Koulut rauhaan säästöleikkurilta
Peruskoulutukseen panostamalla ja siitä huolehtimalla on mahdollista säästää suuria summia. Ryhmäkokoja ei missään tapauksessa pidä suurentaa, eikä erityisopetusta vähentää, vaan päinvastoin panostusta pitää lisätä, vaatii psykologian tohtori, tutkija Sami Määttä Ylen mukaan. Määttä on tutkinut erityisesti ammattiopiskelijoiden oppimisvaikeuksia. Hänen mukaansa erityisopetusta täydentämään tarvitaan uudenlaista neuropsykologista oppimisvaikeuksien testaamista ja tukea laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin.
Tärkeitä asioita oppimisessa ovat työmuistin heikkous, keskittymisvaikeudet ja hahmottamisongelmat. Puhutaan itseohjautuvuudesta eli oppimaan oppimisesta, ja se olisi jutun juoni.
Lähes neljännes suomalaiskoululaisista saa jossakin vaiheessa erityisopetusta. Tuen avulla opiskelija voi raivata tiensä läpi peruskoulun, mutta siitä eteenpäin opintojen jatkaminen on vaikeaa. Erityisopetusta pitäisi kohdistaa oppimistaitojen kehittämiseen.
Varhaista puuttumista syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on kiinnittänyt huomiota siihen, että yhdenvertainen oppilashuolto ei toteudu kunnissa. Hänen mukaansa kunnilta puuttuu halu parantaa oppilashuoltoa. Vuonna 2011 vain 36 prosentilla terveyskeskuksista oli terveystarkastuksen tekemiseen annetun ohjeen mukainen määrä lääkäreitä.
Jonkka kirjoittaa:
”Oppilashuolto on yksi varhaisen puuttumisen keinoista. Viime vuosina on puhuttu lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista ja on esittely arvioita, että jopa 20 prosenttia heistä kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tästäkin syystä olisi nykyistä tehokkaammin varmistettava se, että ne tavoitteet joihin oppilashuollon avulla pyritään, toteutuisivat myös käytännössä. Uskottavuuden kannalta on olennaista, että oppilashuollon tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit sovitetaan yhteen niin, että tavoitteiden ja käytännön välille ei jää kuilua.
”Oppilashuolto on yksi varhaisen puuttumisen keinoista. Viime vuosina on puhuttu lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista ja on esittely arvioita, että jopa 20 prosenttia heistä kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tästäkin syystä olisi nykyistä tehokkaammin varmistettava se, että ne tavoitteet joihin oppilashuollon avulla pyritään, toteutuisivat myös käytännössä. Uskottavuuden kannalta on olennaista, että oppilashuollon tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit sovitetaan yhteen niin, että tavoitteiden ja käytännön välille ei jää kuilua.
Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus opetuksen ja muiden peruspalveluiden saamiseen. Oikeuskanslerin mukaan oppilashuollon vuosikausia jatkunut epätyydyttävä tilanne on perusoikeusnäkökulmasta kestämätön.”
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti