kuusi kuukautta vaalien jälkeen. Hallitus toteuttaa näin hyvinvointivaltion ylösajoa SDP:n hallitusohjelmatavoitteiden mukaisesti, Guzenina-Richardson toteaa.
Näin ministeri hehkuttaa aikaansaannoksiaan Uutispäivä Demarissa. Kiitokset ministerille, mutta ei näillä toimilla vielä köyhyys ja syrjäytyminen ole nujerrettu Suomessa!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti