Mietteitä ensimmäisen erän loppukirin keskellä
Huomenna, jos Suomen kansa suo, Suomelle valitaan Tasavallan Presidentti. Todennäköistä on, että asia ei ratkea ensimmäisellä kierroksella, vaan päästään toiselle kierrokselle. Tilanne on kutkuttavan jännittävä. Ennakkosuosikki kokoomuksen Sauli Niinistö on tullut koko ajan alaspäin. Kysymys on vain siitä, riittääkö aika oikeaan ja todelliseen romahdukseen. Niinistö on paljastunut tavalliseksi kuolevaiseksi. Vaalikeskusteluissa on paljastunut, että hänellä ei ole todellisia edellytyksiä Suomen ulkopolitiikan johtajaksi.
Ehdokkaissa on vain kaksi Tasavallan Presidentin tehtävät täyttämään pystyvää ehdokasta: Kaksi Paavoa. Sosialidemokraattien ehdokas Paavo Lipponen, joka on euromyönteinen. Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen, joka on eurokielteinen. Tältä pohjalta pääsee tekemään pitkälle meneviä valintoja.
Kummankin ehdokkaan nousumahdollisuudet kytkeytyvät siihen, miten oma puolue saa kannattajansa liikkeelle. Tällä hetkellä vahvimmin toiselle kierrokselle on menossa Paavo Väyrynen. Se on mahdollista vain, jos jokainen keskustan kannattaja ja äänestäjä käy äänestämässä Paavo Väyrystä. Silloin se on mahdollista!
Samat kujeet tarvitaan Paavo Lipposen äänivyöryyn. Jokaisen sosialidemokraattisen äänestäjän ja palkansaajan on äänestettävä Paavo Lipposta. Se ei ole mahdotonta. Se on täysin mahdollista, kuten aktiivitoimijat muistavat, miten presidenttejä on tehty historiassa.
Vihreiden Pekka Haavisto on noussut hyvin kisailemaan kakkospaikasta, mutta hänenkin menestystä estää vaikeus valloittaa vihreitä äänestäjiä, erityisesti kaikkien nuorten vihreiden opiskelijatyttöjen äänen poimiminen on vaikeaa. Vihreissä varsin moni katsoo muiden ehdokkaiden perään. Vihreillä ei ole puoluekonetta, kuten keskustalla ja sosialidemokraateilla on, ja kaikissa aikaisemmissa vaaleissa sillä on ollut ratkaisevan suuri merkitys.
Perussuomalaisten Timo Soini on hyvissä asemissa. Kannattajat eivät halua tehdä hänestä presidenttiä, sillä puheenjohtajan valinta presidentiksi katkaisisi perussuomalaisten tien. Lisäksi on ollut havaittavissa, että monet nykyiset perussuomalaiset ovat siirtyneet Paavo Väyrysen kannttajaksi.
Muut ehdokkaat tuskin pystyvät kilpailemaan kärkipaikasta.
Silti kaikkia ehdokkaita sopii kiittää aktiivisesta vaalityöstä. Joku ehdottikin, että kaikille voitaisiin antaa ministerin arvonimi. Ei aivan huono ehdotus.
Huomiota äänestysaktiivisuuteen!
Nyt tärkeintä on kiinnittää huomiota äänestysaktiivisuuteen. Liian suuri on epätietoisten, ehdokasta vailla olevien määrä. Sen takia minäkin haluan jakaa vielä tietoa ehdokkaista, jos se auttaisi ehdokkaan löytämisessä ja ohjaisi äänestämään. Monien asioiden suhteen jo koulussa on nähtävissä, mitä nuoresta voi tulla aikuisena.
Opettaja- lehti Nro 3 20.1.2012 on tehnyt kyselyn presidenttiehdokkaille ja se paljastaa, kenelle olivat kaverit koulussa tärkeitä ja kuka kulutti rehtorin sohvaa. Kaikki kahdeksan tuntuvat viihtyneen koulussa kohtalisen hyvin ja kehuvat kilvan suomalaista koulujärjestelmää.
Lehti on saamiensa vastausten pohjalta esittänyt ehdokkaista luonnehdinnan, joka antaa jonkinlaisen vihjeen, minkälainen henkilö saattaa olla myös tänään.
Pekka Haavisto: Keskusteleva rämäpää
Timo Soini: Keskivertotavis
Paavo Väyrynen: Kaikkiruokainen hikari
Paavo Lipponen: Urheileva mallioppilas
Sauli Niinistö: Sosiaalinen pelimies
Sari Essayah: Lukeva sporttis
Eeva Biaudet: Väysymätön väittelijä
Paavo Arhinmäki: Rehtorin vakiovieras
Enemmän juttua ehdokkaista Opettaja- lehdessä 3/ 2012.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti