Tasa-arvoisissa yhteiskunnissa ihmiset luottavat toisiinsa

Tasa-arvoisissa yhteiskunnissa ihmiset luottavat toisiinsa ja syntyy uusia ideoita

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama kirjoittaa Helsingin Sanomissa Mielipiteissa 25.3.2011 Eriarvoisuuden kasvu tuhoaa kilpailukykymme perustaa.

Helkaman mukaan ”Tasa-arvoisissa maissa ihmiset luottavat toisiinsa ja syntyy uusia ideoita, kun yksilön ideat törmäävät vapaasti toisiinsa ja synnyttävät uusia.”

Helkaman mukaan tasa-arvo synnyttää luottamusta ja eriarvoisuus epäluottamusta. Eriarvoisuuden kasvu on vahingollista kaikille. Kun sosiaalipsykologissa kokeissa  tutkittaville kerrotaan, että palkinto jaetaan tasan, syntyy yhteistyötä ja ystävällisyyttä. Kun palkinto jaetaan  suhteessa yksilölliseen suoritukseen, syntyy vihamielisyyttä ja epäluottamusta. Yhdysvaltojen osavaltioissa ihmisten välinen luottamus on 40 vuodessa heikentynyt yhtäm jalkaa eriarvoisuuden kasvun kanssa. Tasa-arvoisuus on vahvassa tilastollisessa yhteydessä luottamuksen kanssa.

Journal of Cross- Cultural Psychologyn tuoreessa numerossa on Helkaman mukaan jälleen yksi uusi tutkimus tasa-arvoideologian ja hierarkiaideologian vaikutuksista 20 vauraassa maassa. Tasa-arvoa ja yhteistyötä korostavissa maissa lasten pahoinvointi ja hiilidioksidipäästöt olivat paljon pienempiä kuin eriarvoisuutta ja kilpailua korostavissa. ”Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sanoma on selvä: eriarvoisuuden kasvu on vahingollista kaikille.”

Tuomioja: Pienet tuloerot lisäävät hyvinvointia

Erkki Tuomioja kirjoittaa samassa lehdessä, mielipide-sivulla 25.3.2011. Sen päättämiseen, haluammeko tasa-arvoisen vai epätasa-arvoisen yhteiskunnan, siihen riittävät terve järki, arjen kokemukset ja eettiset periaatteet, todistaa Tuomioja.

Tuomiojan mukaan Pohjoismaissa köyhyys on aina ymmärretty laajempana sosiaalisena kysymyksenä. Kaikille kuuluvat taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet ovat olleet keskeinen hyvinvointivaltiota kehittänyt ohjenuora. Tätä soveltaen vuodesta 1966 vuoteen 1990 käytettävissä olevat tulot nousivat alimmissa luokissa eniten eli tuloerot pienenivät.

Tuomioja sanoo, että sen jälkeen ylimpien tuloluokkien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet eniten, varsinkin ylimmän yhden prosentin. Tätä edistettiin vuoden 1993 verouudistuksella, joka eriytti pääoma- ja ansiotuloverotuksen ja sääti pääomatuloille huomattavasti alemman 28 prosentin veron kuin suurimmilla ansiotuloilla. Köyhyysaste on palannut taas lähelle vuoden 1996 tasoa.

Hyvinvointivaltiorakenteiden rapauttaminen ja luokkayhteiskunnan hiipivä paluu ovat lisänneet sekä materiaalista puutetta että suhteellista köyhyyttä, sanoo Tuomioja.

 

Mikko Lund