Miten käy harmaan talouden torjunnan hallitusohjelmassa?
Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä harmaan talouden torjunnasta. Toiset ovat kuitenkin enemmän yhtä mieltä kuin toiset. Helsingin Sanomat tietää, että harmaan talouden torjuntaa pohtineessa työryhmässä kokoomus ja RKP ovat tehneet ehdotuksia, joilla tehokkaimmat toimet vesittyisivät.
Hesarin tietojen mukaan RKP vaati poistettavaksi lausuman. jonka mukaan viranomaisten välistä tiedonsaantia harmaan talouden torjunnassa parannetaan. RKP vastusti myös sitä, että rangaistusasteikkoja kovennettaisiin rikoksen törkeyden kasvaessa. Kokoomus vastusti työsuojeluviranomaisten valvontaoikeuden laajentamista koskemaan työehtosopimuksen noudattamista ja sopimuksen mukaisen palkan maksamista. Edelleen puolueet vastustivat sijoitusten läpinäkyvyyden lisäämistä.
On todella ikävä, jos harmaan talouden torjunta vesitetään. Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi keväällä yksimielisen mietinnön harmaasta taloudesta. Eduskunta kävi asiasta keskustelun ja näytti siltä, että asiassa on syntymässä yksimielisyys harmaan talouden torjumiseksi.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta esitti 25- kohtaisen toimenpideohjelman harmaan talouden lopettamiseksi.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd) katsoi, että harmaan talouden torjunta on otettava huomioon läpäisyperiaatteella kaikessa lainsäädäntötyössä. Tärkeätä on kokonaisuus ja liikkeelle pitää lähteä heti.
Kyse on myös yhteiskuntamoraalista: Jos kaikki urakkakilpailut häviää sen takia,että voittajat hoitavat asiat harmaan talouden kautta, vaara on, että harmaa talous laajenee entisestään, sanoi Ahde Demarissa.
Harmaa talous on nopeimmin laajeneva rikollisuuden ala. Kiinnijäämisen riskit ovat pienet ja rangaistukset mitättömiä.
Harmaan talouden vuotuinen määrä 10- 14 miljardia
Tutkimus on tavanomaisten toimialojen rinnalla tarkastellut harmaan talouden laajuutta ja merkitystä myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa ja kaupassa, sähköisessä kaupankäynnissä, kiinteistöalalla sekä yksityisten talouksien vuokratuloissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös harmaan talouden osa-alueiden kartoittamisen erityisehtoja ja arvioitu kriittisesti harmaan talouden torjuntaan vaikuttavia epävarmuustekijöitä.
Mikko Lund
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd) katsoi, että harmaan talouden torjunta on otettava huomioon läpäisyperiaatteella kaikessa lainsäädäntötyössä. Tärkeätä on kokonaisuus ja liikkeelle pitää lähteä heti.
Kyse on myös yhteiskuntamoraalista: Jos kaikki urakkakilpailut häviää sen takia,että voittajat hoitavat asiat harmaan talouden kautta, vaara on, että harmaa talous laajenee entisestään, sanoi Ahde Demarissa.
Harmaa talous on nopeimmin laajeneva rikollisuuden ala. Kiinnijäämisen riskit ovat pienet ja rangaistukset mitättömiä.
Harmaan talouden vuotuinen määrä 10- 14 miljardia
Harmaan talouden ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Tutkimuksen mukaan harmaa talous on kasvanut myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Jopa 90 % suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle.
Tarkastusvaliokunta on tilannut tutkimuksen harmaasta taloudesta.
Tutkimus on tavanomaisten toimialojen rinnalla tarkastellut harmaan talouden laajuutta ja merkitystä myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa ja kaupassa, sähköisessä kaupankäynnissä, kiinteistöalalla sekä yksityisten talouksien vuokratuloissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös harmaan talouden osa-alueiden kartoittamisen erityisehtoja ja arvioitu kriittisesti harmaan talouden torjuntaan vaikuttavia epävarmuustekijöitä.
Tutkimuksen mukaan kansainvälinen sijoitustoiminta on käytännössä kokonaan verovalvonnan ulkopuolella ja enintään joka kahdeksas luonnollisten henkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saatu euro ilmoitetaan verottajalle. Tutkimustuloksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin tekijöiden laatimassa tutkimusyhteenvedossa.
Tutkimus on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteessa www.eduskunta.fi/trv .
Lehtomäki: "Persut eivät tavoittele muuta kuin kovaäänistä huutamista puskassa"
Kansanedustaja Paula Lehtomäki on pettynyt perussuomalaisten tahtoon kantaa vastuuta hallitusneuvotteluissa. Lehtomäen mukaan perussuomalaiset eivät tavoittele muuta kuin kovaäänistä huutamista puskassa.
Blogissaan Lehtomäki kirjoittaa, että puolueille silotellaan hallitustietä harvoin niin selvästi, kuin nyt perussuomalaisille tehtiin. Valta ja vastuu ei kuitenkaan näyttänyt Timo Soinin johtamalle puolueelle kelpaavan.
– EU-politiikkaan vedoten perussuomalaiset lähettävät äänestäjilleen selkeän viestin: halusimme mesota vaaleissa arjen asioista - mutta emme halua panna itseämme likoon niiden asioiden hoitamiseksi, Lehtomäki kirjoittaa.
Lehtomäki vaatii, että muutosvoimaa korostavan puolueen pitäisi olla myös valmis tekemään se muutos.
Pekka Perttula: Zorbas - Soinin soidintanssi ja surutanssi
Perttula kysyy Suomenmaan blogissa:
"Kuinka monta kymmentä vaalilupausta voi yhdellä EU-kortilla kaataa?
Ei Kreikalla eikä Portugalilla, ei tanssija Zorbaksella tai kalastaja Emiliolla, ole oikeutta vaikuttaa maamme sisäpolitiikkaan. Timo Soinilla ja perussuomalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa, mutta juuri Zorbaksen ja Emilion takia perussuomalaiset perustelevat, miksi he eivät halua hoitaa Sakarin ja Eemelin asioita.
Tiesivätkö Sakari ja Eemeli äänestäessään, että sisäpolitiikan muutos oli alistettu EU-politiikalle. Zorbas näyttää kelpaavan Soinille perusteeksi vallan hakemiselle ja vastuusta pakenemiselle, soidintanssille ja surumarssille.
Kiukkuisimmankin EU-vastustajan pitäisi vaalia kansallista etua. Pitäisi toimia, kuten Timo Soini EU-vaaleissa 2009, pyrkiä EU-parlamenttiin vaikuttamaan eikä lyödä rukkasia naulaan ja pensseleitä santaan.
Onko Eurooppa juuri nyt kesäkuussa 2011 tilanteessa, jossa on sanottava kyllä tai ei ahdinkoon joutuneiden valtioiden tukemiselle? Meneekö perusturvallisuus, kuihtuuko maaseutu, katoavatko kunnat ja palvelut, jos Suomi yhdessä muun Euroopan kanssa kantaa vastuuta Kreikasta?
Olisi vastuutonta lähteä käpälämäkeen ja olla vaikuttamatta. Varsinkin siinä tilanteessa, jos samanaikaisesti tehdään maamme sisäiseen kehitykseen ja kauas tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Juuri käpälämäkeen Soini lähti.
Poliittista todellisuutta on, että Timo Soinista ja perussuomalaista ei ollut lunastamaan lupauksiaan. Syy ei ole siinä, ettei puolueessa olisi päteviksi ministereiksi kasvavia edustajia. Syy on yhteen sovittamattomissa lupauksissa, joiden taustalla ovat perussuomalaisten omat aatteelliset ja poliittiset erot."
Kansanedustaja Paula Lehtomäki on pettynyt perussuomalaisten tahtoon kantaa vastuuta hallitusneuvotteluissa. Lehtomäen mukaan perussuomalaiset eivät tavoittele muuta kuin kovaäänistä huutamista puskassa.
Blogissaan Lehtomäki kirjoittaa, että puolueille silotellaan hallitustietä harvoin niin selvästi, kuin nyt perussuomalaisille tehtiin. Valta ja vastuu ei kuitenkaan näyttänyt Timo Soinin johtamalle puolueelle kelpaavan.
– EU-politiikkaan vedoten perussuomalaiset lähettävät äänestäjilleen selkeän viestin: halusimme mesota vaaleissa arjen asioista - mutta emme halua panna itseämme likoon niiden asioiden hoitamiseksi, Lehtomäki kirjoittaa.
Lehtomäki vaatii, että muutosvoimaa korostavan puolueen pitäisi olla myös valmis tekemään se muutos.
Pekka Perttula: Zorbas - Soinin soidintanssi ja surutanssi
Perttula kysyy Suomenmaan blogissa:
"Kuinka monta kymmentä vaalilupausta voi yhdellä EU-kortilla kaataa?
Ei Kreikalla eikä Portugalilla, ei tanssija Zorbaksella tai kalastaja Emiliolla, ole oikeutta vaikuttaa maamme sisäpolitiikkaan. Timo Soinilla ja perussuomalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa, mutta juuri Zorbaksen ja Emilion takia perussuomalaiset perustelevat, miksi he eivät halua hoitaa Sakarin ja Eemelin asioita.
Tiesivätkö Sakari ja Eemeli äänestäessään, että sisäpolitiikan muutos oli alistettu EU-politiikalle. Zorbas näyttää kelpaavan Soinille perusteeksi vallan hakemiselle ja vastuusta pakenemiselle, soidintanssille ja surumarssille.
Kiukkuisimmankin EU-vastustajan pitäisi vaalia kansallista etua. Pitäisi toimia, kuten Timo Soini EU-vaaleissa 2009, pyrkiä EU-parlamenttiin vaikuttamaan eikä lyödä rukkasia naulaan ja pensseleitä santaan.
Onko Eurooppa juuri nyt kesäkuussa 2011 tilanteessa, jossa on sanottava kyllä tai ei ahdinkoon joutuneiden valtioiden tukemiselle? Meneekö perusturvallisuus, kuihtuuko maaseutu, katoavatko kunnat ja palvelut, jos Suomi yhdessä muun Euroopan kanssa kantaa vastuuta Kreikasta?
Olisi vastuutonta lähteä käpälämäkeen ja olla vaikuttamatta. Varsinkin siinä tilanteessa, jos samanaikaisesti tehdään maamme sisäiseen kehitykseen ja kauas tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Juuri käpälämäkeen Soini lähti.
Poliittista todellisuutta on, että Timo Soinista ja perussuomalaista ei ollut lunastamaan lupauksiaan. Syy ei ole siinä, ettei puolueessa olisi päteviksi ministereiksi kasvavia edustajia. Syy on yhteen sovittamattomissa lupauksissa, joiden taustalla ovat perussuomalaisten omat aatteelliset ja poliittiset erot."
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti