Tänään klo 10 Graniitin aukiolla

Minkä puolesta Sinä äänestät?

Hämeen kehitys edellyttää Uudenmaan imun hyödyntämistä


Vuotoepäily puhuttaa


Tule keskustelemaan tänään klo 10 alkaen Riihimäen Graniitin aukiolle!

Minkä puolesta sinä  äänestät vai äänestätkö lainkaan? Kysymyksen esittävät SAK:n Riihimäen seudun paikallisjärjestön puheenjohtaja Jarmo Levänen ja varapuheenjohtaja Riitta Romu Viikko- Häme- lehdessä 10/2011.  He kutsuvat ihmisiä SAK:n  toimintapäivään, joka on tänään 12.3. klo 10 alkaen Graniitin aukiolla, Riihimäellä. SAK toivottaa tervetulleeksi keskustelemaan makkaratarjoilun lomassa!
Muuten Jarmo Levänen ja Riitta Romu aivan oikein ihmettelevät, kuka palkansaajan asiaa ajaa ellei oikea vasemmisto eli työväenpuolueet. Levänen ja Romu kysyvät kannattaako palkansaajan hypätä porvarin kelkkaan. Ei kokoomus ja keskustapuolue ole koskaan vapaaehtoisesti  palkansaajan etuja parantaneet.
Haluammeko nykyisen menon jatkuvan? Onko palkansaajan etu, että nyt vallassa olevat tahot  jatkavat eriarvoistavaa muutospolitiikkaansa? Levänen ja Romu eivät usko, että perussuomalaiset  ajaisivat palkansaajan asiaa. Tässä asiassa he ovat selvästi minun kanssa samaa mieltä: Palkansaajan ja tavallisen ihmisen turva on vain  vasemmistossa ja työväenpuolueissa!

Hämeen kehitys edellyttää Uudenmaan imun hyödyntämistä

Entinen sisäasiainministeriön ylijohtaja, varatuomari Juhani Nummela on harjoittanut  kiitettävää aktiivisuutta ja käynnistänyt tarpeellisen keskustelun Aamupostin nettilehden keskustelupalstalla Uudenmaan maakuntakaavasta -  ja Riihimäen seudun kehityksestä.

Uudenmaan maakuntakaava suuntaa uusin väyläratkaisun väestönkasvua huomattavassa määrin maakunnan sisään ja kaupunkikeskuksiin sekä itä – länsi suunnassa uusiin kehitettäviin taajamiin  aina Lohjalle tai Loviisaan saakka. Maankäyttöä ja rakentamista tiivistetään. Kasvu nojaa kiskoihin ja uusiin maantieliikenneratkaisuin. Kasvava väestö ohjataan nykyisten ja tulevien ratojen varsille.

Kehityksen sävel on selvä. Uusimaa ei halua antaa vapaaehtoisesti alueelle pyrkivää väestöä  Lahteen, Hämeenlinnaan tai Tampereelle. Se varautuu 430 000 asukkaan vastaanottoon alueelle. Suunnitelmat voivat kiihdyttää muuttoliikettä entisestään etelään.

Suomella pitää olla globaalin maailman selviytymisstrategia. Metropolialueen kehittäminen on osa kansallista projektia maan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Rakennepolitiikka on tullut jäädäkseen. Se tehostaa tuotantoa ja lisää kansantuloa. EU:n aluekehityspolitiikka on syrjäyttänyt kansallisen aluepolitiikan. Kestävän kehityksen ei nähdä enää rakentuvan tulonsiirroilla ylläpidettyyn maan eri osien tasapuoliseen kehitykseen. Kapuloita rattaisiin panemalla ei ole poliittista järkeä muissa maakunnissa uusmaalaisten suunnitelmiin suhtautua.

Nummelan kanssa voidaan olla yhtä mieltä siitä, että Hämeessä on jatkossa odotettavissa hitaampaa kasvua. Hämeen maakuntapoliitikoilta on perättävä, mitä he aikovat tehdä  Hämeen taantuvan kehityksen kääntämiseksi Metropolin imuun.

Oma messunsa on tämä Riihimäen kaupungin tilanne. Riihimäen kaavoitus- ja maapolitiikka kaipaa suunnan muutoksen. Kaupunki suunnittelee vieläkin Kalmun kaavoittamista, vaikka hanke on täysin ajasta jäänyt, takaperoiseksi luonnehdittava suunnitelma. Miksi Riihimäki ei kaavoita radan vartta kohti Hyvinkäätä. Pääradan lisäraiteiden yva- selvityksessä suorastaa tarjotiin uusia asemia, Monnia ja Arolampea. Näiden molempien ympärille mahtuisi 5000-10000 uutta asukasta kävelyetäisyydelle asemasta.

Monni- hanke on ehdottomasti sellainen, johon Riihimäen kaupungin tulee osallistua ja rakentaa siitä yhdessä Hausjärven kanssa vetovoimainen, moderni kaupunkikeskus.

Espoo kaupunginjohtaja ehdottaa metropolikaavaa, jossa alueen 14 kuntaa yhdessä suunnittelisivat asumista, työssäkäyntiä  ja liikennettä. Jos tällaiset hankkeet toteutuvat  -  Riihimäki ja Häme jäävät entistä selvemmin toisen viulun soittajiksi! Sen takia tähänkin hankkeeseen on pyrittävä mukaan rakentavin ehdotuksin.

Uusia ratahankkeita hidastaa valtion rahapula. Tämän takia huomio tulisi kohdistaa pääradan kehittämiseen. Se olisi Riihimäen ja koko radanvarren etu.

Sovitaan niin, että vaaditaan kansanedustajaehdokkailta konkreettisia toimia Hämeen kehityksen vauhdittamiseksi.

Keskustellaan!

Vuotoepäily  puhuttaa 

Uutispäivä Demari kertoo 10.3. seuraavaa:

SDP on tuohtunut väitteistä, että sen piiristä olisi vuodettu julkisuuteen salaisina pidettäviä tietoja Suomen tavoitteista EU:n neuvotteluissa.

– Kuka on vuotanut ja mitä tietoja,SDP:n Eero Heinäluoma tivasi pääministeri Mari Kiviniemeltä (kesk.) tänään. 

Kiviniemi selitti tarkoittaneensa ministeri Jyrki Kataisen (kok.) esille nostamaa tapausta. Katainen kertoi itse, miten epäily vuodosta oli kerran herännyt tavasta, jolla toimittajat olivat osanneet kysyä häneltä Suomen neuvottelutavoitteista. 

Heinäluoma kiisti jyrkästi vuotoepäilyt demareiden piiristä ja tivasi, mitä pääministeri ajattelee ministeri Paavo Väyrysen (kesk.) tavasta kertoa julkisuuteen hallituksen salaisia EU-tietoja. Väyrynen kertoo kirjassaan, miten valiokunnassa oli tammikuussa keskusteltu ehdotuksesta, että Suomi nostaisi EU-takuunsa kahdeksasta 16 miljardiin. 

– Onko Väyrysen menettely hyväksyttävää ja isänmaallista, Erkki Tuomioja (sd.) kysyi.
Kiviniemi väisti kysymyksen. Hän pahoitteli koko eduskunnan edessä edellispäivän "epäonnistunutta sananvalintaansa" opposition epäisänmaallisuudesta. 

Kansan Uutiset  laittaa asiat paikalleen

Pääkirjoitus kysyy: Mihin oikein olemme sitoutumassa?( Huom! Mihin eduskunnan oikeistoenemmistö oikein sitoutuu?)
”Oppositiohan on vaatinut oman päätöksentekonsa pohjaksi hallitukselta tietoa Suomen takausvastuista EU:n talouskriisin hoidossa. Tietoa ei ole tippunut, ainakaan riittävästi.
Tilanne on surkuhupaisa. Miten yksikään päättäjä voi tehdä kauaskantoisia ratkaisuja, jos ei tiedä, mistä oikeasti on päättämässä – tai edes sitä, mistä saa puhua? Eihän ole mitään tolkkua siinä, jos vaikkapa jo perustelujen vaatiminen leimataan epäisänmaallisuudeksi. Onko ajauduttu sellaiseen tilanteeseen, että jossakin muualla kirjoitetut linjaukset pitää hyväksyä ilman kommentteja tai vaihtoehtoja silmät ummessa pilkkopimeässä? Eduskunta kuitenkin on päättäjä, ei hallitus.
Jos yksityiskohdista ei voida EU-asioissa puhua julkisesti ja etsiä vaihtoehtoja, niin sehän se vasta vaikeuttaa Suomen neuvotteluasemaa. Vai halutaanko prosessissa olla mukana vain äänettömänä yhtiömiehenä? Jos näin on, niin silloin on edetty varsin kauas demokraattisen valtion demokraattisesta päätöksenteosta. Vaalien alla myös kansalaisten pitää saada tietää, missä oikein mennään ja mitä ollaan päättämässä.
Eduskunnan suuri valiokunta ei torstaina antanut hallitukselle valtuuksia uusille lainatakauksille eurotalouden vakauttamiseksi. Näistä takuista ei ilmeisesti ole tarkoitus vielä päättää EU:n perjantaisessa huippukokouksessa, vaan vasta maaliskuun lopulla. Suomen osalta varsinaiset päätökset jäävät siis uudelle eduskunnalle eli näistäkin asioista on puhuttava vaalikentillä”

Mikko Lund