Neljän kunnan liitos on mahdollinen
Hyvinkään ehdon mukaan suuntauduttava kohti Uuttamaata
Forssaan kokoontuivat kaikkien kantahämäläisten kuntien edustajien lisäksi Hyvinkään kaupunginjohtaja Raimo Lahti, joka halusi myös hyvinkääläisten äänen kuuluville.
– Jos neljä kuntaa päätettäisiin yhdistää, sen tulisi olla osa Uuttamaata. Jos neljä kuntaa olisivatkin Kanta-Hämettä, sitä tullaan Hyvinkäällä vastustamaan kaikin soveliain ja myös epäsoveliain keinoin, Lahti sanoi Aamupostin mukaan.
Aamupostin johtopäätös oli: "Hausjärven, Lopen ja Riihimäen yhdistäminen yhdessä Hyvinkään kanssa tai ilman sitä vaikuttaa edelleen mahdottomalta."
Olen vahvasti toista mieltä. Neljän kunnan liitos on edelleen mahdollinen. Kolmen kunnan on suuntauduttava vain Uudellemaalle saadakseen Hyvinkää mukaan tarpeelliseen kuntaliitokseen. Se olisi monella tavalla parasta, mitä Riihimäelle voisi tapahtua lähitulevaisuudessa.
Riihimäen virkajohtoa ja kaupunginhallitusta vaivaa kestävien visioiden puute. Ollaan jalat maassa eikä nähdä tulevaisuutta. Suuresti arvostamani Olof Palme kritisoi Ruotsin porvareita mennen tullen visioiden puutteesta. Sama osuu kuin naula päähän Riihimäen kaikenväriin porvareihin ja heidän aisankannattajiin.
Joka kolmas vanhus kärsii yksinäisyydestä
Miten yksinäisyyttä voidaan torjua? Yksinkertaisesti menemällä ihmisten joukkoon. Yksin on turha jäädä. Olisiko apua järjestötoiminnasta ja kokouksista?
Yksi toimintamuoto on ystäväpiiritoiminta, jossa ikäihmisten hyvinvointi, muisti ja terveys kohenivat. Lisäksi terveyspalveluiden käyttö väheni.
Toiminnasta tehdystä raportista käy ilmi, että lähes kaikki ryhmiin osallistuneet kertoivat yksinäisyyden tunteen lievittyneen ryhmän aikana.
Harva yksinäisyyttä kokeva ikäihminen puhuu siitä suoraan. Asia tulee esiin rivien välistä.
Yksinäisyys hiipii vanhuksen elämään pikku hiljaa esimerkiksi leskeytymisen tai heikentyneen terveydentilan kautta.
Vanhusväestön määrä tulee kasvamaan
Edessä on vanhusväestön määrän kasvu. Yhden arvion mukaan vuonna 2030 Suomessa on yli 65-vuotiaita 600 000 henkeä enemmän kuin nyt. Siitä huolimatta, että ikääntyneet ihmiset ovat tulevaisuudessa terveempiä kuin tänään, hoidon tarve kasvaa varmasti. Vanhusikäinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja jopa kymmeniä kertoja enemmän kuin nuori.
Järvi lämmittää Nokian Pitkääniemeä
Nokian Pitkänniemen tulevalla yrityspuisto- ja koulutusalueella etsitään uusia energiaratkaisuja. Kolmasosa lämmitysenergiasta otetaan maa- ja järvilämmöstä.
Yksi toimintamuoto on ystäväpiiritoiminta, jossa ikäihmisten hyvinvointi, muisti ja terveys kohenivat. Lisäksi terveyspalveluiden käyttö väheni.
Toiminnasta tehdystä raportista käy ilmi, että lähes kaikki ryhmiin osallistuneet kertoivat yksinäisyyden tunteen lievittyneen ryhmän aikana.
Harva yksinäisyyttä kokeva ikäihminen puhuu siitä suoraan. Asia tulee esiin rivien välistä.
Yksinäisyys hiipii vanhuksen elämään pikku hiljaa esimerkiksi leskeytymisen tai heikentyneen terveydentilan kautta.
Vanhusväestön määrä tulee kasvamaan
Edessä on vanhusväestön määrän kasvu. Yhden arvion mukaan vuonna 2030 Suomessa on yli 65-vuotiaita 600 000 henkeä enemmän kuin nyt. Siitä huolimatta, että ikääntyneet ihmiset ovat tulevaisuudessa terveempiä kuin tänään, hoidon tarve kasvaa varmasti. Vanhusikäinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja jopa kymmeniä kertoja enemmän kuin nuori.
Kunnat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa vanhusten määrässä ja siinä, kuinka ne voivat selviytyä tästä haasteesta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen on rakentanut laskentamallin, jolla hän analysoi kuntien taloudellista tilannetta vuoteen 2040.
Vaihtoehtoisia näkymiä on kaksi. Alle puolentoista prosentin talouskasvun skenaariossa Suomen kunnista kaikki paitsi yhdeksän ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin tuohon vuoteen mennessä. Lähes kolmen prosentin talouskasvun skenaariossakin vain kolmasosalla Manner-Suomen kunnista kuntatalouden tilikauden tulos on ylijäämäinen vielä 2040.
Koska tutkimuksen aikajänne on pitkä, sen tuloksia ei pidä lukea varmoina tulevaisuudenkuvina. Silti kehityskulkujen toteutuminen on täysin mahdollista. Mitä aikaisemmin uhkiin varautuminen aloitetaan, sitä parempi.
Huomautan vain, että lähes samoihin tuloksiin tulee laskemissaan Eero Laesterä.
Kunnilla tulee olemaan vaikeaa.Mitä käytännössä pitäisi tehdä? Kunnallisveroja ei voi nykyisestä juuri korottaa, eikä Parkkisen mukaan valtiovarainministeriö suostu vastaisuudessa huomattaviin valtionosuuksien nostoon. Kauppalehdessä tutkija nostaa kunta- ja palvelurakenteen uudistamisenkin ohi keinon, jolla ongelmia voidaan torjua: kansalaisten tulisi pysyä työelämässä nykyistä pitempään. Etenkään valtion ei Parkkisen näkemyksen mukaan pidä rohkaista ihmisiä aikaiseen eläköitymiseen. Nyt niin tapahtuu muun muassa siten, että yksityistä eläkesäästämistä tuetaan verohelpotuksin.
Parkkisen asiantuntijanäkemykset kannattaa ottaa vakavasti. Julkisen vallan on syytä pikemminkin tukea ihmisten työssä pysymistä. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus on jo kääntänyt eläköitymisiän nousuun, ja se on hyvä. Varaa nostoon onkin, sillä edelleenkin esimerkiksi kunnista lähdetään eläkkeelle keskimäärin 58-vuotiaana.
Käytännössä ihmisten pysymistä työelämässä voidaan edistää monin keinoin: kiinnittämällä huomiota töissä viihtymiseen myös tekojen tasolla, tarjoamalla vanhimmalle työväelle heidän voimiaan vastaavia tehtäviä sekä tukemalla työkyvyn ylläpitoa ja kansalaisten omaa halua huolehtia terveydestään. Vastuu on siis sekä yhteiskunnalla, työnantajilla että työntekijöillä itsellään.
Vaihtoehtoisia näkymiä on kaksi. Alle puolentoista prosentin talouskasvun skenaariossa Suomen kunnista kaikki paitsi yhdeksän ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin tuohon vuoteen mennessä. Lähes kolmen prosentin talouskasvun skenaariossakin vain kolmasosalla Manner-Suomen kunnista kuntatalouden tilikauden tulos on ylijäämäinen vielä 2040.
Koska tutkimuksen aikajänne on pitkä, sen tuloksia ei pidä lukea varmoina tulevaisuudenkuvina. Silti kehityskulkujen toteutuminen on täysin mahdollista. Mitä aikaisemmin uhkiin varautuminen aloitetaan, sitä parempi.
Huomautan vain, että lähes samoihin tuloksiin tulee laskemissaan Eero Laesterä.
Kunnilla tulee olemaan vaikeaa.Mitä käytännössä pitäisi tehdä? Kunnallisveroja ei voi nykyisestä juuri korottaa, eikä Parkkisen mukaan valtiovarainministeriö suostu vastaisuudessa huomattaviin valtionosuuksien nostoon. Kauppalehdessä tutkija nostaa kunta- ja palvelurakenteen uudistamisenkin ohi keinon, jolla ongelmia voidaan torjua: kansalaisten tulisi pysyä työelämässä nykyistä pitempään. Etenkään valtion ei Parkkisen näkemyksen mukaan pidä rohkaista ihmisiä aikaiseen eläköitymiseen. Nyt niin tapahtuu muun muassa siten, että yksityistä eläkesäästämistä tuetaan verohelpotuksin.
Parkkisen asiantuntijanäkemykset kannattaa ottaa vakavasti. Julkisen vallan on syytä pikemminkin tukea ihmisten työssä pysymistä. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut eläkeuudistus on jo kääntänyt eläköitymisiän nousuun, ja se on hyvä. Varaa nostoon onkin, sillä edelleenkin esimerkiksi kunnista lähdetään eläkkeelle keskimäärin 58-vuotiaana.
Käytännössä ihmisten pysymistä työelämässä voidaan edistää monin keinoin: kiinnittämällä huomiota töissä viihtymiseen myös tekojen tasolla, tarjoamalla vanhimmalle työväelle heidän voimiaan vastaavia tehtäviä sekä tukemalla työkyvyn ylläpitoa ja kansalaisten omaa halua huolehtia terveydestään. Vastuu on siis sekä yhteiskunnalla, työnantajilla että työntekijöillä itsellään.
Järvi lämmittää Nokian Pitkääniemeä
Nokian Pitkänniemen tulevalla yrityspuisto- ja koulutusalueella etsitään uusia energiaratkaisuja. Kolmasosa lämmitysenergiasta otetaan maa- ja järvilämmöstä.
Ympäristörakentamisen keskus Verten lisäksi kehityshankkeessa ovat mukana Fortum ja Tampereen teknillinen yliopisto.
Merenpohjasta saatavaa energiaa käytetään jo Vaasan asuntomessualueella. Nokialla maa- ja järvilämmön osuus voi kasvaa tulevaisuudessa.
Pitkästäniemestä on tulossa toinen valtakunnallinen kohde, jossa maa- ja järvilämpöä käytetään tässä laajuudessa. Alussa uusiutuvaa energiaa käytetään noin 30 prosenttia, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on nostaa maa- ja järvilämmmön osuutta, kertoo toimitusjohtaja Sakari Ermala Ylen mukaan.
Merenpohjasta saatavaa energiaa käytetään jo Vaasan asuntomessualueella. Nokialla maa- ja järvilämmön osuus voi kasvaa tulevaisuudessa.
Pitkästäniemestä on tulossa toinen valtakunnallinen kohde, jossa maa- ja järvilämpöä käytetään tässä laajuudessa. Alussa uusiutuvaa energiaa käytetään noin 30 prosenttia, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on nostaa maa- ja järvilämmmön osuutta, kertoo toimitusjohtaja Sakari Ermala Ylen mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti