Tuleeko siitä takki vai ei?

Tuleeko siitä takki vai ei  ?

 

Suomi odottaa Kataisen hallitukselta toimia taloustilanteen tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd)  on valmistellut ensimmäistä  budjettiaan 2,5 miljardin sopeutuksen varaan. Summaa on pidetty liian pienenä. Valtiovarainministeriön  virkamiehetkin ovat puhuneet  sopeutuksen oikeana mittakaavana 6 - 10 miljardia. Joka tapauksessa valtio joutuu ottamaan ensi vuonnakin uutta velkaa noin 8 miljardia euroa.

SAK toteaa vakaustoimista: Vakaustoimet ovat oikeansuuntaisia

Valtiovarainministeriön esitys valtiontalouden etupainotteisesta vakauttamisesta on perusteltua. SAK:n mukaan epävarmassa taloustilanteessa ei pidä kiirehtiä veronalennuksia. Myöskään talouskasvua ja työllisyyttä heikentäviä hätiköityjä leikkauksia ei SAK:n mukaan pidä tehdä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö pitää perusturvan korottamista jo ensi vuonna tervetulleena. SAK on tyytyväinen, että hallitusohjelman suunnitelmat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi toteutetaan ensi vuoden aikana. Ripeät toimet ovat tarpeen, jottei taantumasta johtuva työttömyys muutu pitkäaikaistyöttömyydeksi, SAK toteaa. 

Urpilainen ilmoittaa, että suuri osa säästöistä ja veromuutoksista tehdään jo ensi vuonna. Ekonomistit arvioivat tilanteen hyvin tummin värein.

 

"Ei riitä", sanovat  Ilta- Sanomien 18.8. haastattelemat asiantuntijat, jotka ihmettelevät, miksei hallitus myönnä Suomen taloustilanteen synkeitä realiteetteja.

 

Timo Tyrväinen, Aktia, sanoo, että  "2,5 miljardia on aivan riittämätön ja perustuu toiveikkuudelle. Tehtiin mitä tahansa  menoleikkauksissa tai veroissa, projektin on vaikea onnistua".

 

Reijo Heiskanen, OP- Pohjolasta, asettuu samalle kannalle ja toteaa, että "ei ole edes lähdetty siitä, että tasapainotettaisiin valtiontalous tällä vaalikaudella. Nyt tasapainotus on jäänyt vajaaksi ja on kyseenalaista, ovatko toimet riittäviä".

 

Tiina Helenius, Handelsbanken, arvioi, että "on aika erikoista, että hallituspuolueet eivät edes suostu keskustelemaan szellaisista keinoista, jotka lisäisivät luottamusta".  "Tärkein on työurien pidentäminen."

 

Näin ekonomistit arvioivat tilannetta Ilta- Sanomissa.

 

 

Urpilainen: Suuri osa säästöistä ja veromuutoksista ensi vuonna

 

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) moittii ministeriöitä liiasta toiveikkuudesta budjettivalmistelussa. Urpilaisen mukaan ministeriöt ovat esityksissään lykänneet säästötoimia vaalikauden lopulle. Hän sanoi, että suuri osa hallitusohjelmaan kirjatuista sopeutustoimista tullaan toteuttamaan jo ensi vuonna.

Hallitusohjelmassa sovittiin, että menoleikkauksilla ja veromuutoksilla saadaan aikaan 2,5 miljardin euron säästöt tulevalla vaalikaudella. Valtiovarainministeriö haluaa toteuttaa niistä suuren osan jo ensi vuonna.
- Se on tärkeää, että ne toimet, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu talouden sopeuttamisen osalta niin menosäästöjen kuin veronkorotusten osalta laitetaan mahdollisimman pian täytäntöön ja sitä kautta päästään valtiontaloutta vakauttamaan, sanoo valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
Urpilaisen mukaan eri ministeriöissä ei ole vielä ymmärretty, miten vakava taloustilanne on.
- Nyt kun katsoo läpi noita ministeriöiden tekemiä budjettiesityksiä niin valitettavasti siellä monet esitykset lähtevät siitä, että säästöt tulisivat voimaan vasta vaalikauden lopussa ja se ei kyllä tässä tilanteessa valitettavasti käy.
Budjettiin sisältyy muutakin kuin vain säästöjä. Urpilainen sanoi, että keskustelua herättänyt perusturvan korotus pitää toteuttaa jo ensi vuonna, kuten hallitusohjelmassa sovittiin. Myös yhteisöveron alennus on hänen mukaansa mahdollista toteuttaa jo ensi vuonna.

 

Iltalehti kirjoittaa:

 

  "Vakuusjärjestely oli SDP:n vaalilupaus eli Suomen sisäpolitiikkaa. Kun se on lunastettu, olisi Urpilaisen siirryttävä todellisiin ongelmiin eli julkisen talouden velkakierteen katkaisemiseen ja hiipuvan kasvun vauhdittamiseen. Eilen tähän patisti pääjohtaja Erkki Liikanen. Toinen toveri eli Raimo Sailas on puhunut samoin jo kauan. Kantaa on otettava myös eurobondeihin ja muihin EU:n isoihin kysymyksiin.
SDP:n johtoportaan Rovaniemen-kokous kertoi kuitenkin kampanjanauhan päälle jäämisestä. Tähän liittyi jo valtionhoitajan uhoa ikään kuin SDP ei olisi kärsinyt historiansa pahinta vaalitappiota."

Kreikka ulos eurosta

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi katsoo, että Kreikan mukanaolo euroalueessa käy yhä vaikeammaksi. Kiviniemen mielestä Kreikan ja muiden kriisimaiden tulisi vakavasti harkita eurosta irrottautumista.

Kiviniemi sanoo, että euroalueen talouden vakauttamiseksi jokaisen euromaan tulisi ottaa ensin itse itseään niskasta kiinni.

"Kreikka on talouskriisin alkuperäinen syy"

Kiviniemi tähdentää tarkoittavansa lausunnollaan ennen kaikkea Kreikkaa mutta myös muita euroalueen pienempiä maita.
- Kreikka on talouden huonolla hoidollaan ollut tämän kriisin alkuperäinen syy, hän toteaa.
Markkinoilta tuleva paine pakottaa Kreikkaa ulos eurosta, Kiviniemi tuumii.

Mikko Lund