Kunnilla edessä leikkaukset, veronkorotukset tai päänsärky

Kunnilla edessä leikkaukset ja veronkorotukset tai päänsärky

 

Hallitusohjelmassa luvatut uudistukset eivät ole ilmaisia. Jonkun on  uudistukset maksettava. Viime vuosina  valtio on yhä enemmän siirtänyt kustannuksia kuntien maksettavaksi. Työmarkkinatuen nosto, toimeentulotuen korotus, vanhuslaki ja omaishoidon muutokset  tulevat nostamaan toteutuessaan pikaisen analyysin perusteella kuntien sotemenoja vuositasolla  reilusti. Hollolan sosiaali- ja terveysjohtajan laskelman mukaan  noin 22  000 asukkaan Hollolan menot lisääntyisivät  noin 1,8 miljoonaa euroa. Vastaavasti  karkeasti arvioiden  Riihimäen sotemenot lisääntyisivät vuositasolla  noin 2,2 miljoonaa euroa.

 

Kuntia voivat odottaa jopa 1,5 miljardin leikkaukset

Valtion osallistuminen kansalaisten peruspalvelujen kustannuksiin voi vähentyä kuluvalla vaalikaudella rajusti.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) saattaa esittää kuntien valtionosuuksiin leikkauksia jaksottaen niin, että vuoteen 2015 mennessä valtionosuuksia vähennetään yhteensä 1,5 miljardia euroa.

Virkkunen itse kuitenkin kiistää tiedon. "Ei pidä paikkaansa. Hallitusohjelmassa on sovittu VOS-tason [valtionosuuksien tason] olevan 631 miljoonaa euroa nykyistä alempana vuonna 2015", Virkkunen kommentoi. "Olen osoittanut kyseisen valtionosuuden vähennyksen jaksotettavaksi."

Ministeri huomauttaa, että kuntien on määrä saada indeksikorotukset sekä korotettu osuus yhteisöverotuotosta.

Kuntien näkemyksen mukaan valtio ei valtionosuuksia leikkaamalla vähennä julkisen talouden alijäämää, vaan siirtää vastuun paikallistasolle.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen  mukaan leikkaukset vastaavat summaa, joka saadaan kahden prosentin korotuksella kunnallisveroon.

Kietäväisen mukaan valtionosuuksien vähenemistä seuraa palvelutason karsiminen ja veroprosenttien nosto.

"Jos kunnat menettävät valtionosuuksia 1,5 miljardia, ne korottavat veroja."

Vitsit vähissä kuntapäättäjillä

Leikkaukset ja palvelutason karsiminen eivät ole helppoja  juttuja  kunnissakaan. Monesti joudutaan rikkomaan lakia. Edessä voi olla vihaisia kuntalaisia, kanteluita ja valituksia.  Veroprosenttien nosto ei ole sen helpompaa. Kuntalaiset osaavat arvioida palvelutason ja verrata veroja ja lopulta äänestää jaloillaan. Naapurikunnalla voi olla sopivasti alempi veroprosentti. Porukat  voivat muuttaa prosenttien perässä.

Kuten havaitsemme kuntapäättäjien selviytymiskeinot  ovat todella vähissä. Kuntapäättäjät tuskin selviävät ilman  päänsärkyä.Jäljellä on enää vain kuntaliitos. Sen voima perustuu esimerkiksi Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen suurkunnan perustamiseen. Se  loisi alueelle uutta vetovoimaa, yritystoimintaa  ja työtä. Se mahdollistaisi tässä suurkunnassa  palvelutoiminnan  tehostamisen ja  huomattavat kustannussäästöt.

Olen sitä mieltä, että Riihimäkeä on rakennettava tulevaisuutta varten!

Tästä näkökulmasta on varsin luonnollinen ajatus suuntautua esimerkiksi yhden elinvoimaisen kaupungin rakentamiseen Hyri- alueelle. Se tarjoaisi hyvän maalin rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyinen kaupunki. Tavoitteena voisi olla moderni kaupunki ETELÄ-SUOMEN ALUERAKENTEESSA, joka pystyisi vastaamaan ihmisen palvelutarpeisiin.
Suurempi kaupunki pystyisi hoitamaan paremmin ihmisten asiat ja kestävyysvajeen, pitkäkestoisen velkaongelman sekä lisäämään paikallista elinvoimaa ja hyvinvointia, työllisyyttä. Hallinnollisia innovaatioita ja tuottavuuden parantamista tarvitaan. Hyvinkää ja Riihimäki parikaupunkina yhdessä on enemmän kuin neljä kuntaa entisin nurkkakuntaisin ajatuksin. Kohtalokasta on elää harhassa, ettei maailma ympärillä muuttuessaan vaadi meitä päättäjiä uudistumaan ja asettamaan uusia tavoitteita.
Minä uskon ja luotan siihen, että kyllä meidän ihmisten asiat tulevat hoidetuksi, jos päättäjät ovat tulevaisuuteen suuntautuvia ja tunnistavat muutoksen haasteen.


Mikko Lund