Saako hallitus aikaan kuntauudistusta ilman pakkolakeja?

Saako hallitus aikaan kuntauudistusta ilman pakkolakeja?

Kunnissa käydään keskustelua kuntauudistuksesta. Henki ei ollut aina eteenpäin suuntautuva, tutkiva ja mahdollisuuksia etsivä, vaan pysähtynyt, taaksepäin katsova ja virkajohdon esityksiin turvaava. Surkeinta on, että kunnan kuntauudistuskannan muotoilevat omaa virkapalliaan suojelevat virkamiehet.

Riihimäellä luottamushenkilöt sokeasti vain luottavat kaupunginjohtajaan, joka pyrkii puolestaan turvaamaan oman aseman uudistuksessa. Kaupunginjohtaja esittää rakenneryhmän esityksestä poiketen kolmen kunnan liitosta, johon kuuluisivat Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. Kaupunginjohtaja ei edes perustele esitystä, ja unohtaa täysin talouden haasteet, mutta vaarassa on sen läpimeno juuri huonon poliittisen kulttuurin takia.

Huonoa poliittista kulttuuria kuvaa, että asioista ei keskustella. Vain muutama valtuutettu saa edes joskus kirjoitettua jostakin aiheesta. Käypä siinä sitten tutkivaa keskustelua. Seurauksena on yhdenmukaisuuden kulttuuri, jonka sisällön antaa virkakunnan heikot esitykset. Kuten nyt juuri käsittelyssä oleva Riihimäen kannan muodostaminen valtiovarainministeriön kuntauudistukseen.

Valtionvarainministeriön virkamiestyöryhmän esityksen tavoite on Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne.

 

Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin

alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän esitys on Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven liitos.

Uuden kunnan väestö kasvaisi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä 17,8 prosenttia kaikkien neljän kunnan ollessa väestöltään kasvavia. Väkiluku vuonna 2030 olisi siten yli

107 000. Uuden kunnan pinta-ala olisi yhteensä 1 517 km2.

Olen sitä mieltä, että Riihimäen tulisi valita neljän kunnan liitos. Kolmen kunnan liitos ei edusta maan hallituksen tavoitetta, ja mielenkiintoista on nähdä, onko hallituspuolueiden edustajat oikeasti Riihimäellä toteuttamassa maan hallituksen tavoitetta elinvoimaisesta kuntarakenteesta vai erehtyvätkö ne opposition kelkkaan.

Riihimäen virkajohdon ehdotus kolmen kunnan liitoksesta on lyhytnäköinen, keskentekoinen eikä merkitse elinvoimaista kunta- ja palvelurakenteen muodostamista. Riihimäki on Kanta- Hämeen velkaantunein kunta eikä Hausjärven ja Lopen taloudellinen asema ole paljoa parempi. Näiden kuntien liittäminen yhteen ei paranna Riihimäen taloustilannetta. Alueelle ei silloin muodostu myöskään niin vetovoimaista kaupunkikeskusta, että se oikeasti vetäisi alueelle osaavia ihmisiä ja uusia yrityksiä, jotka antaisivat työtä ja verotuloja. Neljän kunnan liitoksessa se olisi mahdollista aivan toisella tavalla.

Keskiruokasen oman aseman säilyttämiseen pyrkivä kolmen kunnan liitos ei ole tästä muuttuneen todellisuuden maailmasta. 

On syytä nähdä valtion palvelujen kuin poliisin, syyttäjälaitoksen, ulosoton ja verotuksen karkaaminen Riihimäeltä Hämeenlinnaan. Sairaala tulee myös kutistumaan ja jää terveyskeskuksen apupalveluksi.

On syytä nähdä, että Riihimäki on oikeasti jo lähellä kriisikunta- käsitettä ja kaatumassa valtion syliin. Sen takia ei ole hyväksyttävää perustelematta hylätä neljän kunnan liittoa.

Riihimäen mahdollisuus on päästä Helsingin imuun ja Uudenmaan mahdollisuuksiin! Neljän kunnan liitos on askel Riihimäen tulevaisuuteen! 

Professori Harisalo: Kuntaliitokset vaativat pakkolakeja

j

Professori Risto Harisalo pitää pakkoratkaisua ikävänä mutta aivan mahdollisena lopputuloksena kuntauudistuksessa.

Kuntauudistuksen läpivieminen vastahakoisissa ja vakavaraisissa kunnissa vaatinee lakimuutoksia. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Risto Harisalo arvioi, että perustuslaki teoriassa estää pakkoliitokset. Käytännössä esimerkiksi omavaraisen ydinvoimakunta Eurajoen saaminen mukaan kuntaliitoksiin vaatii lain luovaa tulkintaa. 

- Pitää erottaa toisistaan teoria ja käytäntö. Teoriassa kunnilla on itsehallinnolleen perustuslain suoja, mutta käytännössä on mahdollista, että valtio tekee pakkolait. Jos koko maata koskevasta kuntakartasta saadaan sopu ennen juhannusta, niin kuntien lienee siihen pakko mukautua, Harisalo sanoo.

Harisalo ei itse toivo, että kuntauudistuksessa ajaudutaan pakkoratkaisuihin.

- Pakkoratkaisut olisivat isku kunnallista demokratiaa ja itsehallintoa vastaan. Pakkoliitokset johtaisivat varmasti myös oikeudessa käytäviin riitoihin kuntien ja valtion välillä, Harisalo toteaa. 

Kuntaratkaisut ennen syksyn vaaleja?

 

Harisalo arvioi hallituksen uskovan tällä hetkellä, että kuntaliitos pystytään ajamaan läpi. Hän arvioi, että kuntaliitosratkaisut pitää saada läpi ennen syksyn kunnallisvaaleja.

- Kunnallisvaaleissa kuntaliitosten vastustajat todennäköisesti vahvistavat asemiaan. Jos minä vetäisin kuntauudistusta, ehdoton tavoitteeni olisi saada asia ennen kunnallisvaaleja valmiiksi ja pitää jo syksyn vaalit uusilla alueilla, professori Harisalo sanoo.

Mikko Lund