Hyvä venäläinen ja paljon muuta

Hyvä venäläinen

Annamari Sipilä pohtii Hesarissa, miten mies voi tehdä unohtumattoman vaikutuksen naiseen. Ostamalla oikean kirjan? Tai kuten nykyiset venäläiset oligarkit, jotka eivät vaivaudu paketoimaan yhtä kirjaa, eikä kirjakauppaa, vaan kokonaisen kirjakauppaketjun. Tämä on niitä uskomattomia tarinoita, joihin pystyy vain venäläinen oligarkki.

Sipilä kirjoittaa:

"Miten mies tekee unohtumattoman – älykkään mutta huomaavaisen – vaikutuksen naiseen? Ostamalla hänelle juuri sen oikean kirjan. Mikään ei ole romanttisempaa kuin onnistunut kirjalahja.

Kuka tahansa voi ostella silkkihuiveja ja hajuvesiä ja ravihevosia, mutta oikean kirjan valitseminen osoittaa, että mies tietää, mikä naisen aivoja (ja sitä kautta kaikkea muutakin) stimuloi.

Miljardööripiireissä volyymia pitää lisätä. Silloin yksi kirja ei riitä, vaan puhutaan kokonaisista kirjakaupoista. Venäläiset oligarkit ovat tietysti omassa luokassaan. He eivät vaivaudu paketoimaan yhtä kappaletta Puškinin koottuja, tai edes yhtä kirjakauppaa, kun voi ostaa paukauttaa kokonaisen kirjakauppaketjun.

Venäläinen oligarkki Aleksandr Mamut taitaa olla juuri tällainen mies. Mamut osti toukokuussa Britannian suurimman Waterstone’s-kirjakauppaketjun 53 miljoonalla punnalla. Tarina ei kerro, halusiko Mamut tehdä ostoksellaan vaikutuksen johonkin tiettyyn naiseen. Toisaalta sillä ei ole väliä. Mamut teki sijoituksellaan vaikutuksen koko brittiläiseen kirjallisuusalaan, niin naisiin kuin miehiinkin."

Paavo Väyrysellä  taas kannatettava ehdotus!

Paavo Väyrynen ehdottaa, että SDP selvittäisi  mahdollisuudet sellaisen hallituksen muodostamiseksi. jossa vaalivoittaja Perussuomalaiset olisivat mukana. Keskustan osallistuminen olisi mahdollista SDP:n, perussuomalaisten ja pienpuolueiden hallitukseen.

Paavo Väyrynen kirjoitti 3.6.2011  seuraavaa:

"SDP:n tulisi mielestäni selvittää vielä kerran mahdollisuudet sellaisen hallituksen muodostamiseen, jossa vaalivoittaja Perussuomalaiset olisi mukana.

Velkakriisin hoitamisessa voitaisiin ajaa tiukempaa linjaa kuin mistä SDP joutui Kokoomuksen kanssa sopimaan. Perussuomalaiset voisivat saada tässä asiassa rajatun erivapauden.

Muu ohjelma voitaisiin rakentaa tavalla, joka vastaisi vaalitulosta paljon paremmin kuin näköpiirissä olevan sinipunahallituksen linja.

Millainen enemmistö SDP:n ja Perussuomalaisten ympärille voitaisiin rakentaa? Enemmistö voisi syntyä pienpuolueiden tuella. Esille voisi tulla myös Keskustan mahdollinen osallistuminen tällaiseen hallitukseen.

Olen ollut ja olen sitä mieltä, että Keskustan paikka on vaalitappion jälleen oppositiossa. Jos Keskustaa kuitenkin tarvitaan sinipunan torjumiseksi ja vaalitulosta kunnioittavan hallitusratkaisun aikaansaamiseksi, meidän tulisi harkita hallitukseen osallistumista, jos ehdoista sovitaan. 

Toivon, että hallituspohjasta käydään vielä ennakkoluuloton keskustelu. Jos nyt tehdään virheitä, ne jäytävät puolueita ja poliittista järjestelmäämme seuraavien neljän vuoden ajan."

Kolmen viikon ajan näytti siltä, että Suomeen syntyy kokoomusjohtoinen sinipunahallitus. Viime keskiviikkona tämä hanke kariutui.

Nyt on mahdollisuus harkita muita vaihtoehtoja. Olen edelleen sitä mieltä, että niistä paras olisi SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan yhteishallitus.

Nykypohjan jatkaminen olisi täysin vastoin vaalitulosta. Myös punamulta - tai pikemminkin kansanrintama -, jota julkisuudessa on väläytelty, olisi häviäjien hallitus. Se olisi hankala siitäkin syystä, että sen tukena olevien kansanedustajien enemmistö lukeutuisi vasemmistopuolueisiin.

Tilanne on samankaltainen kuin vuonna 1983. 1970-luvulla muodostetuissa keskiryhmien ja vasemmiston yhteishallituksissa eduskunnan ei-sosialistinen enemmistö otettiin huomioon siten, että hallituksessa oli ammattiministereitä, joiden ansiosta keskiryhmillä oli hallituksessa enemmistö. Vuoden 1983 vaalien jälkeen SDP ei ollut valmis jatkamaan tätä käytäntöä. Ratkaisuksi Kalevi Sorsa ehdotti, että hallituspohjaa laajennettaisiin SMP:lla, joka oli määritellyt itsensä ei-sosialistiseksi vasemmistopuolueeksi. Tämä sopi Keskustallekin."

Anna Kontula: Kaksi politiikkaa

Anna Kontula kirjoittaa ihan viisaita Iltalehdessä ja toteaa, että puolueen vaikutusvaltaa ei ratkaise hallitus tai oppositioasema tai edes kannatusprosentti, vaan se, missä määrin se kykenee vaikuttamaan yleiseen mielipiteen muodostukseen.

Kontula: "Aina 1800-luvulta lähtien työväenliike on kiistellyt siitä, onko hyväksyttävää osallistua porvarihallitukseen. Oikeaa vastausta ei ole, vaan asia on punnittava joka kerta uudelleen. Hallitus lupaa konkreettisia parannuksia ihmisten elämään, mutta samalla on suostuttava tukemaan omien periaatteiden ja lupausten vastaista kehitystä. Oppositiossa ei tarvitse taipua lehmänkauppoihin, mutta toisaalta ihmisten arkeen vaikuttamiseen on vähemmän pelimerkkejä.

Koko hallituskipuilua voi tarkastella pelinä, jossa liittolaiset ja voimasuhteet vaihtuvat, mutta pelaajia puolueesta toiseen yhdistää sama suppea politiikkakäsitys. Sen mukaan politiikka on yhtä kuin kokoukset, äänestyskartat ja neuvottelutaktiikat. Eduskuntaturnaukseen kutsutaan poliitikot, virkamiehet ja merkittävimmät etujärjestöt ja pelin voittaa se, joka onnistuu nappaamaan tärkeimmät ministerisalkut. Pelaajien valintaan tarvitaan vaalit, mutta alkuvihellyksen jälkeen on äänestäjällä vain seuraajan rooli.
Muitakin näkökulmia olisi tarjolla. Politiikkaa voidaan arvioida laajemmin koko sinä tapahtumaketjuna, jonka seurauksena päätökset lopulta syntyvät. Silloin huomataan, että jokainen uusi laki ja talouslinjaus riippuvat siitä, miten meillä määritellään politiikkaa, historiaa, tulevaisuuden mahdollisuuksia tai ihmisten onnen ehtoja. Niin hallitus kuin oppositiokin ovat alisteisia tälle yleiselle ymmärrykselle, joka arvottaa, rajaa ja määrittelee poliittiset kysymykset. Puolueen vaikutusvaltaa ei suoraan ratkaise sen hallitus/oppositioasema tai edes kannatusprosentti, vaan se, missä määrin se pystyy vaikuttamaan yleiseen mielipiteenmuodostukseen."

Vihreät eivät lähde hallitukseen 

Vihreät ei lähde hallitukseen, jonka pohjana on viime kauden porvarihallitus, eli kokoomus, keskusta, RKP ja vihreät. Vihreiden puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä äänestivät asiasta yhteiskokouksessaan maanantaina. Puolueen puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö olivat valmiita jatkamaan neuvotteluja.

Vihreiden puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä ratkaisivat äänin 23 - 16, ettei puolueen kannata jatkaa neuvotteluja osallistumisesta hallitukseen, jonka pohjana on kokoomus, keskusta, RKP ja vihreät. Puolue katsoo, ettei sillä ole edellytyksiä vaalituloksen pohjalta ajaa näkemyksiään porvarihallituksessa.

 Mikko Lund