Keskustan välikysymys kuntauudistuksesta vain vanhan toistoa
Keskustan eduskuntaryhmä on jättänyt hallitukselle välikysymyksen suurkuntahankkeesta. Keskusta pitää hallituksen linjaa vääränä ja uskoo kuntauudistuksen jatkamisen johtavan kaaokseen.
Välikysymyksessä kysytään, mihin hankkeen hyödyt perustuvat ja miten hallitus aikoo turvata lähipalvelut kuntien asukkaille.
Välikysymyksen jätti sen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan puheenjohtaja ja entinen kuntaministeri Mari Kiviniemi. Hän sanoo tiukan aikataulun osoittavan, että kuntien mielipidettä ei todellisuudessa kuunnella.
Kiviniemen mielestä nyt pitäisi miettiä laajalti, mitkä ovat kuntien tehtävät ennen uudistusten tekemistä. Hän perää toisenlaista otetta kuntauudistukseen.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Mari Kiviniemi (kesk.) sanoi, ettei hallituksen kuntapolitiikalla saada aikaan säästöjä, eikä se turvaa palveluita tai vahvista lähidemokratiaa.
Kyse on ideologisesta keskittämisestä. Kyse on valtapolitiikasta. Kyse on halusta kyseenalaistaa kehyskuntien ja maaseudulla asuvien ihmisten oikeudet lähipalveluihin ja -demokratiaan. Hallitus on puolensa valinnut, hän sanoi.
Kiviniemi kysyi myös, mikä lopulta on hallituksen linja asiassa. Hän huomautti, että hallituksen sisältä on kuultu erilaisia näkemyksiä esimerkiksi kuntien määrästä ja suhteesta pakkoliitoksiin.
Virkkunen: Kuntauudistuksen jatkosta päätetään vasta kuulemisten jälkeen
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vakuuttaa, että hallitus tekee kuntauudistuksen jatkolinjaukset vasta lausuntokierroksen ja palautteen analysoinnin jälkeen. Hän puhui asiasta hallituksen vastatessa kuntauudistusta koskevaan välikysymykseen.
Virkkunen perusteli uudistuksen välttämättömyyttä muun muassa sillä, että väestön huoltosuhde tulee olemaan seuraavat vuosikymmenet historiallisen heikko.
Hän sanoi myös, että uudistuksella on tarkoitus myös vahvistaa kuntien itsehallintoa ja lähidemokratiaa.
Ylin päätösvalta kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Kuinka tämä toteutuu, jos kunta on joutunut siirtämään
pääosan palveluistaan ylikunnallisille organisaatioille, Virkkunen kysyi.
Moni kunta ei pärjää tuloillaan
Helsingin Sanomat 7.3. kertoi hallintotieteiden tohtori Eeron Laesterän tutkimuksesta. Kuntien taloudellinen itsenäisyys on kaventunut. Suomen kunnista liki puolet saa valtiolta rahoitusta eli valtionosuuksia enemmän kuin kunta pystyy keräämään omalla veroprosentillaan. Valtionosuuksien suuri määrä voi olla kunnalle riski samalla tavalla kuin on riski yritykselle olla riippuvainen yhdestä tai kahdesta isosta asiakkaasta, sanoo Laesterä.
Kriittinen tilanne syntyy, jos valtionosuusriippuvuuteen yhdistyy ikääntynyt, vähenevä väestö eikä kunnan tulojen suhteen ole luvassa parannuksia, ja jos palvelut on saneerattu siihen pisteeseen, ettei saneerattavaa enää ole, sanoo Laesterä.
Laesterän mukaan vuonna 2010 153 kuntaa sai enemmän valtionosuutta kuin omista verotuloistaan. Ainakin kolmannes kunnista tulee olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuodesta 2020 alkaen.
Talous kaikkein vahvimmin haastaa kuntien itsenäisyyden ja pakottaa pohtimaan yhdistymistä naapurikuntien kanssa isommaksi ja vahvemmaksi kuntayksiköksi.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti