JHL ihmettelee sisäministeri Päivi Räsäsen lepsuilua

JHL ihmettelee sisäministeri Räsäsen lepsuilua

Puolueet sopivat kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa, että hätäkeskusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta.

YLE Keski-Pohjanmaan haastattelussa sisäministeri Päivi Räsänen on kertonut, että lopullinen päätös hätäkeskuksista tehdään mahdollisimman pian. Räsänen ei kuitenkaan usko valtion budjetista löytyvän varoja 15 hätäkeskuksen toimintaan, koska se vaatisi aikamoisen lisäyksen budjettiin.

JHL:n toimialajohtaja Jarkko Elorannan mukaan nyt näyttääkin siltä, ettei ministeriössä haluta käydä aidosti läpi uudistuksen tarkastelua, vaan hallitusohjelman kirjaus kuitataan hoidetuksi vetoamalla budjettivajeeseen.

JHL vaatii, että hätäkeskusuudistusta tarkastellaan hallitusohjelmassa sovitulla tavalla.

Euroopan tulonjako pielessä: Tavalliset ihmiset kantavat taakan

Saksa ja Ranska rakentavat liittovaltiota

Euroopan vaihtoehtoina ovat liittovaltio tai euron hajottaminen. Näin arvioi erikoistutkija Pekka Sauramo  Kansan Uutisissa, haastattelijana Tuula Kärki.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy esittivät tiistaina yhdessä toimia Euroopan velkakriisin ratkaisemiseksi.

Listalla oli yhteinen taloushallinto ja pankkivero. Lisäksi euromaiden tulisi yhtenäistää budjettilakinsa ensi vuoden puoliväliin mennessä.

Liittovaltioon pakon edessä

Erikoistutkija Pekka Sauramo arvioi kaksikon rakentavan liittovaltiota. Hallitus, josta Merkel ja Sarkozy puhuivat, on konkreettinen esimerkki tällaisesta kehityksestä, Sauramo arvioi. Hän työskentelee Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

Hänen mukaansa Euroopan poliittisilla johtajilla onkin vain kaksi vaihtoehtoa.

– He voivat vahvistaa liittovaltiokehitystä tai pyrkivät euron hajottamiseen hallitusti.

Esimerkiksi joku maa voi joutua ulos eurosta.

– On selvää, että hajottaminen ei ole ykkösvaihtoehto, Sauramo sanoo.

– Sitä ennen katsotaan kaikki muut mahdollisuudet.

Sauramon mukaan suurten euromaiden johtajat toimivat pakon edessä.

– Jos se toinen vaihtoehto eli euron purkaminen on poissuljettu, poliittisille johtajille jää vain tämä yksi vaihtoehto.

Liian erilaisia maita

Sauramo toteaa, että tutkijan näkökulmasta euron purkaminen ei pitäisi olla poissuljettu, sillä on mahdollista, että liittovaltion rakentamisessa ei päästä riittävän pitkälle.

– Maat ovat pohjimmiltaan liian erilaisia monessa suhteessa; taloudellisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa mielessä, Sauramo sanoo.

– Lisäksi on mahdollista, että liittovaltiokehityksellä ei ole edellytyksiä onnistua, jos se ei saa euromaiden kansalaisten hyväksyntää.

Se, mitä tehdään Saksassa, vaikuttaa myös Kreikkaan, Portugaliin ja Irlantiin.

Sauramo näkee emun tulevaisuuden synkkänä siksi, että näköpiirissä ei ole talouskasvua, jota tarvittaisiin, jotta kriisimaat pystyisivät maksamaan velkansa.

– On vaikea nähdä, mistä tulisi se verotulojen kasvu, jolla velkoja maksetaan, hän sanoo.

Hän toteaa, että juuri nyt näkyy merkkejä siitä, että elpyminen tyssää. Maailmantalous  on ajautumassa uudestaan taantumaan.

– Silloin velkataakat tietysti muodostuvat ylivoimaisiksi.

Kirjoituksessaan Kohti taantumaa 13.8. (KU)  Sauramo toteaa, että nykytilannetta Yhdysvalloissa on verrattu 1930- luvun lopun tapahtumiin. Kun presidentti Roosevelt lopetti vuonna 1937 ennenaikaisesti  elvytyspolitiikan, Yhdysvaltojen talous ajautui taantumaan. Nyt asetelmat ovat samankaltaiset.

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa säästämistä, leikkaamista ja vyönkiristyspolitiikkaa on pidetty välttämättömänä. Keskeisissä maissa - Yhdysvalloissa, Saksassa, Japanissa ja Isossa- Britaniassa  - tulisikin välittömästi luopua vyönkiristyspolitiikasta vähintään parin vuoden ajaksi. Päätöksentekijät näissä maissa eivät voi luottaa siihen, että taloudet elpyvät viennin avulla. Eihän ole olemassa maita, jotka vauhdittaisivat vientiä.

Jos euroalue joutuu taantumaan, EMUn kriisi pahenee entisestään. Euroopassa taantumassa ei olekaan kysymys suhdanteista, vaan koko EMU- rakennelman pystyssä pysymisestä.

Tulonjako uusiksi

Onko tavallisella ihmisellä varaa nykyiseen elintasoon?

Siihen, kuka taantumasta kärsii, vaikuttaa tulonjako. Sauramon mukaan tulonjakonäkökulma pitää ottaa huomioon, kun pohditaan, onko tavallisella ihmisellä varaa nykyiseen elintasoon.

– Tulonjako työn ja pääoman välillä on vinksahtanut kaikkialla maailmassa siten, että palkansaajien eli tavallisten ihmisten saama siivu kansantulokakusta on pienentynyt. Tulonjakoa muuttamalla voitaisiin parantaa ainakin joidenkin väestöryhmien asemaa ilman, että tarvittaisiin erityisen voimakasta talouskasvua.

Hän pitääkin euroasetelmaa hankalana juuri siksi, että kriisimaissa – Portugalissa, Kreikassa ja Irlannissa – tavalliset ihmiset joutuvat kantamaan taakan.

– Ei ole itsestään selvää, että taakankannon pitää jakautua näin. Myös taloudellisesti hyvin menestyneiden maiden, kuten Saksan, pitäisi osallistua kriisin hoitamiseen.

Tätä hän perustelee sillä, että keskeisten euromaiden, kuten juuri Saksan, vyönkiristyspolitiikka heijastuu koko euroalueelle.

– Se, mitä tehdään Saksassa, vaikuttaa myös Kreikkaan, Portugaliin ja Irlantiin.

Yhteinen raha edellyttää yhteisvastuuta

Sauramo toteaa, että yhteinen valuutta edellyttäisi yhteisvastuuta.

– Jos yhteisvastuuta ei ole, talous- ja rahaliitolla ei ole pitemmän päälle onnistumisen tai selviytymisen mahdollisuuksia.

Virhe tehtiin solmittaessa Maastrichtin sopimusta, jossa hahmoteltiin Euroopan talous- ja rahaliitto EMU. Monet ekonomistit korostivat tuolloin, että siitä puuttuu jotain oleellista, kun yhteisvastuuta kuvaava tulonsiirtojärjestelmä euroalueen sisällä puuttuu.

– Euroalue vaatii yhteisen parlamentin, hallituksen, valtiovarainministeriön, valtionkonttorin ja niin edelleen sen lisäksi, että sillä on yhteinen keskuspankki, Sauramo sanoo.

– Nyt Sarkozy ja Merkel sopimuksellaan edesauttavat tällaisen rakennelman simuloimista.

Sisäpoliittisesti järkevää

Suomen ja Kreikan vakuussopimusta, joka myös julkistettiin tiistaina, Sauramo ei lähde tulkitsemaan.

Siinä Kreikka lupaa tallettaa vakuussumman Suomeen ja Suomi sijoittaa sen. Kun Kreikka on hoitanut sitoumuksensa, se saa talletuksen korkoineen takaisin.

– Pitäisi tietää yksityiskohdat paremmin, Sauramo sanoo.

Hän kuitenkin arvioi, että sopimuksen poliittinen merkitys on suurempi kuin taloudellinen merkitys.

– Mutta totta kai Suomen näkökulmasta tämä on hyvä tapa antaa vakuus, koska se on realisoitavissa helpommin kuin reaaliomaisuus.

Mikko Lund