Riihimäen suuntautuminen selvitettävä

Riihimäen suuntautuminen selvitettävä

 

Tiedämme, että Riihimäen kaupunginjohtaja elää omissa vahvoissa haaveissaan ja uskoo, että Riihimäellä menee hyvin. Talous näyttää positiivisia lukuja, väkiluku kasvaa.

Kehittämispäällikkö Ritva Mustonen toteaa, (Aamuposti 31..5.) että Riihimäki varautuu kiristyvään talouteen. Varmuuden vuoksi talous on pidettävä tiukkana, sillä se tiedtään, että helppoa ei tule olemaan.

Kaupunginhallitus on käynyt läpi ensi vuoden talouden suuntaviivoja ja se haluaa pitää kiinni tavoitteesta,että kaupungin tätä nykyä noin 100 miljoonan velkaa ryhdytään lyhentämään.

Näiden havaintojen mukaan tuntuu ihan oikeasti siltä, että kaupungin poliittinen luottamushenkilöjohto on enemmän jyvällä kaupungin taloudesta kuin virkajohto.

Mutta monessa mielessä tuntuu siltä, että sen paremmin kaupungin luottamushenkilö- kuin virkajohtokaan ei vaivaa päätään tulevaisuuden haasteilla.

Yksi keskustelun paikka on tulevaisuuden maakuntajako.

Hämeen maakuntajohtaja Juhani Honka kirjoitti virkansa puolesta Hämeen Sanomissa mitäänsanomattoman artikkelin Tekeekö uusi hallitus maakuntareformin (HS 28.5.2011). Honka ei edes kaipaa ja vaadi maakuntareformia ja se paljastaakin tällaisen maakuntapolitiikon näköalattomuuden. Hän ei ymmärrä ja tiedosta, että Häme on kertakaikkiaan liian pieni maakunta.Sen takia odottaisi ajatusharjoituksia Hämeen tulevaisuudesta. Esimerkiksi Kanta- Häme ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä edes Kanta- Hämeen keskussairaalaa.

Paikallisten luottamushenkilöiden näköalattomuutta todistaa Hämeen Sanomat (28.5.) marssittamalla esille

Kari Kaistisen (sd), Iisakki Kiemungin (sd), Harri Lintumäen (kok) ja Irja Pynnönen (kesk) "Kanta- Häme tarraa tiukasti keskussairaalaan". Luottamushenkilöt tarraavat yhteisvoimin sairaanhoitopiirin strategiaan.

Mitään pitemmälle menevää ajatusta heillä ei ole, miten Kanta- Hämeen sairaanhoidossa voitaisiin pärjätä tulevaisuudessa.

Perään Riihimäen etua. Kysyn miten Riihimäen etu voitaisiin turvata parhaiten.. En luota ja usko Hämeenlinna-keskeiseen asiainhoitoon. Minusta pitäisi kiireellisesti selvittäää Riihimäen suuntautuminen. Siinä pitäisi katsoa Hyvinkään ja Keski- Uusimaan tarjoamat mahdollisuudet sekä myös Lahden tarjoamat mahdollisuudet. Riihimäen luontainen suunta on etelään.

 

Halonen yllättyi hallitusneuvottelujen katkeamisesta

 

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on yllättynyt hallitusneuvottelujen katkeamisesta. Halosen mukaan tiedot, joita hän oli saanut neuvottelujen etenemisestä, olivat toiveita antavia.

Vaikka uuden hallituksen kokoaminen vie aikaa, tilanne on perustuslain ja parlamentarismin kannalta tarkasteltuna tasavallan presidentin mielestä selkeä. Järjestelmän toimivuuden Tarja Halonen kuitenkin kyseenalaisti. Halonen keskusteli perjantaina tilanteesta hallitusneuvotteluja tämänhetkisen vetäjän, Jyrki Kataisen (kok.) kanssa.
Katainen oli kertonut Haloselle samat asiat kuin julkisuuteenkin, eli että eduskuntaryhmät kokoontuvat ensi viikolla pohtimaan tilannetta.

SDP:n puoluehallitus ja eduskuntaryhmä ovat valmiita jatkamaan hallitusneuvotteluja sellaisesta ohjelmasta, joka takaa työllisyyden parantamisen, eriarvoisuuden vähentämisen ja tuloerojen kasvun pysäyttämisen.

Sosiaalidemokraatit pitävät valitettavana kuuden puolueen hallitusneuvottelujen epäonnistumista. Puolue korostaa, että se pyrki neuvotteluissa todelliseen tulokseen.
SDP:n mukaan vanha hallitus sai vaaleissa selvän epäluottamuslauseen eikä sen politiikan jatkamiselle ole perusteita.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan pallo SDP:n osallistumisesta hallitusneuvotteluihin on nyt hallitusneuvottelija Jyrki Kataisella. Puolueella on Urpilaisen mukaan haluja neuvotella sellaisen hallituksen muodostamisesta, jossa se näkee mahdollisuuden tavoitteidensa edistämiseen.
SDP toivoo hallitusneuvottelija Jyrki Kataisen tuovan tiistaina eduskuntaryhmien johdon kokoukseen esityksen hallituspohjaksi, jonka perusteella neuvotteluja jatkettaisiin. Kysymykseen Kataisen mahdollisuudesta jatkaa neuvottelujen vetäjänä tai uuden vetäjän asettamisesta SDP ei ota kantaa.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan nyt pitäisi saada nopeasti aikaan toimintakykyinen hallitus.
Puolueen neuvottelijat saivat neuvottelujen kariutumisesta huolimatta eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen tuen. SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Backmanin mukaan sen enempää neuvottelijoiden tavoitteissa kuin neuvottelutaktiikassakan ei ole ollut huomauttamista.

Erimielisyyttä talouspolitiikasta yleisemminkin

Päätöksen sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton sulkemisesta ulos neuvotteluista teki Jutta Urpilaisen mukaan Jyrki Katainen. Urpilainen sanoi käyneensä keskiviikon aikana useita kahdenkeskeisiä keskusteluja Kataisen kanssa. Sosiaalidemokraatit tarjoutuivat myös viime vaiheessa jatkamaan neuvotteluja, mutta Katainen katsoi, että siihen ei ole mahdollisuutta.
Urpilaisen mukaan neuvottelut katkesivat erimielisyyteen verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Sosiaalidemokraatit näkivät, että esitetyt uudistukset merkitsisivät kehitystä kohti tasaveroa, mitä SDP ei voinut hyväksyä. Urpilainen korostaa kuitenkin, että talouspolitiikasta oli muitakin erimielisyyksiä.

Heinäluoma: Talousryhmässä oltiin hyvässä uskossa

Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoo neuvottelujen kariutumisen tulleen täytenä yllätyksenä.
Heinäluoma kertoo poistuneensa talousryhmän neuvotteluista keskiviikkona ryhmän puheenjohtaja Kimmo Sasin (kok.) kanssa kahvitauolle hyvässä uskossa, että asioissa mennään eteenpäin. He kuulivat Kataisen ratkaisusta tauolta palatessaan.

Eero Heinäluoman mukaan puolue hakee uusia ratkaisuja. SDP on ollut yhteydessä perussuomalaisiin keskiviikkona kariutuneiden hallitusneuvottelujen jälkeen. YLE Radio1:n Ykkösaamussa Heinäluoma patisti hallitustunnustelija Jyrki Kataista tekemään jonkinlaisen ehdotuksen jo ennen tiistaita, jolloin jälleen neuvotellaan.

SDP:n Eero Heinäluoma kertoi Ylen aamu-tv:ssä, että SDP on keskustellut perussuomalaisten kanssa keskiviikkoiltana kariutuneiden hallitusneuvottelujen jälkeen. Heinäluoman mukaan Kataisen esittämä "ota tai jätä -malli" ei sopinut SDP:lle, ja puolue hakee nyt uusia vaihtoehtoja.
- Suomeen tarvitaan uusi hallitus, jonka täytyy ottaa talousasiat haltuunsa, Heinäluoma korostaa.
Heinäluoma kertoo SDP:n olleen halukas jatkamaan keskusteluja eikä usko, että neuvottelut kariutuivat luottamuspulaan vaan verotuskysymyksiin. SDP ei myöntynyt tasaverojen lisäämiselle.
- Verolinja on iso kysymys ihmisten arjelle ja lompakolle. Vaaleissa annettiin vahva viesti, että tuloerojen kasvu ja kansan jakautuminen täytyy pysäyttää.
Voiko kokoomuksen Jyrki Katainen jatkaa, vai olisiko tunnustelijaksi otettava SDP:n Jutta Urpilainen, kysyttiin Radio Suomen Ajantasassa Eero Heinäluomalta.
- Kataisella on valtakirja tunnustella hallitusta. Luontevinta olisi, että hän tekisi ehdotuksen pohjasta jo ennen tiistaita, muuten menee taas viisi päivää hukkaan, Heinäluoma harmitteli.

Sasi ei nähnyt yhteistä visiota

Kokoomuksen Kimmo Sasi puolestaan huomauttaa, että yhteistyöpohja ei ole hyvä, jos asioiden ratkaiseminen hallituksessa olisi niin vaikeaa kuin puolueiden välinen työskentely viimeisen kahden viikon aikana.
- Neljä vuotta sitten hallitusta muodostettaessa oli intoa, halua ja visioita Suomen eteenpäin viemiseksi. Tällä kertaa visio maan kehittämisestä puuttui, Sasi kertoo.
Sasin mukaan hallitustunnustelija Kataisen verotuslinja lähti työllisyyden edistämisestä, mutta linja ei SDP:lle kelvannut.
- Hallitustunnustelijan täytyi tehdä tästä jonkinlaisia johtopäätöksiä, Sasi toteaa.


Mikko Lund