Edessä vyön kiristykset
Raimo Sailas ei näe vyönkiristykselle vaihtoehtoja
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas pitää kiinni siitä, että hallituksen on pakko leikata valtion menoja. Hänen mukaansa hallitus ei noudata ohjelmaansa, mikäli se ei pääse sopuun kaikkiaan viiden miljardin menoleikkauksista ja veroverokorotuksista. Sailas katsoo, että edessä on merkittävien verojen eli arvonlisäveron ja tuloveron korotuksia.
Sailas totesi taannoin A- Studiossa, että ilman julkisen talouden tasapainottamista edessä on Suomen luottoluokituksen lasku.Sailas sanoo, että valtiovarainministeriön laskelmissa on lähdetty siitä, että säästöt tehdään tasaosuuksina vuosina 2013 – 15.
Sailas tyrmää ajatuksen, että velkaa otettaisiin lisää talouden elvyttämiseksi. Mehän otamme rajusti velkaa koko ajan. Ei sitä tarvitse alkaa ottaa, sitähän otetaan 6 – 7 miljardia euroa lähivuosina.
Sailaksen mielestä on vaikea nähdä, missä elvytyksen tarvetta olisi. Hän sanoo, että tällä hetkellä taloudessa menee ihan kohtalaisesti esimerkiksi joulukuun työllisyyslukujen perusteella. Rakennuspuolelta hän voisi löytää kohteita, joiden rakentamista voitaisiin tarvittaessa aientaa.
Kuntien talouden haasteet lisääntyvät 2020-luvulla
Kunnat eivät pääse pakoon kuntaremonttia. Se on tehtävä ennemmin tai myöhemmin. Todellinen kuntauudistuksen kätilö on talous. Rahat eivät riitä. Kuntapalvelut on pakko tuottaa jatkossa taloudellisemmin ja tehokkaammin.
Kuntien talousvaikeudet konkretisoituvat koko kuntakentässä 2020-luvulla. Näin todetaan raportissa Kuntien talouden kehittyminen 1997- 2024. Raportti on Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tilaama erillinen selvitys, joka toimii tausta-aineistona kuntarakenneselvitykselle. Selvityksen ovat tehneet työryhmän tilauksesta hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja järjestelmäasiantuntija Tuomas Hanhela.
Selvityksen mukaan väestöllisen huoltosuhteen heikentyessä aina 2030-luvun alkuun saakka, on hyvin todennäköistä, että talouden haasteet tulevat enemmänkin lisääntymään kuin vähentymään vuoden 2024 jälkeen. Ainakin kolmannes kunnista tulee olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuonna 2020. Lähes sadalla kunnalla tuloveroprosentti olisi selvityksessä tehdyn painelaskelman mukaan vuonna 2020 jo yli 23:n.
Tämän kehityksen johdosta kuntien on sopeutettava omaa toimintaansa. Tilanne kärjistyy erityisesti niissä kunnissa, jotka ovat joutuneet sopeuttamaan merkittävästi omaa toimintaansa. Näillä kunnilla ei ole enää jäljellä sellaista potentiaalia, mistä voisi sopeuttaa vaarantamatta vakavasti palvelujen saatavuutta ja laatua.
Kuntien eriytyminen uhkaa jatkua. Painelaskelmat antavat selkeitä viitteitä siitä, että kuntien talouteen liittyvät erot tulevat kasvamaan 2010- ja 2020-luvulla.
Selvityksessä kunnat jaetaan kuntien talouden kehitysvaiheiden perusteella viiteen erilaiseen kuntatyyppiin. Nuo tyypit ovat vaikeutuvan talouskehityksen kunnat, kasvavien kaupunkiseutujen kunnat, toimintaansa jo sopeuttaneet kunnat, kuntaliitoskunnat sekä valtionosuudesta riippuvaiset kunnat. Kuntatyypit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan yksittäinen kunta voi kuulua useampaan eri tyyppiin.
Kuntatalouden tilaa on yleensä totuttu arvioimaan yhtenä kokonaisuutena. Selvityksessä on arvioitu kuntasektorin talouden tulevaa kehitystä kuntakohtaisten painelaskelmien avulla. Kuntien tulevaisuutta tarkastellaan kuntakohtaisesti menneen kehityksen perusteella vuosina 1997 - 2010 johtaen siitä kuntien talouden kehitys vuosille 2012 - 2024. Laskelmat perustuvat kuntakohtaiseen tarkasteluun, koska kunnilla on oman toimintansa järjestelyyn itsehallintoon perustuvaa harkintavaltaa
Selvitys: Kolmannes kunnista joutumassa suuriin vaikeuksiin
Ainakin kolmannes kunnista tulee olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuonna 2020. Näin arvioidaan selvityksessä. Näin on erityisesti niissä kunnissa, jotka ovat jo tähän asti olleet vaikeuksissa. Kuntien erot tulevat kasvamaan.
Lähes sadalla kunnalla tuloveroprosentti nousisi yli 23:n jo vuonna 2020. Sen jälkeen tilanne huononee entisestään.
Selvityksen mukaan heikosti menestyneillä kunnilla "ei ole enää jäljellä sellaista potentiaalia, mistä voisi sopeuttaa vaarantamatta vakavasti palvelujen saatavuutta ja laatua".
Hallitus haluaa yhä uudet kunnat 2015
Hallituksen tavoitteensa on, että uudet kunnat voivat aloittaa vuoden 2015 alusta. Hallitus on linjannut iltakoulussaan, että kuntauudistuksen valmistelu jatkuu hallitusohjelman mukaisesti.
Tavoitteena on muun muassa turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut, hallitus perustelee.
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys on lähetetty kuntiin, jotta nämä voivat antaa lausuntonsa siitä.
Lisäksi hallitus käynnistää jatkotyön sosiaali - ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta. Palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti tarkoitus jättää kunnille.
Keskusta: Kuntauudistus johtaisi sekasortoonKeskusta on pahasti poikennut asialinjalta oppositiopolitiikassaan. Se ryöpyttää hallitusta tosissaan, mistä vain saa kiinni. Erityisesti kohteena on kuntauudistus. Puolue katsoo, että pakkoliitokset ajaisivat kunnat sekasortoon.
Hallituksen tavoitteena on ollut vähentää kuntien määrää merkittävästi. Jos aikeista ei peräännytä, keskusta uhkaa jättää aiheesta välikysymyksen. Keskusta on jättänyt välikysymyksen.
Puolue vaatii, että kuntauudistus on suunniteltava yhdessä opposition kanssa ja myös kuntapäättäjät ja asukkaat on otettava mukaan valmisteluun. Näyttää siltä, että keskusta räksyttää ja hallitus toteuttaa uudistuksen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti