lauantai 5. helmikuuta 2011

"Verot köyhälistön verta juovat"

Kokoomus ja keskusta pääsivät viime eduskuntavaaleissa valtaan. Ne rakensivat hallitusohjelman hyvätuloisia suosivan verojen alentamisen varaan. Talouskokeilun seurauksena julkisessa taloudessa on noin kymmrenen miljardin kestävyysvaje. Hallituspuolueilla ei ole liiemmin ollut  harrastusta miettiä  vajeen paikkaamista.Ongelmaa ratkomaan hallitus asetti verotyöryhmän.Valtiosihteeri Martti Hetemäen  johdolla se sai työnsä valmiiksi ennen joulua. Hetemäki ehdottaa tuloveroja alennettavaksi parilla miljardilla eurolla.
Verotus jakaa puolueet ja kansan
Tulonsiirto rikkaille

Kokoomus on valmis keventämään tuloverotusta noin miljardilla eurolla vaalikauden aikana.

Veronkorotukset puolue suuntaisi kulutuksen ja ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen. Samaan syssyyn kokoomus katsoo, että arvonlisäveroja pitää korottaa tulevalla vaalikaudella kahdella prosenttiyksiköllä.

SDP katsoo kokoomuksen verolinjausten johtavan varakkaiden suosimiseen. Kokoomuksen tavoitteena on siirtyä kohti tasaveroa, jossa köyhä ja rikas maksavat saman veroprosentin.

SDP:n tavoitteena on oikeudenmukainen verotus. Se tarkoittaa sitä, että verojen suuruuteen vaikuttaa myös veronmaksukyky.

Pekkariselta huutia

Huutia kokoomusveroille antaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) Demarin haastattelussa.Kokoomusmalli veisi kohti rikkaita suosivaa tasaveroa, koska se keventää edelleen progressiivista henkilöverotusta ja kiristää kulutusveroja.

Kohti tasaveroa veisivät Pekkarisen mukaan valtionveron miljardikevennys ja välillisten verojen, kuten energiaverojen kiristäminen.

Pekkarinen muistuttaa, että runsaan kymmenen vuoden aikana kaikille kutakuinkin yhtä korkean kunnallisveron tuotto on kaksinkertaistunut noin 15 miljardiin euroon. Samaan aikaan progressiivisen valtionveron tuotto on pudonnut rajusti noin kuuteen miljardiin.

Leikkauslistoista ja köyhistä
Yle julkisti  tammikuun alussa kansalaisten "suosikkikohteita" valtion menojen leikkaamiseksi. Erityisen mieluista näytti kyselyn mukaan olevan lapsilisän poistaminen suurituloisilta. Suurituloisiksi Yle oli määritellyt kaikki yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat perheet.
Ylen kyselyssä peräti 78 prosenttia vastaajista oli lapsilisän poiston kannalla. 

Ylen tv-kolumnisti Timo Harakka kertoi taannoin sopimuksestaan yrittäjä Jari Sarasvuon kanssa: kumpikin lupasi luopua lapsilisistä valtion säästötarpeiden tyydyttämiseksi.

Aina voidaan keskustella siitä, kuinka paljon  rahaa valtion pitää jakaa vähempiosaisille kansalaisilleen. Kysymys on  OIKEASTI SIITÄ, ETTÄ KÖYHÄT TARVITSEVAT RAHAA. 

Mutta siitäkin olisi ihan tarpeen keskustella, voisiko rikkaat antaa vapaaehtoisesti liiastaan köyhille.

Suomi on yksi maailman rikkaimmista valtioista. Rahaa on, ja päättäjien sangen miellyttävänä työnä on vain keksiä, miten tuloeroja tasataan, miten köyhyyttä  vähennetään , miten työllisyyttä hoidetaan jne.

Ei nämä ole maailman vaikeimpia asioita. Kysymys on vain usein siitä, missä on se  puuttuva poliittinen tahto.

Miten  näistä asioista  pitäisi  puhua?  Esimerkiksi syrjäytymisestä?

Tätä mietin senkin takia, että olen paljon kirjoittanut  syrjäytymisestä, ihan syrjäyttämisestäkin,  ja kiinnittänyt  ihan kaupunginvaltuutettunakin  asiaan  huomiota.  Olen käynyt  myös useassa kunnassa  puhumassa asiasta. Aina sama vastarinta  kaikkialla. Ei köyhät poistu keskuudestamme. Se on omaa  syytä. Meillä ei ole rahaa.. Porvarillisen maailmankuvan  omaavilla toimijoilla on päällimmäisenä aina samat negaatiot ja epäusko ihmiseen.

 Minä uskon ihmiseen. Ihminen voi kasvaa, kehittyä ja muuttua. Olen todennut  monissa kunnissa niiden hankkeissa todellisia muutoksia. Niiden työntekijät ovat uskoneet ihmiseen. Sen ansiosta on syntynyt kasvua, muutosta, tulosta.

 Arvojen  kirkastaminen  ja tiedon hankinta  ovat  hyvin  keskeisiä  rakennuspuita. Arvojen kirkastamisessa on kysymys  siitä, mitä pidämme tärkeänä.

Tiedoissa on kysymys siitä, mitä tiedämme ihmisestä, yhteiskunnasta ja maailmasta. Joillakin kanssaihmisellämme on  kehittymättömät arvot ja tiedoissa on suuria puutteita. Nämä ovat korjattavissa olevia asioita.

Sosiaalivaltio voi tarjota tukiverkon kaikkine palveluineen. Se riittää monille. Ihminen tulee autetuksi. Mutta on aina muistettava, että monesti tarvitaan  lisäksi hyvää ihmissuhdetta.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta hautaisi valtion tuottavuusohjelman

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on sitä mieltä, että nykymuotoisen valtion tuottavuusohjelman jatkaminen seuraavalla hallituskaudella ei ole tarkoituksenmukaista.
Valiokunnan mielestä tuottavuusohjelma on keskittynyt mekaanisesti henkilöstön vähentämiseen tuottavuuden kustannuksella.
Tuottavuusohjelman tarkoituksena on hallinnon saneeraaminen niin, että työvoimaa riittäisi tulevina vuosina paremmin yksityisen sektorin tarpeisiin. Valtion työvoimaa on vähennetty tuhansilla henkilöillä.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Mitä on ekosolidaarinen verotus? Marko Korvela – 12.02.2011


Porvarihallituksen markkinoima "vihreä" verouudistus on paljastunut kuplaksi. Paljon energiaa kuluttava teollisuus ja saastuttava turve-energian tuotanto saavat verohelpotuksia, uusiutuvan energian paketti lässähti ydinvoimainnon myötä vaatimattomaksi, ja koko paketin viulut maksavat enimmäkseen kotitaloudet.
Ympäristöverotuksessa unohdetaan usein se, että niistä valtaosa on luonteeltaan tasaveroja ja monet kohdistuvat ainakin Suomen leveysasteilla välttämättömiin perustarpeisiin, kuten lämpöön. Toisaalta unohdetaan, että ansiotuloverotuksella voidaan suuresti vaikuttaa kulutustottumuksiin ja sitä myötä päästöihin.
Pistetään rikkaat maksamaan elintavoistaan
Syksyllä puolisonsa Jarna Pasasen kanssa Vihreä uusjako -kirjan kirjoittanut kansalaisaktivisti ja sosiologi Marko Ulvila kannattaa niin sanottua ekosolidaarista verotusta. Sen ajatuksena on, että pistetään rikkaat maksamaan elintavoistaan suhteessa reilusti enemmän.
– Progressiivinen tulovero on myös progressiivinen kulutusvero, muistutti SKP:n ja DSL:n Talviyliopistossa tammikuussa puhunut Ulvila. Hän esittäisi tuloasteikon yläpäähän erityistä ilmastolisäveroprosenttia.
Mitä suuremmat tulot, sitä pahempi saastuttaja -kaava pitää Ulvilan mukaan hyvin paikkaansa. Korkeat ansiot omaava rikkain kansanosa on niin sanotusti ylikuluttavaa ryhmää, joka kaiken lisäksi antaa elämäntavoillaan kestämättömän esimerkin kaikille muille.
Askel kohti kansanvaltaisempaa yhteiskuntaa
Ulvila arvioi, että rikkaiden tulojen leikkauksesta saadaan vähintään nelinkertainen hyöty.
– Rikkaiden aiheuttama ympäristöhaitta pienenee, rikkaiden jäljittelystä johtuva ympäristöhaitta pienenee, suhteellinen köyhyys vähenee ja kaikkien hyvinvointi lisääntyy tuloerojen tasaantuessa.
Ekosolidaarinen verouudistus ei yksistään riitä saattamaan yhteiskunnallista kehitystä kestäville raiteille. Se on Ulvilan mukaan vain eräs askel kohti kansanvaltaisempaa yhteiskuntaa ja laajempaa demokratiaa.
– Siirtymä ekosolidaariseen, vihreän uusjaon yhteiskuntaan onnistuu, kun ymmärretään, että kasvu ja fossiilikapitalismi eivät luo hyvinvointia, vaan tuhoavat sitä.