Hallitus tulee poistamaan kuntien rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia estävät tekijät ja toteuttaa kuntauudistuksen
Terveisiä Latvian pääkaupungista, Riikasta. Tavattoman hieno kaupunki. Noin 700 000 asukasta. Olin Kuntaliiton tarkastustoimen seminaarissa. Esillä oli mm. kuntarakenneuudistus.
Kataisen hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne (pohjana luonnolliset työssäkäyntialueet). Asia synnytti jonkin verran keskustelua.
Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä, jossa säädetään uudistusta edistävistä välineistä. Tavoitteena on poistaa kuntien rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallitus käynnistää koko maata kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Henkilöstön asema turvataan muutosprosesseissa nykylainsäädännön tasoisena.
Meillä on tietoa muissa maissa tehdyistä kuntaliitoksista ja mm. Suomessa tehdyistä liitoksista. Arto Koski on tutkinut yhdessä Olli Hokkasen ja Suvi Savolaisen kanssa vuosien 205 - 2010 kuntaliitosten hyötyjä, haittoja, toteutusta ja aikajännettä. Kuntaliitokset ovat kaikki erilaisia, siksi tutkijat myöntävät, että niitä on vaikea verrata keskenään.
Tutkimuksessa on kysytty mm. kunnanjohtajien arviota eri kysymysten suhteen. Kunnanjohtajat ovat arvioineet, että elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien koheneminen nähdään tärkeäksi hyötytekijäksi kaikissa kuntaliitoksissa.
Kunnan neuvotteluaseman vahvistuminen nähdään korostuvan kaupunkiseuduilla jonkin verran edemmän kuin muissa kunrtaliitoksissa. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen on esimerkki hyötytekijästä, jonka merkitys vaihtelee ja korostuu erityisesti kaupunkiseudulla. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen nähdään pitkäkestoisena, yli kaksi valtuustokautta vaikuttavana tekijänä.
Kuntaliitoksen haittatekijät korostuvat liitoksen alussa ja hyötytekijät pitemmällä aikajänteellä. Kuntaliitoksen alussa kustannukset pyrkivät karkaamaan, ellei niihin laiteta erityistä huomiota. Kuntaliitoksen alussa myös demokratiavaje voi yllättää, ellei huomiota kohdisteta luottamushenkilöhallinnon vahvistamiseen ja lähidemokratian edistämiseen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti