Työelämä suurten murrosten edessä
Toissailtana TV 2 esitti työpahoinvointi- illan. Kipeää puhetta työstä.
Epäilemättä työelämä on suurten murrosten edessä. Esimerkiksi lapsen lapsille ei voi luvata, että tulevaisuuden työelämä tarjoaisi enää työtä kaikille halukkaille tai että jälkikasvulle maksettaisiin aikanaan niin hyvää palkkaa kuin minun ikäluokkani on saanut. Asko Suikkanen on jo pitkään todistanut, että nuoret eivät pääse enää niihin asemiin, joissa vanhemmat ovat.
Vastapainon äskettäin julkaisema suomalaista työelämää analysoiva puheenvuorokirja Yksin sovittu kertoo työelämän tilan muutoksesta kansainvälisen kehityksen puristuksessa.
Ikäpolveni suuret ikäluokat jättävät jälkeensä vauraan maan. Työn ehdot ovat nuorempien ja pienempien ikäluokkien kohdalla muuttuneet.
Pahimmassa tapauksessa työelämässä ja työehdoissa palataan 1960-luvulle, jolloin työt ja työsuhteet olivat pätkätöitä ja säännöllisen epäsäännöllisiä kausitöitä. Globaalit markkinat koettelevat uskoa suomalaiseen osaamiseen ja kilpailukykyyn.
Työelämää leimaa epävarmuus. Työmarkkina-asema on määrittänyt pitkälti, minkälainen sosiaali- ja perusturva ihmisillä on. Työelämän lainsäädäntö ei ole pysynyt pätkätyöelämän tahdissa. Monien tutkijoiden mielestä epätyypillisyys on jo itse asiassa jo nyt tyypillistä. Pätkä-, silppu- ja vuokratyö ovat yleistyneet.
Muutos merkitsee palkkatyön rajan hämärtymistä.
Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelee suuri joukko ihmisiä. Osa-aikaisuus merkitsee sitä, että he joutuvat myös turvautumaan toimeentulotukeen, koska palkkatyöllä ei elä.
Työmarkkinoiden trendinä on nykyään itsensä työllistäminen. Työnantajat eivät halua tai uskalla enää sitoutua vakituiseen työvoimaan. Työnantaja haluaa ehkä sitoutua vain ydintyövoimaan.
Alimmalla asteella ovat harmaan työn tekijät, ulkomaalaisten reppufirmojen reissumiehet ja pohjoiset marjanpoimijat.
Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini kiteyttää, että yritysten liikkeenjohdollisen ajattelun myötä työelämän keskeiseksi kriteeriksi on tullut oman hyödyllisyyden jatkuva osoittaminen. Oman hyödyllisyyden osoittaminen.
Tavoitteena ei voi olla, että palkkatyöläisistä tulee maan köyhälistöä.
Työelämässä voidaan laajasti huonosti. Mistä tämä johtuu?
Niin monta selitystä kuin on selittäjää.
Mitä ay- liike on tehnyt ja mitä sen pitäisi tehdä?
Onko kyseessä huono johtaminen?
Vai onko kyseessä myös työyhteisön työmoraalin ja työkaveruuden pettäminen?
Lähin työkaveri ei ole enää tukija ja auttaja, vaan kilpailija.
SAK.n liitoissakaan ei ole kaikilla työpaikoilla luottamusmiestä. Lain ja työsopimusten määräyksiä poljetaan. Onko vain Metalli enää sellainen,josta vielä löytyy vanhaa solidaarisuutta?
Ei totta vie hyvältä näytä.
-----------------------------------------------
Lipponen joutuu sitten Halosen puhutteluun
Eilinen Ilta- Sanomat tietää, että Paavo Lipponen joutuu presidentti Tarja Halosen puhutteluun Wikileaks- paljastuksesta. Halonen keskustelee Lipposen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa.
Onhan se hyvä, että keskustellaan.
SDP:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola Herajoella
Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd) oli Herajoen Työväenyhdistys ry:n vieraana eilisiltana. Kantola viittasi puheessaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman eiliseen eduskuntapuheeseen, jossa Heinäluoma kansankirkon johdon kannanottoon perustuen ennusti Suomea uhkaavan kahtiajakautumisen: globalisaatiosta hyötyjät ja heihin, joiden elämää säätelee riippuvuus sosiaaliturvasta tai pitkittyvä työttömyys. Pienituloisten määrä on noussut 700 000 ja erityisesti lapsiperheköyhyys on kasvussa. Tilaisuudessa vierailivat SDP:n paikalliset kansanedustajaehdokkaat Satu Koskela Janakkalasta ja Miia Nahkuri Riihimäeltä. He kaipasivat seuraavaan hallitusohjelmaan konkreettisia toimia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Kansanedustaja Erkki Tuomioja tulee to 17.3. klo 19 Riihimäelle
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) tulee to 17.3. klo 19 Riihimäen kauppaoppilaitokseen os. Kalevankatu 5. Erkki Tuomioja puhuu sosialidemokratian tulevaisuudesta. Tilaisuuden järjestää Riihimäen sosialidemokraatit. Tervetuloa keskustelemaan!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti