Helsingin Sanomat kertoi tiistaina kokoomuksen myöntyneen siihen, ettei arvonlisäveroa nosteta. Erityisesti vasemmisto oli vastustanut korotusta, koska katsoi sen vievän tasaveron suuntaan. Kokoomus lienee saanut tahtonsa läpi ansiotulojen verotuksessa. Niitäkään ei kiristetä.
Kompromissi on syntynyt. Se ei ole kaikkien mieleen. Kokoomuksen entinen oululainen kansanedustaja Tuulikki Ukkola syytti puoluettaan "pääministerikiimasta". Ukkolan mukaan "kokoomus myi demareille kaiken, arvonsa, aatteensa, kunniansa ja pahimmassa tapauksessa myös tulevaisuutensa".
Vasemmistoliitossa kovinta kritiikkiä neuvotteluja kohtaan on esittänyt kansanedustaja Markus Mustajärvi. Hänen mielestään vasemmistoliiton ei pitäisi lähteä lainkaan kokoomuksen vetämään hallitukseen.
Tulevan hallituksen talouspoliittiset haasteet eivät suinkaan ole pienentyneet. Budjettivaje on talouskasvusta huolimatta edelleen aivan liian suuri, eikä ansiotuloverotuksen ja arvonlisäveron korotuksista luopuminen tuo helpotusta alijäämän kitkemiseen.
"Mummolaan kun pyöräilemme, pilven hattaraa ei näy"
Hallituspuolueita voidaan kritisoida realismin puutteesta. Sopeutumistarvetta ei näy otettavan todesta. Puolueita näyttää vaivaavan realismin puute. Ne ovat kuin mummolaan pyöräilevät lapset, ne eivät pelkää taantumaa, "pilven hattaraa ei näy". Valtiovarainministeriö oli laskenut valtiontalouden välittömäksi sopeutumistarpeeksi 6 miljardia euroa. Hallitusneuvotteluissa puolueet jahkasivat 2,5 - 3.1 miljardin euron sopeutumistarpeesta, sopu löytyi 2,5 miljardista eurosta. Summa on tosi vaatimaton valtiovarainministeriön esittämiin lukuihin verraten.
Sopeutumistarve tulee yksinkertaisesti siitä, että tulot eivät riitä menoihin. Valtiovarainministeriön mukaan valtio velkaantuu ensi vaalikaudella kahdeksan miljardia vuodessa.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen toivoo hallitusneuvottelijoilta huomiota julkisen velkaantumisen pysäyttämiseen ja vähentämiseen. Hän esittää vain toivomuksen eikä takerru yksityiskohtiin.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallitus aikoo tehdä leikkauksia, joista suurin leikkauskohde on kuntien valtionosuudet 550 miljoonaa euroa. Menoja karsitaan kahdella miljardilla ja säästyneistä varoista ohjataan 800 miljoonaa perusturvaetuuksien korottamiseen.
Mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat todelliset, lopulliset luvut. Luulisi, että tämän jälkeen avoimuus lisääntyisi ja salailusta luovuttaisiin.
"Talousennusteita ei vedetä taskusta"
Jyväskylän yliopiston talousennustekilpailussa viimeiseksi sijoittunut Suomen Pankki ei ole huolissaan, vaikka sen ennusteet viime vuoden talouskehityksestä eivät aivan kohdilleen osuneetkaan.
Viime vuoden tarkimman talousennustajan tittelistä kilpaili 10 ennustelaitosta ja pankkia. Voiton vei Nordea, ja viimeiseksi jäi siis Suomen Pankki.
Ennustetarkkuutta arvioitiin kymmenen muuttujan avulla, joita olivat muun muassa talouskasvu, työttömyys, inflaatio ja yksityinen sekä julkinen kulutus.
- Ennusteiden perusteet ovat tiedossa ja ne ovat läpinäkyviä. Myös menetelmät ovat julkisia. Ei näitä ennusteita taskusta vedetä, kommentoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
- Kyllä Suomen Pankki on talousennustajakilpailuja myös voittanut, hän lisäsi.
Osuvimman talousennusteen Suomen Pankki teki ainakin vuosina 2005 ja 2007. Vuonna 2009 sijoitus oli toinen. Talousennustajat on asetettu paremmuusjärjestykseen vuodesta 1997.
Mikko Lund
Ennustetarkkuutta arvioitiin kymmenen muuttujan avulla, joita olivat muun muassa talouskasvu, työttömyys, inflaatio ja yksityinen sekä julkinen kulutus.
- Ennusteiden perusteet ovat tiedossa ja ne ovat läpinäkyviä. Myös menetelmät ovat julkisia. Ei näitä ennusteita taskusta vedetä, kommentoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
- Kyllä Suomen Pankki on talousennustajakilpailuja myös voittanut, hän lisäsi.
Osuvimman talousennusteen Suomen Pankki teki ainakin vuosina 2005 ja 2007. Vuonna 2009 sijoitus oli toinen. Talousennustajat on asetettu paremmuusjärjestykseen vuodesta 1997.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti