Presidentti Tarja Halosen arvot tarvitsevat jatkajan
Presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuheet eivät ole paljon keskustelua herättäneet eliitin ja valtalehdistön keskuudessa. Tavallisten ihmisten keskuudessa niitä on aina odotettu ja seurattu. Ehkä presidentiltä on odotettu vuoden päätapahtumien kommentointia ja verhon raottamista, mitä tulevan vuoden aikana tulee tapahtumaan. Puhe on herättänyt keskustelua työpaikoilla, kahvipöydissä ja lounaskeskusteluissa . Puhetta on harvemmin ja valikoiden kommentoitu lehdissä. Eliitille Halosen puhe on ollut aina ikävä punainen vaate.
Presidentti Halonen ei tehnyt nytkään tiliä kuluneista vuosista eikä juuri kommentoinut, mitä Suomella tulee olemaan edessä.
Helsingin Sanomat näkee presidentin puheen virkansa jättävän arvojohtajan poliittisena testamenttina. Halonen painotti arvojaan aikaisempaa selvemmin ja puhui yhteisvastuun, solidaarisuuden murenemisesta ja talouden aiheuttamasta eriarvoisuudesta. Halonen puhui myös demokratian puolustamisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta, suvaitsevaisuudesta ja nuorten syrjäytymisestä.
Tasa-arvo, erityisesti sosiaalinen tasa– arvo ja kestävä kehitys esiintyivät puheessa useaan otteeseen. Kävi selväksi, että Halosella on vahva sosiaalinen omatunto, toteaa Helsingin Sanomat.
Helsingin Sanomat huomaa, että Halonen ei puhunut Natosta mitään.
Iltalehti toteaa Halosen kerranneen uransa pääteemoja. Halonen painotti hyviä asioita, mutta yleisellä tasolla. Kukapa vastustaisi suvaitsevaisuutta tai kannattaisi väkivaltaa? Arvovaikuttajana Halonen olisi voinut vielä selvemmin todeta, että Euroopan yhdentyminen vastaa erityisesti pienen, syrjäisen kansan etua.
Ulkopolitiikan johtajana Halonen korosti hyviä suhteita naapureihimme. Yleisellä tasolla hän pohti ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmassa, mutta viittasi Venäjällä lähinnä edistykseen taloussuhteissa. Kuitenkin mielenosoittajat Moskovassa vaativat lähes päivittäin aitoa kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia.
Savon Sanomat toteaa Halosen puheen olleen testamentti, mutta samalla ohjelmajulistus hänen seuraajalleen.
Savon Sanomat näkee Halosen olleen huolissaan taloudellisesta eriarvoisuudesta, joka hivuttaa vaikutuksensa myös esimerkiksi terveyserojen lisääntymiseen. Ylimmän ja alimman tuloluokan miesten elinajanodotteessa on tänä päivänä jo kolmentoista vuoden ero. Lapsia ja nuoria syrjäytyy ja heitä syrjäytetään.
Eriarvoisuuden kasvu ei ole mikään luonnonvoima, vaan sitä voidaan torjua. Ihmisten tasa-arvoinen kohtelu voidaan taata hyvinvointiyhteiskunnan avulla. Se antaa myös eväitä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.
Halonen puolusti voimakkaasti eurooppalaista yhteistyötä ja Euroopan unionia. Suomen jäsenyys EU:ssa on rakentanut arjen turvallisuutta, vientimahdollisuudet ovat lisääntyneet, mikä on luonut työpaikkoja. Nuorten opintomahdollisuudet ovat lisääntyneet ja asuntolainojen korot ovat olleet historiallisen alhaalla. Yksikään Euroopan maa ei ole niin suuri, että se selviäisi pitkän päälle taloudellisesti yksinään. Siksi menneeseen ei pidä haikailla.
Kymen Sanomien mukaan Halosen viimeinen puhe oli hänen tyylinsä mukainen asiallinen, arkinen katsaus kansakunnan tilaan. Puhe oli katsauksellinen sikälikin, että Halonen mahdutti kymmeneen minuuttiin aiheita maailman köyhyyden torjumisesta suomalaisten kokemiin myrskyvahinkoihin. Pari selvää viestiä erottui.
Halonen kantoi huolta tasavertaisuuden säilymisestä ja hyvinvoinnin jakamisesta oikeudenmukaisesti. Hän antoi vahvan tukensa aktiiviselle osallistumiselle EU:n kriisin yhteiseen selvittämiseen, muistuttaen EU-jäsenyyden suomalaisille tuomista eduista. Merkillepantavaa oli Kymen Sanomien mukaan presidentin muotoilujen optimistisuus ja toiveikkuus. Eurokriisin keskellä ei pidä haikailla menneeseen, vaan luottaa mahdollisuuksiin. Hyvinvointivaltion edut pystytään säilyttämään kaikilla, kunhan poliittista tahtoa ja taitoa riittää. Suomella on vahvuutensa , kuten korkea osaaminen ja rehellinen hallinto.
Uutispäivä Demari toteaa, että Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli viimeisessä uudenvuodenpuheessaan uskollinen arvoille, joita hän on ajanut tehtävässään 12 vuoden aikana ja jo aiemmin poliittisen uransa kuluessa. Häntä voikin pitää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja muista ihmisistä välittämisen näkyvimpänä puolestapuhujana.
Presidenttimme varoitti, että taloudellinen eriarvoisuus ja sen epätoivottavat sivuvaikutukset ovat maassamme kasvussa.
Halonen korosti myös jälleen suvaitsevaisuutta ja sitä, että pelkästään yhteiskunnan toimilla ylhäältä alaspäin ei hyviäkään tavoitteita saavuteta. Hän kaipaa yhteistyötä ja yhteisvastuuta kansalaisilta ja myös kansainvälisesti.
Tasavallan presidentti varoitti siitä, että Suomikaan ei yksin, ilman kansainvälistä yhteistyötä, pysty saavuttamaan parempaa tulevaisuutta. Eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhteistyö ovat pienen, viennistä riippuvaisen maan ainoat tukijalat niin kestävän talouden, ympäristöstä huolehtimisen kuin laajan turvallisuudenkin saavuttamiseksi.
Halonen on saavuttanut kansainvälistä arvostusta esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen paneelin vetäjänä. Hän vakuutti, että Suomen pitää torjua köyhyyttä, eriarvoisuutta ja ihmisoikeuksien loukkauksia muuallakin.
Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi tarvitsemme presidentin sanoin perinteisen puolustuksen rinnalle laaja-alaista turvallisuuden rakentamista.
Demari toteaa. että presidentinvaalien lähestyessä jokainen voi mielessään testata, kenellä ehdokkaista olisi parhaat edellytykset nousta Halosen kaltaiseksi kansainvälisesti arvostetuksi oikeudenmukaisuuden puolestapuhujaksi.
Puheensa lopuksi presidentti Halonen toivoi, että lähestyvät presidentinvaalit ja kunnallisvaalit saisivat ihmiset äänestämään. Tämä on hyvä ja kannatettava toive.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti