Riihimäen tilinpidon kuva - sumutusta vai ei?
Entinen sisäasiainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Juhani Nummela kirjoittaa Aamupostissa 12.2.2011 ja tuskailee kuntiin levinnyttä maan tapaa tilinpäätöskikkailussa. Esimerkkinä hän käyttää Riihimäkeä. Ylijohtaja kauhistelee miljardikuplaa kuntataloudessa ja tuomitsee kirjanpitolain väärän soveltamisen. Nummela katsoo, että säädöksissä tai Kilan kuntajaoston ohjeissa ei ole vika, vaan soveltajissa.
Nummela valitti Riihimäen kaupunginvaltuuston poistopäätöksestä ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen. Kaupunki valitti päätöksestä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi poistoista antamassaan päätöksessä, että Riihimäen tilinpäätös ei tule antamaan riittävää kuvaa kaupungin taloudesta. Kaupungilla ei ollut halua korjata tilinpäätöstä. Nummela valitti tilinpäätöksen hyväksymisestä hallinto-oikeuteen.
Miksi Riihimäki muutti poistojärjestelmää?
Nummela kirjoittaa: "Uutisen mukaan talousjohtaja pitää poistolaskennan hankintamenoa riittämättömänä investointien tulevaisuuden rahoitustarpeelle. Miksi sitten ryhdytään pidentämään rakennusten ja muiden hyödykkeiden pitoaikoja systemaattisesti ja pienentämään poistojen määrää? Ja se tehdään välittämättä alimman pitoajan suosituksesta!
Ohjeet käskevät tilinpäätöksen tekijää huolestumaan poistojen ja keskimääräisten investointimenojen epäsuhdasta, antavat arviointia varten poikkeamalle lisäksi raja- arvon. Ummistamalla silmät säännöksiltä saadaan lopputulos; menojen kevennys on tulosvaikutteinen, alijäämäisyys vähenee ja muuttuu kenties voitoksi. Tulosveivaukseen motivoi Riihimäellä tarve tilinpäätöksen alijäämän kutistamiseen ja ylisuuri velkasalkku."
Siinä se on sanottu. Sanat ovat paljossa samoja kuin hallinto-oikeuden päätöksessä.
Kuntaministeri Tölli on huolissaan kuntataloudesta ja aikoo kuntalain muutoksella lopettaa kuntien tulosveivauksen. Ministeri on toiminnan mies ja hän saanee säädökset kirjoitettua selvemmiksi. Vaikea on kuitenkin kuvitella, että kuntien veivaus olisi syntynyt säädösten puutteesta tai vahingosta.
Juhani Nummela huomauttaakin, että säädöksissä, "pykälissä pysyminen on toimijoiden virkavelvollisuus ja siksi asialla on ulottuvuutensa virkarikoksiin".
Kysynkin, pitäisikö tässäkin asiassa luottamushenkilöiden ryhdistäytyä ja ryhtyä laittamaan herkemmin virkamiehiä virkavastuuseen niin Riihimäellä kuin muuallakin Suomessa?
Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vaatii hallitusta selvittämään koko eduskunnalle EU:n talousuudistusta. Lipposen mukaan valmisteilla on EU:n suurin muutos, jonka seurauksena voi olla euromaiden yhteinen taloushallitus. TV1:n Ykkösaamun haastattelussa Lipponen varoitti suurten maiden ylivallasta. Saksan ja Ranskan ajama talousuudistus mullistaa EU:ta.
- Nyt on kysymys aivan valtavista asioista. Tässä luodaan aivan uusi hallintomalli, päätöksentekojärjestelmä, joka tapahtuu rakenteiden ulkopuolella, jos euroryhmästä tulee tai sen puitteissa tehdään jonkinlainen taloushallitus.
- Ei näin voi olla, että Saksa ja Ranska yhdessä lyövät pöytään paperit ja muut sitten allekirjoittavat, Lipponen jyrähtää.
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) on todennut, että Saksan vetämä uudistus sopii Suomelle. Lipposen mielestä asiasta ei ole riittävästi keskusteltu.
- Millä ihmeen valtuuksilla pääministeri voi sanoa, että Suomi tukee näitä esityksiä, Lipponen kysyy.
Lipponen on puuttunut todella tärkeään asiaan. Mitä tekee pääministeri Kiviniemi?
Selvää pitäisi olla, että asia on niin paljon tärkeä ja suuri, että koko eduskunnan on siitä keskusteltava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti