Lähes 60 000 nuorta yhteiskunnan ulkopuolelle

Lähes 60 000 nuorta jää yhteiskunnan ulkopuolelle

Tässä on nykyhallituksen ja sen valtapuolueiden suuri saavutus. Kannattaako leuhkia. Nyt tarvittaisiin tekoja.

Kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oli vuonna 2008 lähes 60 000 tuhatta nuorta, ilmenee Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän tutkimuksesta. Määrä on kuutisen prosenttia kaikista 15-29 -vuotiaista.

Ulkopuolelle jääneet eivät opiskele eivätkä ole töissä. He eivät myöskään ole työttömiä työntekijöitä, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla.

– Ongelmana on, ettei heille ole samanlaisia palveluja kuin työttömille nuorille. Heitä ei myöskään hyväksytä työttömiksi työnhakijoiksi vaan kehotetaan vain hakeutumaan koulutukseen.  Myrskylän mukaan nuoret putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kansan Uutiset kertoo, että koko Suomen kattava tutkimus luovutettiin torstaina työministeri Anni Sinnemäelle (vihr.)ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille (r).

Ulkopuolelle jääviä enemmän kuin työttömiä

 

Tutkimuksen mukaan pelkästään peruskoulutuksen käyneillä yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen oli jopa yleisempää kuin työttömyys. Nuorista 32 000:lla oli vain perusasteen tutkinto.

Pelkän peruskoulun käyneillä riski syrjäytyä on lähes kolmikertainen verrattuna ammatillisen koulutuksen saaneisiin.

Opiskeluhalut vähenevät iän karttuessa: vielä 25-vuotiaina ilman jatkokoulutusta olevista 90 prosenttia näyttää jäävän kokonaan ilman.

– Jos alkuvaihe menetetään, suurin osa jää loppuelämäkseen vaille tutkintoa, Myrskylä huomauttaa.

Maahanmuuttajat riskiryhmässä

 

Suurin osa ulkopuolelle jääneistä oli maahanmuuttajataustaisia. Myrskylän mukaan nuorella on jopa viisinkertainen riski jäädä ulkopuolelle, jos hän on muuttanut Suomeen tai hänellä on maahanmuuttajavanhemmat..

Ministeri Sinnemäen mielestä kielitaito ei saisi estää koulutuspaikan saamista.

– Hyvästä todistuksesta huolimatta maahanmuuttaja ei pääse ammatilliseen koulutukseen, koska kielitaito ei riitä. Siihen pitäisi voida puuttua vielä hakuvaiheessa.

Kotitaustalla on voimakas vaikutus. Ulkopuolisuus näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle: ulkopuolelle jääneiden nuorten vanhemmatkin ovat keskimääräistä heikommin koulutettuja.

Syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan

 

Ministereiden mukaan hallitukset toimet syrjäytymisen estämiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia. Wallinin mukaan työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat tavoittaneet nuoria hyvin

– Viime vuonna toimintaa oli 200 kunnassa ja tarkoituksena on laajentaa sitä koko maahan. Vuoden 2012 talousarviosta päättää seuraava hallitus, mutta olen varma, että etsivään nuorisotyöhön investointi maksaa itsensä takaisin. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, Wallin toteaa..

Nuorten työttömyyteen puututtava

Michael Perukangas kirjoitti 13.3.2011 Helsingin Sanomissa ja nosti kirjoituksessaan esiin, että valistuneempien arvioiden mukaa Suomessa on 30 000 -  50 000 nuorta syrjäytynyt, ja jokainen heistä maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoonan puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista.  Näin on. Edellä mainitun Pekka Myrskylän tutkimuksen mukaan meillä on  lähes 60 000 nuorta, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Syrjäytymisen hinta on niin korkea, että edullisempaa on estää se kuin antaa nuorten ja ihmisten yleensä syrjäytyä. Samanaikaisesti on kysyttävä, missä luuraa se ns. poliittinen tahto, jonka pitäisi hoitaa asia.

Suurin syrjäyttäjä on työmarkkinat ja  työttömyys. Tammikuussa Riihimäen työttömyysaste oli 10,2 ja työttömiä yhteensä 1 455. Alle 25 vuotiaita  oli työttömänä 236, yli 50 vuotiaita 490. Pitkäaikaistyöttömiä, jotka olivat olleet yli vuoden työttömänä yhtäjaksoisesti  329. Avoimia työpaikkoja oli  Riihimäellä 178.

Pitkittyessään työttömyys  helposti johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Jos avoimet ja yksityiset työmarkkinat eivät vedä, silloin olisi tilaus  kunnalliselle työllisyyspolitiikalle hoitaa nuoret työmarkkinoille ja huolehtia siitä, että pitkäaikaistyöttömiä ei lasketa  putoamaan työmarkkinoiden tavoittamattomiin.

Nuorten työuran aloittaminen on kerta kaikkiaan mahdotonta, jos työtä ei ole. Jokainen työtön nuori on liikaa. Kansanedustaja Miiapetra Kumpula- Natri  kirjoitti Demarissa 23.3.2011 Vaasan kaupungin laskeneen hänen aloitteestaan, että 350 nuoren työllistäminen maksaisi  noin 8 miljoonaa euroa. Suuri summa, mutta jos sitä verrataan tietoon, että syrjäytetty nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, huomaa että nuoreen kannattaa panostaa.

Pitääpä taas kääntyä kaupungin virkamiesten puoleen ja pyytää selvitystä nuorten kesätyöllistämisestä ja kaupungin muistakin työllistämistoimista. 200 nuoren työllistäminen maksaisi noin 4 miljoonaa euroa. Se kannattaa maksaa enemmin kuin laskea nuoria putoamaan työmarkkinoiden tavoittamattomiin tai syrjäytymään.

Mikko Lund