Aamuposti kertoi: Yli 10 000 alueen työikäistä syö masennuslääkkeitä
Käytännössä tämä tarkoittaa noin joka yhdeksättä alueen 15–64-vuotiasta ihmistä.
Tiedot perustuvat Kansaneläkelaitoksen lääkekorvausten saajista ja reseptitiedoista kertoviin viime vuoden tilastoihin.
Eniten masennuslääkkeitä syödään Hyvinkäällä ja Riihimäellä, jossa 13,1 prosenttia alueen työikäisistä söi viime vuonna masennuslääkkeitä. Tämä tarkoittaa 3 965 hyvinkääläistä ja 2 505 riihimäkeläistä.
Kysymys on tavattoman suuresta määrästä. Ajatella, että Riihimäellä 2500 ja Hyvinkäällä lähes 4 000 ihmistä.
Jotain pitäisi tehdä kiireesti.
Nuorille toivoa masennushoidosta
Nuorten masennuspotilaiden lääkkeettömästä laitehoidosta on saatu lupaavia tuloksia.
Yle kertoi, että suomalaisessa sairaalassa on ensimmäisenä maailmassa saatu lupaavia tuloksia nuorten masennuspotilaiden lääkkeettömästä laitehoidosta. Terapialle ja lääkkeille immuunit nuoret alkoivat lähes poikkeuksetta tervehtyä jo lyhyen hoitojakson jälkeen. Vantaan Peijaksen sairaalassa käynnistetään pian jatkotutkimukset TMS-laitehoidosta nuorille.
Pilottitutkimusta johtava tutkija Marcelo Chiramberro kertoo magneettistimulaatiohoidon nopeista tuloksista. Tutkimuksessa 80 prosenttia vaikeaa masennusta sairastavista nuorista sai jälleen otteen elämästä.
- Jo viikon hoidon jälkeen potilaan, joka oli maannut sängyssä, eikä kyennyt käymään koulussa saati ottamaan kontaktia perheeseensä, toimintakyky alkoi nousta. Kuukauden hoidon jälkeen potilaat olivat remissiossa eli ilman depression oireita.
Sairaalavierailun voi viettää tv-sohvalla
Magneettistimulaatiossa eli TMS-laitehoidossa on kyse aivojen hermosolujen aktivoinnista magneettikentän avulla. Samalla tärkeiden välittäjäaineiden, kuten esimerkiksi serotoniinin ja dopamiinin pitoisuudet näyttävät nousevan. Magneettikenttä syntyy, kun potilaan pään päälle asetetun laitteen läpi ajetaan virtaa.
- Alussa meillä oli vaikeuksia, sillä hoitokerta on puoli tuntia päivässä, viisi päivää viikossa neljän viikon ajan. Se on ehkä nuorille potilaille pitkä aika. Mutta sitten annoimme potilaille mahdollisuuden katsoa televisiota hoidon aikana. Se helpotti hoidon kulkua, Chiramberro kertoo.
Chiramberron mukaan magneettistimulaatioa voidaan antaa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sairastaville nuorille. Psykoottista masennusta tai epilepsiaa sairastaville magneettistimulaatiohoitoa ei voida antaa.
On hyvä, että tieto lisääntyy ja hoitokäytännöt kehittyvät. Ehkä tällaisessa laitehoidossa säästytään myös lääkehoidon sivuvaikutuksilta. Tutkimuksen on hyvä selvittää myös optimaalisen hoidon pituus.
Mielenterveys on otettava vakavasti
THL:n tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck kirjoitti Helsingin Sanomissa 7.8. , että mielenterveysongelmat maksavat vuosittain 6-7 miljardia euroa. Suomalaisten selvitysten mukaan pelkästään masennuksen kustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Vastaavasti psykoosien, kuten skitsofrenian, aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista muodostuu menetetyistä työvuosista. Yksin alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset ovat noin miljardin euron paikkeilla.
Wahlbeckin mukaan sosiaali- ja terveysmenoista vain noin 11 prosenttia ohjataan mielenterveystyöhön. Tästä liian suuri osuus käytetään laitoshoitoihin, vaikka avohoito on usein tuloksellisempaa ja tavoittaa useampia. Yhteiskunnan panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat häviävän pieniä, vaikka sen vaikuttavuus on todistettu.
" Tiedotustilaisuus antoi jo jotain osviittaa. Tähän asti oikeistodemarina pidetty Lipponen korosti eri tavoin, kuinka tärkeää on juuri vaikeina aikoina pitää huolta yhteiskunnan vähempiosaisista ja siitä, ettei kansakunta repeä kahtia.
Vielä keväällä Lipponen leimasi perussuomalaisten voittoon päättyneet eduskuntavaalit tylysti ”junttivaaleiksi”. Nyt vaalit olivatkin hänen mukaansa ilmeisen oikeutettu ”sosiaalinen protesti”. Kaiken huipuksi Lipponen julisti vielä itsekin olevansa ”junttien puolella”.
Toinen täky lensi suomenruotsalaiseen ankkalammikkoon. Lipponen puhui alussa samat asiat sekä suomeksi että ruotsiksi, mikä ei ole tällaisissa tiedotustilaisuuksissa kovin yleistä. Viesti oli, ettei kansa saa revetä kahtia myöskään kielirajaa pitkin.
Lipposen valitsema taktiikka ei ole kuitenkaan aivan riskitön. Hän joutuu syksyn mittaan vastaamaan lukuisia kertoja syytöksiin, että tuloerot repesivät nimenomaan hänen hallitustensa politiikan seurauksena. Tällaisia arvioita on viime aikoina kuultu myös Sdp:n piiristä.
Myöskään Lipposen ylivertainen EU-kokemus ei ole hänelle nykyisessä tilanteessa pelkkää plussaa, kun euron kriisi on herättänyt aivan aiheellisesti kysymyksen, oliko rahaliiton perustaminen aikoinaan niin kaukoviisas ratkaisu, jollaisena Lipposen johtama hallitus sitä suomalaisille markkinoi."
- Jo viikon hoidon jälkeen potilaan, joka oli maannut sängyssä, eikä kyennyt käymään koulussa saati ottamaan kontaktia perheeseensä, toimintakyky alkoi nousta. Kuukauden hoidon jälkeen potilaat olivat remissiossa eli ilman depression oireita.
Sairaalavierailun voi viettää tv-sohvalla
Magneettistimulaatiossa eli TMS-laitehoidossa on kyse aivojen hermosolujen aktivoinnista magneettikentän avulla. Samalla tärkeiden välittäjäaineiden, kuten esimerkiksi serotoniinin ja dopamiinin pitoisuudet näyttävät nousevan. Magneettikenttä syntyy, kun potilaan pään päälle asetetun laitteen läpi ajetaan virtaa.
- Alussa meillä oli vaikeuksia, sillä hoitokerta on puoli tuntia päivässä, viisi päivää viikossa neljän viikon ajan. Se on ehkä nuorille potilaille pitkä aika. Mutta sitten annoimme potilaille mahdollisuuden katsoa televisiota hoidon aikana. Se helpotti hoidon kulkua, Chiramberro kertoo.
Chiramberron mukaan magneettistimulaatioa voidaan antaa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sairastaville nuorille. Psykoottista masennusta tai epilepsiaa sairastaville magneettistimulaatiohoitoa ei voida antaa.
On hyvä, että tieto lisääntyy ja hoitokäytännöt kehittyvät. Ehkä tällaisessa laitehoidossa säästytään myös lääkehoidon sivuvaikutuksilta. Tutkimuksen on hyvä selvittää myös optimaalisen hoidon pituus.
Mielenterveys on otettava vakavasti
THL:n tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck kirjoitti Helsingin Sanomissa 7.8. , että mielenterveysongelmat maksavat vuosittain 6-7 miljardia euroa. Suomalaisten selvitysten mukaan pelkästään masennuksen kustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Vastaavasti psykoosien, kuten skitsofrenian, aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista muodostuu menetetyistä työvuosista. Yksin alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset ovat noin miljardin euron paikkeilla.
Wahlbeckin mukaan sosiaali- ja terveysmenoista vain noin 11 prosenttia ohjataan mielenterveystyöhön. Tästä liian suuri osuus käytetään laitoshoitoihin, vaikka avohoito on usein tuloksellisempaa ja tavoittaa useampia. Yhteiskunnan panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat häviävän pieniä, vaikka sen vaikuttavuus on todistettu.
Itsemurhaan kuolee vuosittain noin 1000 suomalaista - kolme kertaa niin paljon kuin liikenteessä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat EU:n suurimpia. Liikennekuolemien vähentämiseksi on asetettu kansallinen tavoite, käynnistetty tutkimusohjelma ja resursoitu viranomainen. Itsemurhien vähentämiseksi ei ole tavoitetta, ei tutkimusohjelmaa eikä valtuutettua viranomaista, vaikka ehkäisyn on osoitettu tehoavan ja säästävän kustannuksia.
Wahlbeckin mukaan on syytä vakavasti punnita, ohjautuvatko sosiaali- ja terveydenhuollon varat oikeudenmukaisesti ja vastaavatko panostukset kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeita. Mielenterveyden ongelmiin liittyvästä häpeäleimasta on vihdoin päästävä eroon, ja mielenterveyden edistäminen on nostettava kansanterveystyön kärkeen. Vaikuttamalla mielenterveyttä määrittäviin tekijöihin vaikutamme kaikkien suomalaisten hyvinvointiin.
Lipponen ilmoittautui ehdolle
Lipponen ilmoittautui odotetusti SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Seuraavaksi näemme, kuinka aikaisemmin ehdokkaaksi ilmoittautuneet yksi toisensa jälkeen kieltäytyvät Lipposen hyväksi.
Selvänä voidaan pitää, että Lipponen tulee olemaan SDP:n ehdokas. Siitä alkaa pohdinta, mitä mahdollisuuksia Lipposella on gallup- suosikki Niinistöä vastaan.
Suomen Kuvalehden Tuomo Lappalainen kirjoitti:
Vielä keväällä Lipponen leimasi perussuomalaisten voittoon päättyneet eduskuntavaalit tylysti ”junttivaaleiksi”. Nyt vaalit olivatkin hänen mukaansa ilmeisen oikeutettu ”sosiaalinen protesti”. Kaiken huipuksi Lipponen julisti vielä itsekin olevansa ”junttien puolella”.
Toinen täky lensi suomenruotsalaiseen ankkalammikkoon. Lipponen puhui alussa samat asiat sekä suomeksi että ruotsiksi, mikä ei ole tällaisissa tiedotustilaisuuksissa kovin yleistä. Viesti oli, ettei kansa saa revetä kahtia myöskään kielirajaa pitkin.
Lipposen valitsema taktiikka ei ole kuitenkaan aivan riskitön. Hän joutuu syksyn mittaan vastaamaan lukuisia kertoja syytöksiin, että tuloerot repesivät nimenomaan hänen hallitustensa politiikan seurauksena. Tällaisia arvioita on viime aikoina kuultu myös Sdp:n piiristä.
Myöskään Lipposen ylivertainen EU-kokemus ei ole hänelle nykyisessä tilanteessa pelkkää plussaa, kun euron kriisi on herättänyt aivan aiheellisesti kysymyksen, oliko rahaliiton perustaminen aikoinaan niin kaukoviisas ratkaisu, jollaisena Lipposen johtama hallitus sitä suomalaisille markkinoi."
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti