Yllätys - yllätyspä sittenkin! Valtion verotulot kasvoivat!
Valtion verotulot olivat viime vuonna 3,5 miljardia euroa suuremmat kuin mitä valtion talousarviossa oli laskettu.
Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen perjantaina julkistamista tiedoista. Tämä merkitsee, että koko arvio siitä, kuinka paljon valiontaloutta tulee sopeuttaa, menee uusiksi.
Tilastokeskuksen mukaan valtion verokertymä vuonna 2011 oli 39,3 miljardia euroa. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 13,3 prosenttia. Valtion talousarviossa verotulot arvioitiin 35,8 miljardiksi euroksi.
Verotulojen kasvu kertyy niin välillisistä veroista kuin tuloverotuksesta. Työllisyys parani ja palkkasumma kasvoi.
Puhuttu jopa 5 miljardin sopeutuksesta
Sopeuttamistarpeeksi on kuluvalle vaalikaudelle arvioitu 3,5–5,0 miljardia euroa. Tarkka taso selviää maaliskuun lopussa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kehysriihessä.
Valtiovarainministeriön joulukuinen ennuste edellyttäisi noin 3,5 miljardin euron lisäsopeuttamista. Viidestä miljardista eurosta on puhunut valtiosihteeri Raimo Sailas.
Suomen suurin haaste on Venäjä
Venäjä on Suomen suurin haaste, sanoo kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala Viikkolehden haastattelussa.
Haukkalalta ilmestyi äsken kirja Suomen muuttuvat koordinaatit. Venäjä ei hänen mukaansa ole sotilaallinen uhka Suomelle, ja näin suomalaiset näyttävät ajattelevankin. Varuskuntien lakkauttamista ei vastusteta Venäjän pelosta, vaan aluepoliittisilla argumenteilla.
Kun sanon, että Venäjä on Suomelle edelleen ongelma, tarkoitan, että se on eri tavalla ongelma kuin aiemmin. Se ei sillä tavalla uhkaa Suomen olemassaoloa kuin aiemmin. Se ei ole semmoinen mörkö-Venäjä enää.
Silti Haukkala nimeää ongelmiksi talous- ja ulkopoliittisten haasteiden lisäksi myös usein esillä olleet ikävät Venäjään liittyvät käytännöt, kuten järjestelmällisen rikollisuuden, harmaan talouden ja korruption.
– Toisaalta haasteet liittyvät siihen, että Venäjä on itse aika tavalla perinteinen toimija. Sen takia Venäjän läheisyys pitää Suomeakin kiinni vanhoissa kysymyksen asetteluissa ja peloissa. Se ei ole mielestäni enää perusteltua eikä oikeastaan edes toivottavaa, kun ajattelee, mitkä ihmiskunnan yhteiset haasteet ovat ja mitä kysymyksiä meidän tulisi pohtia.
Haukkala on tehnyt kirjan Suomen muuttuvat koordinaatit (Gummerus 2012), jossa pohditaan Suomen kansainvälistä asemaa muuttuvassa maailmassa. Koordinaateista tärkein on kiinteästi Moskovassa.
Käytännönläheisen näkökulman Venäjään tarjoavat Kaakkois-Suomen kokemukset. Tässä ollaan jossakin mielessä palaamassa aikaan ennen vuotta 1917, kanssakäymisen tiiviyttä valottaa Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen. Imatralla käy vuosittain 100 000 venäläistä matkailijaa. Se merkitsee 275 yöpymistä joka yö.
Tavallisilla ihmisillä pitää riittää peruspalkka, mutta herrat tarvitsevat kannusteita
Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen sai viime vuonna palkkaansa 132 prosentin kuoppakorotuksen. Karvisen varsinainen palkka oli miljoona euroa, mutta lisäksi häntä kannustettiin kahdella miljoonalla, kertoi Helsingin Sanomat.
Johtajien järjettömiä palkkoja kauhisteleville on tapana muistuttaa, että verottaja niistä kuitenkin kahmaisee leijonanosan. Karvinen asuu Britanniassa, joten asialla ei ole Suomen verottaja.
Stora Enson tulos laski viime vuonna jonkin verran. Yhtiön osakekurssi on noin 30 prosenttia vuoden takaista alempi. Karvisen noin kolmen miljoonan kokonaistulot perustuivatkin lähinnä menneistä saavutuksista kannustamiseen. Niihin kuuluu muun muassa kannattavan sellutehtaan lakkauttaminen Kemijärvellä.
Suomen valtio on Stora Enson suurin omistaja. Valtion omistusta hallinnoivan Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen perusteli HS:ssä, miksi Karviselle ei riitä miljoonan peruspalkka: Nämä ovat tulossuuntautuneita ihmisiä ja raha on yksi mittari, miten on pärjännyt.
Meiltä tavallisilta ihmisiltä odotetaan sadan prosentin, nykyään usein ylikin, työpanosta ihan vaan sillä peruspalkalla.
Tasan ei käy onnen lahjat!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti