Monet huono-osaiset eivät osaa tai jaksa hakea toimeentulotukea

Monet huono-osaiset eivät osaa tai jaksa hakea toimeentulotukea

Arviolta puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää etuutensa käyttämättä. Tuen hakumenettely koetaan niin byrokraattiseksi, etteivät huono-osaiset osaa tai jaksa ryhtyä paperisotaan. Myös sosiaalipalvelujen keskittäminen suurimmissa kaupungeissa yhdelle luukulle voi vaikeuttaa asiointia entisestään. 

'

Tuoreiden tutkimusten mukaan toimeentulotuen niin sanottu alikäyttö on yhä samalla tasolla kuin kolmisen vuotta sitten. Puolet varattomista jättää yhä etunsa käyttämättä.

Etenkin iäkkäiden hakukynnystä nostaa köyhäinhuollon häpeällinen leima, mutta yleisimmin kompastutaan byrokratian ryteikköön, koska paperisota vaatii tositetta toisensa perään. Lisäksi asioinnin jouduttamiseksi luotu kirjallinen tuen haku voi toimia juuri päinvastoin, sanoo sosiaalityön professori Irene Roivainen Tampereen yliopistosta.

Roivaisen mukaan ihmiset eivät pääse selvittämään vaikeata elämäntilannettaan sosiaalitoimistoissa, koska suuri osa hakemuksista käsitellään kirjallisesti. Kouluttamattomilta jää tuki helposti saamatta heikon tiedotuksen ja hankalien hakukäytäntöjen takia, Roivainen sanoo Yle uutisille.

Yksinkertaisesti tässä on taas kysymys byrokraattisen ja hierarkkisen organisaation tyypillisestä ongelmasta. Organisaatio eli kaupungin perusturva ei pysty kohtaamaan asiakkaita luonnollisesti, kasvotusten, vaan se rakentaa kirjalliseen asiointiin perustuvan mallin, jolla on hyvä tarkoitus tarkoitussidonnaisuudesta, objektiivisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ja muista kauniista tavoitteista.

Se sulkee kuitenkin ulkopuolelle asiakkaat, jotka eivät osaa kirjoittaa ja perustella itseään kirjallisesti..

Käyttämättä jääneestä toimeentulotuesta koitui kunnille ja valtiolle pari vuotta sitten arviolta yli 600 miljoonan euron säästöt. Synkeimpien tulkintojen mukaan tämä saattaa osaltaan selittää, miksi haku on luotu niin hankalaksi. 

Onko kansalaisilla tietoa presidentin tehtävistä?

 

Kansalaisten tiedontasosta saa peräti kummallisen kuvan Aamulehden (30.10.) kyselystä, jossa kolmannes kansalaisista haluaisi seuraavasta presidentistä aktiivisemman toimijan EU-politiikassa kuin mitä presidentti Tarja Halonen on ollut.

Tulevan presidentin tehtäviin ei tule kuulumaan EU- politiikka. Maaliskuun alusta pääministeri edustaa yksin Suomea Euroopan unionin toiminnassa.

 

Aamulehden kyselyn mukaan vain 3 prosenttia kansalaisista kaipaa presidentiltä lisää aktiivisuutta Yhdysvaltoihin ja 11 prosenttia suhteissa Venäjään. Tulos on yllättävä, sillä suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin eli varsinainen ulkopolitiikka kuuluu presidentin tehtäviin.

 

Kyselyn toisen osan (AL 7.11.) mukaan hieman yli puolet haluaa säilyttää presidentin toimikauden kuudessa vuodessa, siis enintään kahdessatoista vuodessa. Kuitenkin jopa kolmannes haluaisi lyhentää toimikauden neljään vuoteen. Kaksitoista vuotta on nykyoloissa kovin pitkä aika, mutta presidentin toimikautta ei haluttu lyhentää. 

 

Kyselyn tulokset laittavat epäilemään, että kansalaisilla ei ole oikeaa tietoa presidentin tehtävistä. Jos tieto tehtävistä on hukassa, niin ei valitsijoilla voi olla silloin ymmärrystäkään tehtävistä, Mitä silloin vaaliltakaan voidaan odottaa?

 

Presidentin asemaa on perusteltu jatkuvuuden tarpeella ja toisaalta, että presidentti toimii vastapainona hallituksille,

Presidentin valtaoikeudet on riisuttu käytännössä melko vähiin. Kansanäänestys tuo valintaan jotain mystistä ulottuvuutta. Kansakin suhtautuu asiaan vakavasti, ainakin äänestyshalukkuus on korkeampaa kuin eduskuntavaaleissa.

 

Presidenttiehdokkaat ovat sitten aloittaneet kampanjoinnin loppukirin, mukana on lehti- ja televisiomainoksiakin.

EU:n talouskriisi on hallinnut keskustelua, mutta vähitellen myös presidentin toimivaltaan kuuluvat asiat ovat tulleet keskusteluun mukaan.

Kohta näemme, mitä näistä aineksista syntyy.

 

Mikko Lund