Politiikan tehtävä on huolehtia parhaista kuntarajoista
Kuntaliitos kannattaisi selvittää
Valtuutettu Jorma Heikkilä (kok) on käynyt kynälle valtuutetun puheenvuoroon Aamupostissa 8.3.”Vastakkainasettelun aika pitäisi olla ohi”. Heikkilä kannattaa alueen neljän kunnan vapaaehtoista liitosta. Heikkilän kanssa voi olla yhtä mieltä siinä, että nyt on todellinen aika käydä poliittista keskustelua ja nimenomaan valtuutettujen tulee tutkia alueen neljän kunnan yhdistämistä. Tulee selvittää yhdistämisen edut ja haitat rationaalisesti tosiasioihin tukeutuen. Meillähän on suhteellisen tuoreet selvitykset hyllytettyinä, joten paneudutaan niihin uudestaan tulevaisuuden haasteista tietoisina.
Kuntaliitos kannattaisi selvittää vakavasti.
Hyvinkään ja Riihimäen taajamien noin 15 kilometrin etäisyys ei voi perustella kahta kaupunkikeskusta näin vierekkäin. Huomattaviakin kustannussäästöjä olisi saatavissa, jos nämä kaksi näin lähekkäin olevaa kaupunkia laitettaisiin yhteen ja otettaisiin vakavasti tehtyjen selvitysten rationalisointihyödyt. HYRI - alue olisi vahvempi selviämään kansalaisten peruspalvelujen tuotannosta.
Jotain pitäisi todella tehdä niin kauan kuin kunnilla on vielä itsenäistä toimivaltaa taloutensa päättäjinä. Talous ja siihen kohdistuvat paineet ovat suurin ja kiperin haastaja. Se on lähtötilanteessa kaunistellut talousveivauksetkin huomioon ottaen uskoteltua heikommassa kunnossa. Heikkiläkin mainitsee Riihimäen yli 100 miljoonan velan ja tuloveroprosentin 19,75. Lisäksi metropolialueen kasvupotentiaali vähentää kasvun tosiasiallisia mahdollisuuksia täällä. Millään Soinimaisella tempulla sen paremmin Riihimäki kuin Hyvinkää tai Loppi ja Hausjärvi eivät tule saamaan talouttaan edes säälliseen tasapainoon. Tulevia sukupolvia odottaa kuntasektorin velkaorjuus. Se olisi monin tavoin moraalisesti kestämätöntä. Ja näin ei saa tapahtua.
Alueen kunnilla kuten muillakin Suomen kunnilla on ollut vaikeuksia menojen kasvun kanssa. Menot ovat kasvaneet voimakkaammin kuin tulot. Se on ollut lähes ratkaisematon ongelma. Tiedämme, että ikääntyminen eli kestävyysvaje on erittäin suuri tulevaisuuden kuntatalouden ongelma. Tiedämme kuitenkin, että nykyistä suurempi kuntakoko antaisi paremmat mahdollisuudet säädellä menojen kasvua ja antaisi myös paremmat mahdollisuudet kestävyysvajeen hoitamiseen: Samalla tästä seuraisi myös paremmat edellytykset tulojen kasvattamiseen ja suurempaan tulopohjaan.
Valtiota sopii huutaa apuun, mutta se on huomion kiinnittämistä toisaalle ikään kuin valtiolla olisi omalta velkaantumiseltaan mahdollisuuksia tulla pelastamaan nykyistä kuntarakennetta. Valtion huolena on sulattaa lamalaskut ja lisäksi kuntien tilikikkailullaan veivaama yli 10 miljardin euron lasku. Odota siinä sitten ison veljen käden ojennusta ja ikäbyramiidin tuottaman menokuorman kasvua.
Kuntaliitos voisi edustaa alueen kilpailukyvyn parantamista. Se antaisi alueen elinkeinopolitiikalle uutta potkua. kun alue herättäisi suurempaa ihmisten ja yritysten kiinnostusta. Työttömyysaste alueella on muuta maata korkeammalla. Pitkäaikaistyöttömyydeksi muuttuessaan sillä on suuria talousvaikutuksia kuntatalouteen. Pitkäaikaistyöttömyyden putki pitäisi saada poikki, vaatii myös Kuntaliitto, sillä mitä pitempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa on työhön palaaminen. Tällä hetkellä työttömäksi jääneistä noin puolet ei enää palaa työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on uhka myös kuntien taloudelle, sanoo erityisasiantuntija Erja Lindberg Kuntaliitosta, sillä viime kädessä työttömyyden jatkuessa tämä väestön osa on kuntien sosiaalihuollon varassa.
Korostan omalta osaltani kunnille tulevien haasteiden suuruutta ja näen kuntallitoksen yhtenä keinona hoitaa edessä olevia ongelmia. Suurempi kuntakoko antaa mahdollisuuksia myös paremmin hoitaa kuntapalveluksien kehittämistä. Asiasta on syytä vakavasti keskustella ja on kerättävä valtuutettujoukkoa, joka on valmis ennakkoluulottomasti tutkimaan asiaa. Virkamiehistä ehkä Hyvinkään Raimo Lahtea ja Lopen Karoliina Viitasta lukuun ottamatta ei ole apua optimaalisen kuntakoon selvittämisessä.
Olen kyllä muutoin sitä mieltä, että vaalien jälkeen koottavan hallituksen listalle luontevasti kuuluisi myös kuntien pakkoliitokset. Se oivallus saattaa syntyä tulevalle hallitukselle ihan käytännön välttämättömyydestä. Siitähän ei vaalien alla haluta keskustella. Rahoitustarve ja - mahdollisuudet eivät yksinkertaisesti yhteensovitu. Kuntalaitoksen menot ovat kaksikolmannesta julkisista menoista. Sen sisältä on kovia paineita etsiä säästöjä!
Syyttäjä vaatii Outokumpua palauttamaan 13,7 miljoonaa
Hesari 5.3. 2011 kertoo, että Outokumpu ja neljä syytettyä kiistävät syyllisyytensä. Syyttäjä vaatii Outokumpua menettämään valtiolle rikoksella hankittuna hyötynä 13,7 miljoonaa euroa Venäjän- kaupassa epäillyistä rikoksista. Lisäksi syyttäjä vaatii Outokummulle 300 000 euron yhteisösakkoa. Yhtiön neljälle työntekijälle syyttäjä vaatii ehdollista vankeusrangaistusta ensisijaisesti törkeästä rahanpesusta ja toissijaisesti tuottamuksellisesta rahanpesusta. Outokummun lakiasiainjohtaja Matti Louhijan mukaan yhtiö ja työntekijät kiistävät syyllisyytensä.
Seuratkaamme, mitä tässä asiassa oikeus päättää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti