Parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa on työllisyyspolitiikka

Parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa on työllisyyspolitiikka

 

Riihimäen pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut

Riihimäen työttömyys aleni kesäkuussa ja työttömiä oli 1361 . Vähennys vuoden takaiseen 143 henkilöä.

Riihimäellä pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden takaiseen 31 henkilöllä ja pitkäaikaistyöttömien määrä oli 327. Tämä on seurausta pitkäaikaisen ja tavoitteellisen työvoimapolitiikan laiminlyömisestä. Asiaa todistaa edellisellä valtuustokaudella tapahtunut kaupunginhallituksen päätös lopettaa työllisyystoimikunta.

Nuorisotyöttömyys on laskenut lähes kaikissa kunnissa ja myös Riihimäellä. Nuorisotyöttömiä oli kuitenkin kesäkuussa edelleen 199. Määrä on liian suuri.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on ehdottanut kaupungin työllisyystoimien tehostamista, mutta kokoomuslainen kaupunginjohto ei ole pitänyt mitään kiirettä tilanteen korjaamiseksi. Kaupunginjohto haluaa edelleen maksaa valtiolle sakkoja noin 2 miljoonaa euroa vuodessa siitä, että se ei ole huolehtinut riittävässä määrin pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömienm työllistämisestä.

Tämän päälle tulevat toimeentulotukimenot ja mielenterveys- ja lastensuojelumenot, jotka ovat yhteydessä työttömyyteen.

Parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa olisi työllisyyspolitiikan lisääminen, mutta sen tunnustamiseen porvarienemmistöinen kaupunki ei ole taipunut.Työllisyyden hoitanisella saataisiin myös oikeat ja tuntuvat säästöt kaupungin kassaan, mutta Riihimäki haluaa harjoittaa väärää politiikkaa.Jos maan hallitus nyt reilusti lisää työllisyystoimia, niin ei itseään kunnioittavat kunnat voi siitä pois jäädä.

Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen vaatii pitkäjänteisiä toimia

 

 

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että työllisyys- ja aktivointitoimet johtavat harvoin pitkäaikaistyöttömien nopeaan työllistymiseen. Toimiin kannattaa silti panostaa, sillä ne ovat usein ainoa keino pitkäaikaistyöttömien saamiseksi takaisin työmarkkinoille.

Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin 138 900 vaikeasti työllistyvää henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiin kohdennetun aktiivisen työvoimapolitiikan vaikutukset työllisyysasteeseen ovat melko vähäisiä. Työllisyysasteen nostaminen olisi kuitenkin tärkeää julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi.

Tarkastuksen perusteella monille pitkäaikaistyöttömille tavoite avoimille työmarkkinoille työllistymisestä on osittain epärealistinen. Velvoittava aktivointi voi joskus jopa pahentaa työttömän tilannetta, jos toimenpide keskeytyy ja henkilö menettää oikeutensa työmarkkinatukeen ja toimeentulotukea leikataan. Työmarkkinatukiuudistuksen seurauksena työttömyysturvalta pelkälle asumis- ja toimeentulotuelle pudonneiden kotitalouksien määrä on muutamassa vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

Tarkastuksessa havaittiin, että työllisyystoimenpiteet kuitenkin vähentävät jossain määrin toimeentulotuen tarvetta ja edesauttavat työvoimapolitiikan toista tavoitetta eli syrjäytymisen ehkäisyä. Ainakin osalla pitkäaikaistyöttömistä toimenpiteisiin osallistuminen edistää hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä parantaa työ- ja toimintakykyä. Tämä voi luoda edellytyksiä työllistymiselle pidemmällä aikavälillä.

Työllisyystoimien parempi kohdentaminen edellyttää asiakkaiden profilointia. Pitkäaikaiset, yksilölliset ja sisällöltään laadukkaat toimenpiteet voivat viedä useita vuosia ja tulla kalliiksi. Tehokkaat työllistämistoimet ovat kuitenkin usein ainoa keino saada monet pitkään työttömänä olleet takaisin avoimille työmarkkinoille. Toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin parantaa niitä aikaistamalla.

Työllistymisvaikeuksien taustalla on monia vaihtelevia tekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan noin 62 000 työttömällä on työllistymisen esteitä, joita ovat muun muassa vajaakuntoisuus, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Sekä julkisen talouden kannalta että sosiaalisista syistä olisi hyvä, että vajaakuntoinenkin työvoima osallistuisi työelämään tuettuna. Sopivien, matalan kynnyksen työpaikkojen löytämiseksi tarvittaisiin enemmän yritysten ja työnantajien kanssa tehtävää konkreettista yhteistyötä sekä asenteen muutosta.

Työvoiman palvelukeskukset (TYP) tarjoavat monipuolista tukea pitkään työttömänä olleille. Tarkastusvirasto katsoo, että niiden toiminta tulisi vakiinnuttaa säädöksin, jotta se selkiintyisi ja sitä voitaisiin paremmin kehittää.

TS: Pojat päätyvät tyttöjä useammin erityisopetukseen

Pojat päätyvät selvästi tyttöjä useammin erityisopetukseen, kirjoittaa Turun Sanomat. Mutta mistä tämä johtuu?

Noin 12 prosenttia peruskoulua käyvistä pojista oli kokoaikaisessa erityisopetuksessa. Tyttöjä erityisopetuksessa oli vain noin kuusi prosenttia.

Tunne-elämän häiriöiden ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi erityisopetukseen siirrettiin kuusi kertaa enemmän poikia kuin tyttöjä, selviää Tilastokeskuksen viime syyskuun tilastoista.

– Poikajoukon kulttuuri on suuntautunut elämään koulun ulkopuolella: työelämään ja siihen, mitä tapahtuu kadulla. Sitä ei kiinnosta koulun kulttuuri, eikä se arvosta sitä, selittää Turun yliopiston kasvatustieteen professori Risto Rinne.

Tytöt myös pärjäävät koulussa merkittävästi paremmin. Esimerkiksi lukutaitoa mittaavasta Pisa-tutkimuksesta selvisi, että vain viidessä maassa ero tyttöjen ja poikien välillä on suurempi kuin Suomessa. Tutkijan mukaan ero vastaa noin puolentoista kouluvuoden edistystä.

Oma televisio laiskistaa teinin ja alentaa arvosanoja

Televisio teinin omassa huoneessa johtaa huonoihin elämäntapoihin, vahvistaa Yhdysvalloissa tehty tutkimus. Teini-ikäiset, joilla oli oma televisio huoneessaan, söivät epäterveellisemmin, harrastivat vähemmän liikuntaa ja saivat huonompia arvosanoja kuin ilman omaa töllötintä elävät ikäisensä.

Minnesotan yliopiston tutkijat kyselivät 15-18-vuotiailta nuorilta näiden elämäntavoista. Tutkijoille ei tullut yllätyksenä, että oman tv:n omistavat teinit käyttivät runsaasti aikaa sen katseluun. Aikaa kului neljästä viiteen tuntia viikossa enemmän kuin niillä, joilla tv:tä ei ollut.
Tv:n omistavat tytöt käyttivät liikuntaan keskimäärin 1,8 tuntia viikossa, kun ilman tv:tä elävät liikkuivat 2,5 tuntia. Pojat puolestaan saivat keskimäärin huonompia arvosanoja, kun heillä oli oma televisio huoneessaan. Sekä tytöt että pojat söivät vähemmän kasviksia ja viettivät vähemmän perheen yhteisiä ruokailuhetkiä, kun heillä oli käytössään oma tv.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat selvästi, ettei teini-ikäisen huoneeseen kannattaisi hankkia omaa televisiota. Asiasta kertoi Iltalehti.

Teinit kauppaavat seksiä - maksuksi farkut

Göteborilaiset teinitytöt ovat keksineet hyvin kyseenalaisen harrastuksen.

Nuoret, vain 14-15 -vuotiaat tytöt ovat kaupanneet seksiä ja maksuksi he ovat ottaneet parin merkkifarkkuja.

Aikuisille tieto tyttöjen puuhista on tullut suurena järkytyksenä ja sokkina.

Sosiaalityöntekijät ja kuraattorit ovat järjestäneet tapaamisia tyttöjen kanssa ja tytöt ovat vahvistaneet asian.

Tyttöjen lisäksi myös pojat ovat käyneet kauppaa seksillä.

Asiasta kertoi Iltalehti Expresseniin perustuen.

Pojilla on enemmän rahaa kuin tytöillä

 

Pojilla on pienestä pitäen enemmän rahaa käytettävissään kuin tytöillä. Nordean tekemän tutkimuksen mukaan pojille maksetaan yleisemmin ja enemmän taskurahaa kuin tytöille.

Ero on suurin 13-14 vuoden iässä, jolloin pojat saavat taskurahaa keskimäärin 37 euroa kuukaudessa, mutta tytöt lähes 10 euroa vähemmän.
Turun kauppakorkeakoulun erikoistutkijan Terhi-Anna Wilskan mukaan taskurahoissa on eroja jo nuoremmallakin iällä. Hänen tutkimustensa mukaan 10-13-vuotiaat pojat saavat 20 prosenttia enemmän taskurahaa kuin samanikäiset tytöt.
Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan ero poikien ja tyttöjen käyttörahojen välillä kasvaa, mitä vanhemmaksi tullaan.
- Pojat tienaavat enemmän. Heidän työstään maksetaan enemmän, ja poikia myös rohkaistaan töihin enemmän kuin tyttöjä, Wilska sanoo.
Hän on törmännyt tutkimuksissaan siihen, että vanhemmat pitävät poikia lähtökohtaisesti järkevämpinä kuluttajina kuin tyttöjä.
- Tyttöjen kulutuskohteita pidetään hömppänä eikä kovin tarpeellisina.
Nordean tutkimuksen mukaan pojat myös säästävät tyttöjä enemmän. Pojat ilmoittivat säästäneensä keskimäärin 747 euroa, tytöt vain 530 euroa. Nordean yksityistalouden ekonomistin Tarja Svartströmin mukaan syitä on kaksi.
- Ensinnäkin tyttöjen kulutus kasvaa teini-iässä. Toisaalta säästämiseen vaikuttavat 15-16 vuoden iässä olevat rippijuhlat. Pojat saavat tyttöjä useammin lahjaksi rahaa. Tytöt puolestaan saavat enemmän esimerkiksi koruja, maljakoita ja lakanoita, kertoo Iltalehti.


Mikko Lund