Jutta Urpilainen kiristäisi rikkaiden verotusta, minä palauttaisin Kalmun uudelleen valmisteltavaksi

Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kiristäisi rikkaimpien verotusta.

 

Hänen mielestään voitaisiin kiristää sekä ansio- että pääomatuloveroja.
"Tässä vaikeassa tilanteessa on eettisesti ja taloudellisesti oikein kiristää niiden verotusta, joilla on kyky kantaa tuo välttämätön lisärasitus", Urpilainen sanoi Sdp:n puoluehallituksen kokouksessa.

Urpilainen muistutti, että tasaisempi tulonjako on tutkitusti sekä kilpailukyvyn että sosiaalisesti eheän yhteiskunnan tae.
Urpilainen asettui näin tukemaan presidenttiehdokas Paavo Lipposen (sd) vaatimusta vauraimman kansanosan saannista entistä paremmin mukaan taantuman seurausten kantamiseen.

Veroratkaisut ovat Urpilaisen mukaan keskeinen osa hallituksen maaliskuussa järjestettävää kehysriihtä.
Suurituloisen rajaa Urpilainen ei halua ryhtyä määrittelemään.
Urpilainen edellytti myös, että velkaantumisen kasvu on pysäytettävä.
Leikkausten vaatijoilta hän peräsi kuitenkin malttia, sillä hentoa talouskasvua ei saisi tukahduttaa.



Osayleiskaavaehdotus palautettava uuteen valmisteluun

Ensi maanantaina kokoontuu Riihimäen kaupunginvaltuusto. Esillä on Kalmun osayleiskaavan hyväksyminen.
Kaavaehdotus pitää palauttaa uudelleen valmisteltavaksi seuraavista syistä:

1. Riihimäen kaupunki on ylivelkaantunut ja investointivara on käytettävä pakottaviin kunnallisteknisiin tai muihin korjausinvestointeihin. Tämän takia kaupungin ei tässä taloustilanteessa pitäisi lähteä kaavoittamaan Kalmun aluetta. Kaava tuo kaupungille kustannusvelvoitteita. Se on nykyisen yleiskaava-alueen ulkopuolella ja on aivan liian kallis alue toteutettavaksi. Teknisen viraston mukaan yksin alueen katujen rakentamisen kustannusarvio on 23,5 miljoonaa euroa. Päälle tulee viemäriverkosto ja kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut mm. päiväkoti- ja koulupalvelut.

2. Kalmu ei yhdisty luonnollisella tavalla kaupungin rakenteeseen, vaan se on irrallisen kaupunginosan, satelliitin rakentamista ja tulee etäisyyden takia liikenteellisesti tavattoman kalliiksi ja epätarkoituksenmukaiseksi.

3. Kalmu on monen ihmisen maa- ja metsätalouden harjoittamispaikka, josta he eivät halua luopua. Kysymys on elinkeinon puolustustaistelusta kaupungin hallintoa vastaan, joka ei kuuntele maanomistajia tai ainakin maanomistajat kokevat, ettei heitä kuulla. Hyvin moni maanomistaja on kertonut, ettei heihin ole oltu kaava- asiassa yhteydessä. Hyvin monen maanomistajan mukaan osayleiskaava aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa.

4. Kaavan rajaus vain Kalmuun on väärää kaavoituspolitiikkaa eikä ole vahvistetun maakuntakaavan mukainen. Kaavapäätös on sidoksissa maakuntakaavoitukseen ja koko Hyvinkää – Riihimäki kaupunkiseudun käsittelyyn maakuntakaavoissa. Mm. valtioneuvoston hyväksymiä maankäytön suunnittelun valtakunnallisia suuntaviivoja on noudatettava mm. ympäristönsuojelullisiin, yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja rataliikenteen hyödyntämisen liittyvistä näkökulmista. Ne realisoituvat ennen muuta maakuntakaavoissa, mutta on otettava huomioon yleiskaavassa. Yhteensovittamiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen yhteydessä ja sitä edeltävänä myös seudun kuntien yhteistyötä. Valtakunnalliset suuntaviivat sitovat lain tavoin kuntien kaavoitusta. 

5. Nykyinen ja lähituleva väestökasvu, siihen varautuminen yleiskaavassa, ei ole ylittänyt voimassa olevan kaavan mitoitusperusteita. Nykyisen yleiskaava-alueen puitteissa kaupunkirakenteen ja asutuksen kehittäminen on mahdollista ottamalla käyttöön vajaasti rakennettuja alueita taikka keskustatoimintoihin huonosti sopivia alueita muuttaen maankäyttötarkoitusta kuten. esim. ravirata ympäristöineen 10 – 15 ha ja muita tehottomasti käytettyjä alueita, tarvittavassa määrin rakennuskehotuksia ja pakkolunastusmenettelyjä hyväksi käyttäen. Siis yksityiskohtaisen asemakaavoituksen mahdollisuudet tonttivarannon kehittämiseen tulisi selvittää ja käyttää ennen Kalmun kaavoitusta. 

6. Osayleiskaavan perustana on – vastoin laillisen yleiskaavaprosessin käynnistämisen vaatimuksia - varsin ylimalkainen suunnittelutarpeen arviointi. Se on vain konsultin tekemä kehityssuuntavertailu ja toteamus kaupungin omakotitonttien riittämättömyydestä ilman sen perusteellisempia laskelmia tai muiden vaihtoehtojen arviointia. Tarkastelun kohteena on nyt myöhemmin ollut esim. nykyiseltä yleiskaava-alueella mahdollisesti kaavoitettava tonttireservi. Suunnittelutarpeen arviointi on prosessiin kuuluva osa-alue, jota koskee myös nähtäville panoa koskevat lain säännökset. Riihimäen kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä sen ilman julkista nähtävillä oloa ja näin ollen ulkopuolella kaavoitusmenettelyn.

7. Konsultin suorittama kasvusuuntavertailu ei ole riittävä lähtökohta hyvälle osayleiskaavaprosessille. Sen pitää perustua todellisiin laskelmiin ja selvityksiin, todentaa suunnittelutarve ja antaa suunnittelutavoitteet. Erityisen tärkeää se on prosessissa, jossa tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Riutan alueella kaupungin maanomistus ja asukkaiden odotukset olisivat puoltaneet sitä parhaana ja maakuntakaavassa osoitettuna kaavoitussuuntana. Vertailun nähtävillepano olisi osoittanut alueen ensisijaisuuden verrattuna Kalmuun. Kaavoitustarvetta on perusteltu omakotitonttivarannon puutteella. Riutan alueen liikenneyhteydet ja liittäminen kunnallistekniikkaan olisivat tulleet merkittävästi Kalmun suuntaa edullisemmaksi.

8 .Edellä esille tuotu korostaa pikemminkin kaupungissa tarvetta avata kokonaan yleiskaava uuteen suunnitteluprosessiin. Nyt esitetään ”omakotitonttien puutteen” ratkaisuksi uuden ”kaupunkisatelliitin” perustamista ja sekin tapahtuu ilman perusteellisia kaava- ja kunnallistaloudellisia selvityksiä. Voi hyvinkin todeta suhteellisuuden tajun matkalla kadonneen. Kalmun ”kaupunkisatelliitin” perustaminen on vastoin valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämisen tavoitteista.

9. Kasvusuuntavertailu vaikuttaa pikemminkin näennäiseltä kuin todelliselta ja järkevältä suunnittelun rajausperusteelta. Ennemminkin selvitys antaa perusteet siihen, että kaikki vertailussa mukana olleet alueet tulisivat olla tarkastelussa yhtenä osayleiskaava-alueena ja että niitä tulisi suunnitella yhdessä nykyisen yleiskaavan tavoitteiden kanssa Vähintä on, että Kalmun ja Riutan alue olisivat olleet yhdessä osayleiskaavan alue. 

10. Kalmun osayleiskaava ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kalmun osayleiskaava ei ole maakuntakaavan mukainen eikä sitä voida pitää perusteltuna poikkeamana maakuntakaavasta. Kalmun kohdalla ei toteudu yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, alue ei rakennu kiinni olemassa olevaan infrastruktuuriin. Keskustan palveluihin on matkaa peräti 5 - 7 km.

Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä ei ole riittävästi tehty tarpeellisia tutkimuksia tai ne pääasiassa eivät ole ajantasaisia, vaan suorastaan vanhentuneita. Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty sillä tarkkuudella kuin asian laatu ja säädökset edellyttävät.

Osayleiskaavassa ei ole riittävästi huomioitu teollisuusalueen aiheuttamaa ympäristöhaittaa Kalmun asuinalueelle päin. Meijeri ja moottoritien melu aiheuttavat melukuorman, joka on huomioitava varaamalla riittävät suoja- alueet asutukseen nähden. Melusuojausten rakentaminen on ratkaistava ennen asuntojen, koulun ja päiväkodin rakentamista.

11. Kalmu käy esimerkiksi huonosta kaavasuunnittelusta. Riutan alue olisi tullut varata samassa yhteydessä kaavalliseen tarkasteluun. Hämeen liitto kiinnitti tähän myöskin huomiota. Lopen kunta on ostanut 22,5 hehtaaria maata yritystoiminnan tarpeisiin kantatie 54:n varrelta, Riihimäen rajan tuntumassa. Teollisuusalueen tuleminen Riihimäen rajalle kiirehtii Riutan kiireellistä ottamista yhdessä Kalmun kanssa kaavatarkasteluun. Alueella syntyvien työpaikkojen ja asuntojen tarve voidaan parhaiten tyydyttää kaavoittamalla Riutan alue asuntotarkoituksiin. Sehän vastaisi jo maakuntakaavassakin osoitettua maankäyttöä.

12. Riihimäen kaavasuunnittelun impivaaralaisuutta eli kääntymistä sisäänpäin osoittaa täydellinen silmien sulkeminen Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteilta. Siellä on keskitytty uusien asuntoalueiden suunnitteluun ja 500 000 ihmisen asukaslisäykseen. Siellä on myös viisautta huomioida syrjäytymisen ehkäisy ja ennalta estää Riihimäen tyyppisten epäonnistuneiden asuinalueiden, kuten Kalmun ja Peltosaaren rakentaminen.

13. Riihimäellä vieraili ennen joulua Hyvinkään tarkastuslautakunta. Keskustelussa kävi ilmi, että Hyvinkään kaupungilla on omakotitontteja varten 14 vuoden tarvetta vastaava alue, mutta pulaa on teollisuustonteista. Meillä asia on päinvastoin. Tämäkin osoittaa, että tarvetta olisi kaupunkien yhteistyöhön ja liitokseenkin. 

14. Em. viitaten ehdotan Riihimäen kaupunginvaltuustolle, että Kalmun osayleiskaavahanke palautetaan yleiskaavatavoitteiden takia uudelleen valmisteltavaksi.

Mikko Lund