Kataisen halltuksen toimintaa yhdistää kolme keskeistä kokonaisuutta: 1. Köyhyysen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. 2.Julkisen talouden vakauttaminen. 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen..
Ihan kaunista ja somaa. Tekstiä on 89 sivua. Silti mieleeen nousee paha epäily. Se tiedetään, että toimet eivät ole riittäviä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Toimet eivät ole myöskään riittäviä julkisen talouden vakauttamiseen.
Hallitus perustelee ohjelmaansa takataskussaan olevilla kovilla lääkkeillä. Hallitus on valmis ryhtymään uusiin julkisen talouden tasapainotustoimiin, jos julkinen velka riistäytyy käsistä.
Toivotetaan hallitukselle onnea!
Hyvää Juhannusta, kesää ja kärpäsiä !
Minä lähden juhnnuksen viettoon Liettuaan enkä näin ollen kirjoita vähään aikaan. Palattuani sieltä edessä on muita matkoja ja sitten alkaakin kesäloma. Ihan oikeasti en tiedä, milloin pääsen seuraavaksi kirjoittamaan.
Hyvää kesää kaikille! Älkää pottako itseänne auringossa! Jutta Urpilainen uskoo suunnanmuutoksen näkyvän hallitusohjelmassa.
Urpilainen: Suunnanmuutos näkyy hallitusohjelmassa
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen hehkuttaa Demarissa hallitusohjelmasta. Hallituksen ohjelmassa näkyy suunnanmuutos, jota eduskuntavaalien tulos edellytti.
–Verot maksetaan maksukyvyn mukaan ja huolehditaan pienituloisten asemasta nostamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muistutti, että perusturvaan tehdään isoin korotus koskaan hänen elinaikanaan.
–Kyllä vasemmistoliitto voi ylpeänä puolustaa tämän hallituksen ohjelmaa.
Myös vihreiden Ville Niinistö, RKP:n Stefan Wallin ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kiittelivät puolueiden yhteistä aikaansaannosta. Omat tavoitteet tulivat riittävästi huomioiduiksi.
Seuraavalla nelivuotiskaudella on edessä valtiontalouden tasapainottaminen yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. Tarvittava summa kerätään paljolti tavallisen keskituloisen palkansaajan kustannuksella. Palkkaverotus pidetään ennallaan inflaatiotarkistuksin, eikä yleinen arvonlisävero nouse. Muun muassa valmisteverojen nostaminen tietää sitä, että moni asia käy entistäkin kalliimmaksi.
Asuntovelan korkovähennyksen alasajo aloitetaan jo ensi vuonna pienentämällä vähennystä 15 prosentilla. Seuraavina vuosina vähennys kutistuu viidellä prosentilla.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä rajataan 2000 euroon ja korvausprosentti 45:een. Myös autoilu kallistuu. Ajoneuvoverotusta kiristetään käyttöä painottamalla 70 miljoonalla eurolla. Liikennepolttoaineiden verotus nousee portaittain yhteensä 250 miljoonalla eurolla.
Alkoholin, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotus kiristyy.
Pääomatulojen verotus kiristyy 28 prosentista 30 prosenttiin ja yli 50000 euron tuloissa 32 prosenttiin. Lehdistölle ja lehtien tilaajille huono uutinen on, että aiemmin verottomista sanoma- ja aikakauslehtien tilauksista aletaan periä yhdeksän prosentin arvonlisäveroa.
Heikoimmista kannetaan huolta
Hallitus aikoo kuitenkin turvata pienituloisimpien selviytymisen nostamalla työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea peräti 100 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alusta alkaen. Perus- ja ansioturvan kytkös työttömyysturvassa säilyy. Vanhustenhoidon tason turvaksi säädetään vanhuspalvelulaki.
–On sivistyneen yhteiskunnan merkki, että se kantaa hyvää huolta erityisesti kaikkein heikoimmista, tuleva pääministeri Jyrki Katainen (kok.) hehkutti.
Heinäluoma tyytyväinen hallitusneuvotteluiden saldoon
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma uskoo, että yksityiskohtainen hallitusohjelma helpottaa uuden hallituksen työtä varsinkin alkuvaiheessa. Asiasta kertoo Demari.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan tuore hallitusohjelma antaa selvät edellytykset kasvun ja työllisyyskehityksen vauhdittamiseen samoin kuin työvoimapolitiikan uudistamiseen. Sateenkaarihallituksen puolueet ovat myös löytäneet selvän konseptin, miten valtion talous tasapainotetaan.
SDP:n sisäinen yhteistyö neuvotteluissa saa myös Heinäluomalta kiitosta. Sekä neuvottelut että niihin valmistautuminen sujuivat hänen mukaansa poikkeuksellisen hyvin. Säätytalon lisäksi töitä tehtiin niin eduskunnassa kuin puolueen työryhmissäkin.
Uudella hallituksella ei kuitenkaan ole aikaa paistatteluun. Heinäluoma odottaa, että hallitus ottaa työllisyyslisäbudjetin välittömästi työn alle. Taustalla on tieto siitä, että monissa maakunnissa työllisyysmäärärahat uhkaavat loppua, mistä kärsivät erityisesti nuoret.
Hän kertoo myös olevansa hyvin otettu SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdotuksesta, jonka mukaan Heinäluomasta tulisi eduskunnan puhemies.
Mikko Lund
3 kommenttia:
Verotus ei muutu kokonaisuutena progressiivisemmaksi
SDP:n, VAS:n ja vihreiden edustajat ovat kehuneet verotuksen muuttuvan progressiivisemmaksi eli tulojen mukaan kiristyväksi. Kaikkein pienituloisimpien, lähinnä perusturvan varassa elävien tuloverotus keveneekin hieman ja pääomatulojen verotukseen tulee pieni progressio.
Kokonaisuutena ottaen verotus tuskin muuttuu lainkaan progressiivisemmaksi. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että hallitus lisää useita tasaveroja ja jopa veroja, jotka ovat luonteeltaan regressiivisiä eli kohdistuvat suhteellisesti kovemmin pienituloisiin.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on se, että kuntien palvelut rahoitetaan pääosin kunnallisverolla eli kuntien rahoituksessa vähennetään progressiivisten valtion verojen kautta tulevan rahoituksen osuutta. Lisäksi hallitus kiristää useita valmisteveroja, jotka rasittavat pienituloisia suhteellisesti hyvätuloisia enemmän. Sairausvakuutuksen matkakorvausten omavastuuta lisätään ja eräitä lääkekorvauksia leikataan.
Kokoomuksen vaatimuksesta ohjelmaan on kirjattu, että valtion tuloveroasteikkoihin tehdään joka vuosi sekä inflaation että ansiotulojen kehityksen mukaiset tarkistukset. Näistä suurituloiset hyötyvät euromääräisesti eniten.
Pääomatulovero nousee 28 prosentista 30 prosenttiin pienellä porrastuksella (yhteensä 150 miljoonaa euroa). Listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa kiristetään hieman, mutta osingot jäävät vieläkin tietyin edellytyksin 60 000 euroon asti verovapaiksi. Toisaalta yritysten maksamaa yhteisöveroa alennetaan 1 prosentilla eli 200 miljoonaa.
Energiateollisuudelle säädetään 170 miljoonan ns. windfall-vero. Se leikkaa vain pienen murto-osan alan hintojen nousun myötä saamista perusteettomista voitoista. Lisäksi energiaa paljon kuluttavalle teollisuudelle annetaan 120 miljoonan energiaveroalennus.
Positiivista on se, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi kansainvälinen rahoitusmarkkinavero, joka voidaan toteuttaa myös EU:n puitteissa. Lisäksi pankkiverolla aiotaan koota vararahaa pankkien vakavaraisuuden turvaamiseen.
Myönteistä ohjelmassa ovat myös tavoitteet harmaan talouden torjumiseksi. Tältä osin käytännön toimenpiteet jäävät kuitenkin lähinnä niihin, jotka jo edellinen eduskunta viime vuonna hyväksyi. Esimerkiksi paljon puhuttu ns. lähetetyn työvoiman verotusta ja arvopapereiden hallintarekisteriä koskevat asiat jäävät selviteltäväksi.
Reijo Sutinen
Lopuksi
Kenen politiikan suunta muuttuu?
Muutamista uudistuksista huolimatta SDP:n ja VAS:n lähtö kokoomuksen johtamaan hallitukseen ei tuo politiikan suunnan muuttamista. Sen sijaan se sitoo eduskunnan vasemmistopuolueita jatkamaan useimmissa asioissa porvarihallituksen oikeistolaista linjaa. Samalla kun tämä hämärtää vasemmistolaista vaihtoehtoa, se antaa valttikortteja perussuomalaisten oikeistopopulismille. Sitoutuminen hallituspolitiikkaan voi vaikuttaa kielteisesti myös ay- ja kansalaisliikkeiden aktiivisuuteen ja rohkeuteen tavoitella todellista politiikan suunnanmuutosta.
Tässä on haastetta SKP:lle ja muille, jotka eivät hyväksy kokoomusvetoista politiikkaa. Nyt ei pidä alistua hallituspuolueiden johtajien kabinettisopimuksiin. Ratkaisevat muutokset tekijät ovat hallituksen ja eduskunnan ulkopuolella, ay- ja kansalaisliikkeiden toiminnassa. Niiden kautta voivat myös vasemmisto ja vihreät nousta tulevaisuudessa vahvemmaksi poliittisen muutoksen tekijäksi.
rs
Demarit pärjäsivät hyvin hallitusneuvotteluissa
Kun ottaa huomioon eduskunnan voimasuhteet, SDP ja vasemmistoliitto siinä sivussa pärjäsivät
hyvin hallitusneuvotteluissa. Keskeisenä syynä tähän oli se, että Katainen oli valmis antamaan paljon periksi
päästäkseen pääministeriksi. Näin kävi. Pääomavero nostettiin ja muutettiin proggressiiviseksi SDP:n linjan mukaan
eli veroja lisää niille, joilla on enemmän maksukykyä. Wind-fall-vero leikkaa isojen yritysten helppoja ja suuria voittoja,
mikä palvelee oikeudenmukaisuuden politiikkaa. Rahoitusmarkkinavero ja pankkivero on oikeaa pääoman verotusta Marxin
periaatteiden mukaan. Harmaaseen talouteen satsataan täysin eri painoarvolla kuin edellisen oikeistohallituksen aikana.
Tämä selviää Sutisellekin, jos perehtyy asioihin ja poistaa pahimmat ennakkoluulonsa mielestään ja seuraa, mitä tosiasiallisesti tulee tapahtumaan.
Myös työllisyyteen osoitetaan merkittävästi enemmän varoja kuin edellinen hallitus teki. Ja onhan meillä paras mahdollinen työministeri,
Lauri Ihalainen, ääniharava Uudeltamaalta ja paras mahdollinen opetusministeri Jukka Gustaffson Tampereelta.
Kommunistit ovat laulukuorossa yhtä tiuhaan kuin neulat heinäladossa. SKP:n kannatus on kuivunut nollan prosentin tienoille.
Miksi ?
Reijo Päivärinta
Lähetä kommentti