Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sitten ottanut presidentin tehtävän vastaan. Mitä tästä seuraa? Mitä Niinistö pitää tärkeänä? Ehkä on oletettava, että tämä heijastui hänen virkaanastujaispuheessaan.
”Presidentti on sekä talouden että eheyden toimija”, Niinistö tulkitsi.
”Me tarvitsemme rohkeutta talouden kasvuun. Haluan olla suunnitelmallisesti mukana edistämässä suomalaisen osaamisen ja työn menestystä maailmalla. Haluan myös kannustaa nousevaa uutta yrittäjähenkeä. Kasvun on tapahduttava ihmisen ja luonnon asettamien ehtojen puitteissa”, presidentti sanoi.
Niinistön mukaan maailmantaloudessa on nähty viime vuosina ”outoja”.
”Maailmanmarkkinoilla nopein nousija on valtiokapitalistinen Kiina, kun taas läntiset markkinataloudet ovat vuosi vuodelta velkaantuneempia. Aikaisempi köyhä luotottaa nyt entisiä rikkaita.”
Niinistön mielestä Suomi on ollut maailman talousmyllerryksessä ”välimaaston selviytyjä”.
”Hyvinvointiyhteiskunta on säilynyt ja sen vakaa malli on nyt maailmalla tavoitellumpi kuin kenties koskaan aikaisemmin.”
Hän palasi jo vaalikampanjassa esiin nostamaansa syrjäytymisongelmaan.
”Suomi ikääntyy ja tarvitsee nuoria tekijöitä. Samaan aikaan yli 30 000 suomalaista nuorta on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella.”
”Tulen kutsumaan kokoon ongelman tuntijoita pohtimaan, miten yhdistää parhaiten nuorten oma vastuuntunto, vanhempien vastuu ja ulkopuolinen apu”, Niinistö lupasi.
Tätä voi pitää yllättävänä aloituksena. Presidentin päätehtävä ei ole talous.
Perustuslain mukaan tasavallan presidentin päätehtävä on johtaa maan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Niinistön kokemus ulkopolitiikan johtamisesta on varsin vähäinen. Hän onkin nimittänyt kabinettiinsa runsaasti ulkoministeriötaustaisia virkamiehiä.
Niinistön mukaan Suomen suhteet Venäjään ovat edelleen ulkopolitiikkamme keskiössä. Hänestä on tärkeää, että Suomen yhteydet Yhdysvaltoihin pidetään vahvana samalla kun ”uutta vauhtia haetaan suhteissamme Kiinaan ja muihin kehittyviin talouksiin.
Presidentti korosti, kuinka EU-jäsenyys on tuottanut Suomelle vakautta ja selkeän viitekehyksen tulevaisuuteen.
”Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi on nyt aloitteellisuutta ja tilausta, johon meidän on syytä tarttua.”
Niinistön edeltäjä, tänään tehtävästään luopunut presidentti Tarja Halonen teki vastaavassa tilanteessa 12 vuotta sitten selväksi, että Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä hänen kaudellaan.
Niinistö taas ei maininnut puheessaan kertaakaan Natoa.
Niinistö on ensimmäinen kokoomustaustainen tasavallan presidentti sitten J. K. Paasikiven, joka jätti tehtävänsä vuonna 1956. Kokoomuksen ehdokas on tullut valituksi presidentiksi Niinistöä ennen viimeksi vuonna 1978. Kokoomus tuki tuolloin Urho Kekkosta.
Halonen: Kaikkia ei voi miellyttää
Tarja Halonen korosti pyrkineensä olemaan koko kansan presidentti.
Presidentti Tarja Halosen puheesta välittyi kokemus, “kaikkia ei voi miellyttää”.
”Tasavallan presidentti on yhden hengen instituutio, joka on perustuslain mukaan koko kansan presidentti. Poliittisesti on toisin. Jokainen virassaan aloittava joutuu tekemään työtä tuon aseman eteen”, Halonen sanoi seuraajansa Sauli Niinistön virkaanastujaisissa eduskunnassa.
Halonen on saanut kritiikkiä joistakin symbolisista eleistä, joita on tulkittu tuenilmaisuksi vain osalle väestöstä. Halonen on pitänyt tapana osallistua esimerkiksi vain vuoden 1918 sisällissodan punaisen puolen muistotilaisuuksiin. Halonen on itsekin korostanut, että kaikki tietävät hänen taustansa.
Tänään hän sanoi kuitenkin halunneensa olla koko kansan presidentti.
”Toinen puoli riippuu kansasta itsestään. Kaikkia ei voi miellyttää”, Halonen totesi.
Viimeksi kartanonherra Björn Wahlroos kaatoi likaämpärin Halosen niskaan. Wahlroosin mukaan presidentti-instituutio kärsi Halosen kaudella. Hän järkeili, että Halonen on noudattanut erilaista politiikkaa, mikä on ollut kansan eduskuntavaaleissa ilmaisema tahto. Wahlroos kuitenkin unohti autuaasti, että Halonenkin oli saanut mandaattinsa kansan ilmaisemasta tahdosta.
”Kritiikkiä on kestettävä”, Halonen sanoi.
Halonen kantoi puheessaan huolta tuloerojen kasvusta. Hän piti myös vahvasti esillä YK:n roolia ja Itämeren alueen yhteistyötä.
Presidentti Halosta on moitittu myös pikkusieluisesta nimityspoliitikasta, vastustajiensa syrjimisestä sekä vasemmistolaisten ja naisten ylimitoitetusta suosimisesta.
”Niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin kansainvälisestikin naisia on tullut monille paikoille, joilla heitä ei aikaisemmin ole ollut. Tässä kehityksessä olen itsekin osaltani ollut mukana”, Halonen painotti.
Eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman (sd) mukaan Halonen on antanut uuden roolimallin kokonaiselle sukupolvelle.
”Tänä päivänä suomalaiselle nuorelle naiselle on itsestään selvää, että presidentiksi voi tulla valituksi nainen ja joskus jopa mies”, Heinäluoma tokaisi ja sai korokkeella kanssaan seisseen Niinistön hymyilemään.
Perussuomalaisetkin kansanedustajat saivat kuulla, kuinka eduskunnan edessä puhunut presidentti Halonen puolusti vähemmistöjä ja monikulttuurisuutta.
”On kannettava huolta siitä, että suvaitsemattomuus ja suoranainen vihapuhe tuntuvat aivan viime aikoina yleistyneen. Kohteena eivät ole vain maahanmuuttajat, vaan muutkin vähemmistöt.”
”Vähemmistökulttuurit, ja vähemmistöjen käyttämät kielet ovat mallemme rikkaus. Suomen väestö ei ole kovin suuri ja sen kielivähemmistöt ovat suhteessa vielä pienemmät. Niistä on pidettävä hyvää huolta”, Halonen tiivisti ikään kuin presidentillisenä testamenttinaan.
Mikko Lund
·
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti