Rikkaat rikastuvat, miten käy köyhien

Rikkaat rikastuvat ja köyhät  köyhtyvät

Oikeistopuoleet ovat vaalikauden aikana riehakoineet sillä, että heidän hallituskaudellaan tuloerot olisivat kasvun sijaan jopa pienentyneet.

Tilastoihin onkin syntynyt tällainen harha siksi, että taantuman aikana isotuloisimpien osinko- ja muut pääomatulot notkahtivat alaspäin.

Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen sanookin (HS 24.3.), että niin tuloerojen kasvu kuin niiden tilapäinen supistuminenkin johtuu lähes pelkästään siitä, mitä tuloluokkien yläpäässä tapahtuu.

Tilanne "korjaantuu" entiselleen, kun talous alkaa kasvaa. Rikkaat alkavat taas rikastua ja köyhät köyhtyä.

Näin siis tapahtuu, jos nykyisiä systeemejä ei muuteta. Hesarin  julkaiseman kyselyn mukaan kansalaiset eivät hyväksy tuloerojen jatkuvaa kasvattamista.

Ylivoimainen enemmistö kannattaa esimerkiksi pääomatuloverojen muuttamista progressiiviseksi. Myös varallisuusveron palauttaminen saa kansalta kannatusta.

Enemmistön näkemykset sopivat hyvin yhteen sosialidemokraattien esittämien linjausten kanssa. SDP:n veromallissa pääomatulojen vero korotetaan 30 prosenttiin ja progressio nostaa veroprosenttia 10 000 ja 50 000 euron kohdalla.

Varallisuuksia demarit verottaisivat siten, että muussa kuin asuntokäytössä olevien kiinteistöjen kiinteistövero muutetaan progressiiviseksi.

Rikkaiden rikastuminen näyttää saaneen jo viime vuonna uutta vauhtia. Keskisuomalainen kertoi suurimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien muhkeista palkankorotuksista.

Palkat bonuksineen nousivat yleisesti kymmeniä prosentteja. Muhkeimman korotuksen sai Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh: 92,5 posenttia, rahassa 1,1 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Koneen Matti Alahuhta kuittasi tililleen rahallisesti vielä suuremman korotuksen, 1,4 miljoonaa, prosenteissa "vain" 61,6.

Johtajien ahneus ylittää kaikki mahdolliset kohtuullisuuden rajat. Se pudottaa pohjan pois EK:n palkkamalttipuheilta. Mutta myös koko markkinatalouden oikeutukselta, kuten Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Keskisuomalaisessa osuvasti totesi.

Köyhyys kiukuttaa ja suututtaa: Miksi hallitus ei ole saanut asiassa mitään aikaan?
SAK kysyy: Olisiko miljardien veronkevennyksistä riittänyt hitunen sosiaaliturvan parantamiseen?

Perusturva on jäänyt selvästi jälkeen yleisestä tulokehityksestä. SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari sanoo  Uutispäivä Demarissa  3.3.2011, että ”kyllä me tiedetään, että ihmiset voivat heikosti. Kuulostaa tosi ikävältä ja hälyttävältä”.

”Kyse on siitä, mihin hallitus haluaa satsata. Kun hallitus on laittanut miljardeja veronkevennyksiin, SAK on kysynyt, olisiko sieltä hitusen voinut  laittaa sosiaaliturvapuolelle. Nämä ovat arvovalintoja”, sanoo Näätsaari.

” Idea on päästä töihin”

Vaaliohjelmassaan SAK  vaatii, että työttömyysturvaa on parannettava ja korotettava lähemmäksi pohjoismaista tasoa. Perusturvan ongelmat koskevat myös ansiosidonnaista turvaa, joka sekään ei ole parhaimpien vuosien tasolla eikä pärjää kansainvälisessä vertailussa.

SDP  nostaisi perusturvaa  osana isompaan pakettia

SDP esittää vaaliohjelmassaan sadan euron lisäystä pienempiin päivärahoihin, pienempiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin, peruspäivärahoihin ja pienempiin ansiosidonnaisiin työttömyyspäivärahoihin.

SDP:n poliittisen osaston päällikkö Esa Suominen sanoo, että perusturvan lisääminen on osa isompaa pakettia.


-      Perusturvan ja muun sosiaaliturvan vahvistamisen lisäksi kysymys on, miten kyetään luomaan uusia työpaikkoja ja torjumaan työttömyyttä. Siitä kehitys lähtee; työttömyyden pitkittyminen on köyhyyden suurin syy, sanoo Esa Suominen.


Veroasteen lasku lisää kestävyysvajetta

SDP ilmoittaa vastustavansa tasaveroja. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas toivoo keskustelua valtion kestävyysvajeesta ja sen syntyyn vaikuttaneista syistä. Yksi niistä on veroasteen putoaminen viidellä prosentilla kymmenessä vuodessa. Eikö nyt olisi aika korjata veroastetta takaisin päin, Ilmakunnas kysyy.

Mikko Lund