Lipposen kootut ja oudot selitykset: Lipponen ei muista keskustelleensa
Paavo Lipponen yllättää. Lipponen kertoi lauantain 12.2. TV:n Ykkösaamussa , että hän oli 17. joulukuuta 2004 kalenterein ja sihteereiden kalenterien mukaan Brysselissä eikä Helsingissä.
En ole tavannut presidentti Halosta enkä ole tavannut Yhdysvaltain suurlähettilästä 17. joulukuuta, todisti Lipponen.
Kuitenkin illalla 12.2. Paavo Lipponen myönsi Ylen ruotsinkielisille uutisille kertoneensa Halosen ja Putinin tapaamisesta Yhdysvaltain suurlähettiläälle.
Ilta- Sanomat 14.2. kysyy: Oliko Lipponen sittenkin Suomessa?
Ilta- Sanomat näyttää, että täysistunnon pöytäkirjan mukaan Paavo Lipponen on 17. joulukuuta 2004 ryhtynyt eräässä vaiheessa johtamaan puhetta. Ilta- Sanomien johtopäätös on, että ”mahdollista on, että Lipponen oli 17.12.2004 sekä Brysselissä että Helsingissä”.
Ilta- Sanomat kysyykin, alkoiko Lipponen pelätä kysymystä, ”onko Yhdysvaltain suurlähetystön laatima raportti häntä koskevilta osiltaan keksitty?”.Ilta- Sanomat torjuu väitteet, että amerikkalaisille olisi hölötetty liikaa. Lipposen informaatio liikkui varsin yleisellä tasolla, arvioi lehti ihan kohdalleen.
Iltalehti 14.2. pääkirjoitus ”Saivartelu vaarantaa Lipposen maineen” : ”Jos Lipponen saivarteli kalenterivertailuineen silmästä silmään tapaamisen ja muun yhteydenpidon erolla, niin mieleen tulee Bill Clintonin väite siitä, ettei hän suinkaan harrastanut seksiä Monica Lewinskyn kanssa”.
Aamun Hesarissa Lipponen ei muista puhuneensa USA:lle Halosen vierailusta. Toimittaja Hanna Kaarto kirjoittaa, että Lipponen ei ole muistiinpanojensa ja muistinsa mukaan keskustellut amerikkalaisten diplomaattien kanssa presidentti Tarja Halosen Venäjän- vierailusta joulukuussa 2004.
Lipposen tapauksessa kaiken revittelyn jälkeen voidaan palata tiedonvälityksen ja toimittajien ammattitaitoon Toimittajat eivät ole tehtävänsä tasolla, kun poliitikot vievät toimittajia eikä nämä osaa edes vikistä, puhumattakaan että asettaisivat oikeita kysymyksiä. Sitten Leif Salmenin yleisradiolla ei ole ollut toimittajaa. joka kysyisi ja kysyisi niin monta kertaa, että vastaus tulisi. Kyllä Kejosen Lipposen haastattelu oli tyypillinen myötäjuoksu, jossa toimittaja oli täysin avuton Lipposen edessä.
Tällainen maa, tällaiset poliitikot ja tällaiset toimittajat.
Ei ole ihmettelemistä siinä, että ihmisten yhteiskunnallinen tiedon taso on matala.
Tiedotusvälineet ovat kohisseet nyt Lipposen Wikileaks – paljastuksista. Niissä ei ollut mitään mullistavaa.
Sen sijaan kansakunnan olisi syytä kohista Lipposen TV 1:n Ykkösaamussa esille ottamasta Nokia- ratkaisusta ja EU:n talousuudistuksesta. Kaksi asiaa, joiden merkitys on Suomelle todella suuri.
EU:n suurin muutos, jonka seurauksena voi olla euromaiden yhteinen taloushallitus.
Mikko Lund
2 kommenttia:
Nokia-Microsoft
- 15.2.2011
Nokian ja Microsoftin liittoutuminen on iso muutos Nokian strategiassa. Uutinen on herättänyt paljon epäilyjä.
Nokian ongelmien keskeisiä tekijöitä on Symbian-käyttöjärjestelmän kankeus. Se ei ole vain teknologinen kysymys. Nokia panosti 1990-luvun lopulla siihen, että se sai suurimmat matkapuhelinvalmistajat sopimaan yhteisestä käyttöjärjestelmästä. Se oli tyypillinen monopolisopimus, jolla Nokia, Motorola ja Ericsson pyrkivät ohjaamaan alan teknologista kehitystä. Sopimukseen liittyi kahdeksan yhtiötä. Sittemmin Nokia osti Symbianin kokonaan omistukseensa.
Aluksi kaikki näytti sujuvan hyvin ja Nokia vahvisti asemiaan. Mutta vähitellen luottamus Symbianin valta-asemaan alkoi selvästi jarruttaa Nokian kehitystyötä. Symbianin ulkopuolelta nousi uusia haastajia, jotka alkoivat mennä ohi älypuhelinten kehittämisessä ja etenkin USA:n markkinoilla.
Vaikka on selvää, että ”jotain piti tehdä”, on sopimus Microsoftin kanssa poikkeuksellinen. Nokian ja Symbianin osuus markkinoista on edelleen yli 30 prosentin tasolla. Pitkään matkapuhelinmarkkinoille pyrkineellä Microsoftilla on vain muutama prosentti. Eikä ole kuin pari vuotta siitä, kun Nokia alkoi kehittää Intelin kanssa uutta Meego-käyttöalustaa. Sen piti olla vastaus ja vaihtoehto Applelle ja Googlen kokoamalle Android-liittymälle.
Miksi Nokian johto päätyi hylkäämään nuo valtavia summia vieneet hankkeet ja ottamaan Windowsin älypuhelimiensa käyttöjärjestelmäksi? Sivustakatsoja voi vain arvailla syitä.
Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan Microsoftin Windows Phone on muista selvästi erottuva ja Symbiania sujuvampi käyttöjärjestelmä. Nokian johto on korostanut oman ”ekosysteemin” ja ”kestävän erottautumisen” merkitystä. Android ei ilmeisesti vastannut näitä lähtökohtia. Mutta voi kysyä, luoko MS Windows Phone sitten Nokialle mahdollisuuden kehittää omaa ekosysteemiä ohjelmistojen ja palvelujen kehittäjien kanssa? Vai tuleeko Nokiasta Microsoftin puhelintenvalmistaja? Tästä saataneen osviittaa, kun Nokia kertoo tarkemmin mahdollisista irtisanomisista ja siitä, kohdistuvatko ne massiivisina omaan tuotekehittelyyn.
Talouslukujen valossa Nokia on tehnyt huonompaa tulosta kuin joitain vuosia sitten. Mutta voiko tälläkään alalla jättimäisiä ylivoittoja edellyttää pysyvästi? Nokia tekee edelleen voittoa, sen viime vuodelta raportoima liikevoitto on yli kaksi miljardia euroa. Älypuhelinten markkinaosuuksien supistumisen ohella tulosta ovat pienentäneet Nokian johdon isot virhearviot. Se on käyttänyt useamman miljardin projekteihin ja yritysostoihin, joista se on nyt luopumassa.
Nokian ratkaisuilla on iso vaikutus Suomen talouden kehitykseen, joka on ollut 90-luvulta alkaen hyvin Nokia-keskeistä. Tästä yksipuolisuudesta on muun muassa SKP:n arvioissa varoiteltu, mutta hallitukset ovat luottaneet Nokiaan. Nyt kun Nokialla uhkaavat jopa tuhansien työntekijöiden irtisanomiset, on syytä kysyä, missä on omistajien vastuu? Miksei voittoa tekevä ja vakavarainen yhtiö voi jatkaa tuotekehittelyä pidempään? Entä onko USA:n markkinoilla menestyminen kaiken muun yli käyvä kriteeri - jääkö sen korostamisen varjoon jotain oleellista muista markkinoista?
Ennakkotietojen mukaan Nokia aikoo jakaa entiseen tapaan isot osingot osakkaille, eli pääosin amerikkalaisille ja muille ulkomaisille suursijoittajille. Aikooko porvarihallitus taas siunata sen, että voitot yksityistetään, mutta tappiot laitetaan työntekijöiden, irtisanottavien ja valtion kautta myös muiden kansalaisten maksettavaksi? Jos Nokia ajaa alas toimintojaan Suomessa, eikö siltä pidä vaatia yhtiön verovaroista saamien tukien takaisinmaksamista ja kunnollisia irtisanomiskorvauksia? Entä voisiko valtio perustaa yhtiön, joka työllistäisi alan osaajia kehittämään uusia tuotteita?
Verotus ja eläkeläiset
Kun jäin eläkkeellle luulin, että veroprosenttini alenaa samassa suhteessa kuin tulotkin pienenivät. MUTTA niin ei käynyt. ei ollut vähennyksiä ja sairasvakuutusmaksu nousi. Ovat nousseet elinkustannuksetkin. Eläkkeiden ostoarvo on jatkuvasti heikentynyt.
Eläkkeet eivät nouse saman indeksin mukaan kuin palkat. Eläkeläiset putoava ja ovat jo pudonneet ns käyhyysloukkuun.Mistä apu?
Eläkeläinen
Lähetä kommentti