KU: ”Britannian luokkayhteiskunta näyttää todelliset kasvonsa:"

KU: ”Britannian luokkayhteiskunta näyttää todelliset kasvonsa:

Lontoon mellakat karkasivat käsistä, mutta politiikka karkasi jo kauan sitten.”

Lontoon ja Englannin mellakoista ovat kirjoittaneet  Kansan Uutiset ja  Helsingin Sanomat ym. Lontoossa  mellakointi sai alkunsa, kun poliisi ampui 29-vuotiaan neljän lapsen isän Mark Dugganin 4. elokuuta. Poliisi väitti Dugganin ampuneen ensin, mutta väite on osoittautunut perättömäksi.

Pohjois-Lontoon Tottenhamista mielenosoituksena alkanut mellakointi on keskittynyt kaupungin köyhimmille reuna-alueille. Se on levinnyt Lontoosta nopeasti myös muihin teollisuuskaupunkeihin, kuten Manchesteriin, Birminghamiin, Nottinghamiin, Bristoliin ja Liverpooliin.

Nina Power kirjoittaa brittilehti The Guardianissa, että vuoden sisällä maassa on nähty useita opiskelijamielenosoituksia, lakkoja ja puolen miljoonan ihmisen ay-marssi. Hän näkee mellakoinnin osana samaa liikehdintää, joka on kyllästynyt oikeistolaiseen politiikkaan. Hallituksen tekemiä leikkauksia hän luonnehtii brutaaleiksi.

Powerin mukaan Dugganin ampumisella on historiansa myös Metropolitan Police Servicen eli Suur-Lontoon poliisilaitoksen etnisiin vähemmistöihin kohdistamassa syrjinnässä, tarkkailussa ja jopa häirinnässä. Hän mainitsee myös, etteivät poliisit ole käytännössä koskaan joutuneet vastuuseen käsiinsä kuolleista ihmisistä.

Helsingin Sanomatkin toteaa Britannian pääministerin Davind Cameronin vaativan mahdottomia. Cameron on vetänyt kovaa linjaa. Mellakoitsijat ovat saaneet pitkiä vankeusrangaistuksia, ja heidän sosiaalietuuksiaan on ehdotettu leikattavaksi. Cameron on julistanut, että hän aikoo tehdä kaikkensa estääkseen mellakoinnin ja ryöstelyn.

Kansan Uutisten Viikkolehti ja toimittaja Emilia Kukkala tarkastelee   Englannin mellakoita  ja haastattelee suomalaisia tutkijoita, mitä nämä ajattelevat mellakoista ja minkä tulkinnan niille antavat.

”Liikkeellä on täydellinen etninen mix"

Sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitokselta arvioi, että kasvualustaa mellakoille on ollut. Kaikkiaan hän näkee mellakoiden taustalla suurta turhautumista. Britanniassa sosiaalinen liikkuvuus on teollisuumaiden jähmeintä, eli vanhempien varallisuus määrittelee hyvin pitkälle lasten tulevaisuuden. Suurten tuloerojen maassa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on suurimmillaan kymmeniin vuosiin. Rikkain kymmenys ansaitsee satakertaisesti köyhimpään verrattuna.

– Yleensäkin kehitystrendi viimeisen 30 vuoden aikana länsimaissa on ollut se, että sosiaalinen liikkuvuus on vähentynyt. Britannia on tässä kaikkein jäykimpiä yhteiskuntia. Nuorelle odotettavissa on ennemminkin sosiaalisen aseman lasku kuin nousu.

Melinin mukaan mellakoitsijoita yhdistää lähinnä kuuluminen niin sanotusti alimpaan yhteiskuntaluokkaan.

– Näen tämän tietyllä tapaa luokkakapinana. Aiemmista mellakoista on pystytty sanomaan, että ne ovat tuollaisen tai tällaisen ryhmän. Nyt liikkeellä on täydellinen etninen mix, siellä on syntyperäisiä englantilaisia ja edustajia eri etnisistä ryhmistä.

Melin kuitenkin ihmettelee, etteivät mellakoitsijat ole tiettävästi esittäneet poliittisia vaatimuksia.

"Varastaminen on kuluttajan kannanotto"

Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman johtaja Mika Aalto nostaa esiin uuden näkökulman. Tutkijan mukaan mellakoinnin yhteydessä esiintynyt ryöstely voidaan nähdä myös kansalaisen, josta on tullut pelkkä kuluttaja, kannanottona.

– Suurin osa ideologiasta on hävinnyt ja siirtynyt kulutukseen, tästähän puhuttiin koko 2000-luvun. Ryöstelyn voi nähdä tätä kautta poliittisena toimintana, kuluttajien kapinana.

Kaiken kaikkiaan tutkijan mukaan levottomuudet olivat odotettavissa.

– Luokkayhteiskuntahan Britanniassa  on vielä ihan tosiasia. Pari vuotta sitten ennustettiin, että valtion toimintojen, kuten terveyenhuollon, alasajaminen tulee aiheuttamaan mellakoita. Merkit olivat ilmassa jo kauan aikaa sitten, kuvaa Kansan Uutisten Viikkolehdessä  Mika Aalto.

Mikko Lund