"25 000 nuorta elää yhteiskunnan ulkopuolella"

"25 000 nuorta elää yhteiskunnan ulkopuolella"

 

Helsingin Sanomat raportoi 4.6.2011, että  "25 000 nuorta elää yhteiskunnan ulkopuolella".

Perehtymällä tarkemmin toimituksen artikkeliin, joka pohjautui tilastokeskuksen  tutkijan Pekka Myrskylän tutkimukseen, havaitsemme, että joukko kasvaa otettaessa mukaan työttömät nuoret. Tällöin  päästään jo 40 000 nuoreen.

 

Yhteiskunnan ulkopuolisten joukko ei käy töissä, ei opiskele, mutta ei ole kirjautunut työttömäksikään. He eivät saa eläkettä. He eivät elä laitoksissa tai armeijassa. Yhteiskunta ei tiedä, missä he ovat ja millä he elävät. Se tiedetään, että joukossa on paljon asunnottomia ja yksinäisiä yksineläviä miehiä.

 

Ulkopuolisuus periytyy helposti. Huostassa olleiden lasten riski joutua ulkopuoliseksi on peräti viisinkertainen muihin verrattuna.

 

Maakuntien välisiä eroja katsottaessa havaitaan, että Uudellamaalla ulkopuolisia oli eniten  eli  10,7 prosenttia nuorista ja Etelä-Pohjanmaalla vähiten 4,7 prosenttia.

 

Puolueiden painajainen on saada Soini hallitukseen

 

 

Hallituksen muodostaminen on ollut tällä kertaa kovin tuskallinen juttu. Valmista ei ole syntynyt. Saapa nähdä, selviääkö solmu perjantaihin.

Teoriassa asia on yksinkertainen. Seuraavalle hallitukselle takaa enemmistön se, että kaksi joukosta kokoomus, keskusta ja demarit jaksavat maanitella Soinin mukaan hallitukseen. Kyynisesti arvioiden mikään ei muutu.

 

Surkuhupaisaa on, että puolueet käyttävät hallitusretoriikan muotoiluun näin tolkuttomasti aikaa. Hallituspolitiikan sisältö kaikissa vaihtoehdoissa on lähes pilkulleen sama. Valtion ja kuntien velkaantuminen, kestävyysvaje, tuloerojen kasvu ja syrjäytymisen estäminen  ovat asioita, jotka tulevat olemaan minkä tahansa hallituksen ohjelmassa. Tämä kustannetaan  veropohjaa laajentamalla ja verotuksen painopisteen siirtämisellä. Retoriikka on paljossa ihan tarkasti tutkittaessa puppua. Kansa haluaa, että ikävät asiat paketoidaan sille hyväksyttävään muotoon. Tähän perustuu kokoomuksen , mutta myös Soinin eduskuntavaalimenestys.

 

Soini haluaa ministeriauton  ja sen takia hän on kärkäs hallituskeskusteluihin. Uskaltaako Soini silti lähteä monipuoluehallituksessa välttämättömiin kompromisseihin? 

Perussuomalaisten toiminta  on luonnehdittu populismiksi. Se muodostuu puhtaasta herravihasta ja yksinkertaisten vastausten keksimisestä  monimutkaisiin asioihin. Perussuomalainen eetos vastustaa  EU:ta ja EU- tukia.  Perussuomalainen on arvokonservatiivi ja kansallismielinen.
Mutta ei perussuomalaiset ole mitään äärioikeistolaisia. Taustansa takia puolueessa on erittäin paljon ymmärrystä köyhän kansan asialle ja perussuomalaisten ja vasemmiston yhteistyö voisi luonnistua tosihyvin.
Soinia ei uskalleta jättää hallituksen ulkopuolelle. Tästä Soini on hyvin tietoinen ja yrittää mitata siitä kaiken irti.
Aamun Hesari kertoo, että Katainen ja Soini eivät päässeet yhteisymmärrykseen eurotuista. Usko sovun löytymiseen alkaa hiipua.
Perjantaina näemme, mitä on saatu aikaan.
   

 

 Venäjä kiinnostaa yrityksiä

Suomalaiset yritykset ovat lisänneet tämän vuoden aikana reippaasti investointeja Venäjälle. Venäjän hyvä veto näkyy myös Kainuussa.

- Yhä useampi kainuulaisyritys on hoksannut Venäjän tarjoamat mahdollisuudet. Nyt pitäisi vaan lähteä rohkeasti liikkeelle, sanoo Via Vartiuksen toimitusjohtaja Heikki Haataja.
Hänen mukaansa Venäjän riskejä pelätään aivan liian paljon. Jos venäläisen kumppanin kanssa käydään vain kauppaa, riskit ovat hyvin pienet, Haataja rohkaisee.
-Tärkeää on löytää hyvä tuote, olipa kysymyksessä tuonti tai vienti. Myös luotettavan yhteistyökumppanin löytäminen on tärkeää. Jos nämä ehdot täyttyvät, on viisasta aloittaa varovasti ja kasvattaa toimintaa vähitellen, Haataja opastaa.
Suomalaiset yritykset investoivat Venäjälle tänä vuonna yli 10 miljardia euroa. Vienti Venäjälle kasvoi vuoden alkupuolella kolmanneksen.
Asiasta kertoi Yle Kainuu.

Mikko Lund