Mikä on tämä maa? 140 000 henkilöä työpaikkakiusataan!

Mikä on tämä maa? 140 000 henkilöä työpaikkakiusataan!

Ei voi kuin tavattomasti ihmetellä. Mikä on tämä maa, jossa kiusataan peräti 140 000 henkilöä? Maa jossa lapsia kuritetaan ja vanhuksia hoidetaan huonosti? Missä on tämän maan sivistystaso? Kyllä kysymys on tästä äidinkasvoisesta kotomaastamme. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työpaikkakiusaaminen on lisääntynyt ja työnteon mielekkyys heikentynyt. Henkilöstöstä peräti 30 prosenttia on havainnut ainakin joskus työpaikallaan kiusaamista. Työterveyslaitoksen mukaan työssäkäyvistä 6 prosenttia eli 140 000 henkeä kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena.

Suomi kuuluu työpaikkakiusaamisessa EU:n kärkikaartiin. Pari vuotta sitten sijoitus oli kuudes. Suomalaisilla työpaikoilla vallitsee karu henki.

Kiusaaminen nousi Suomessa julkisen huomion kohteeksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n irtisanottua viestintäpäällikön Hilkka Ahteen. Kiusaamisen muodot on moninaiset. Esimies ei anna töitä tai antaa niitä liikaa. Esimies ei puhu, mitätöi alaistaan, huutaa ja nöyryyttää. 

Työ on tekijälleen, mutta myös työnantajalle ja koko yhteiskunnalle tärkeä asia. Työpaikkakiusaaminen on estettävä, esimiesten velvollisuus on puuttua siihen heti. Kysymys on myös lakien noudattamisesta, kyseeseen tulee työturvallisuuslaki. 

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu lisäävät ihmisen psykososiaalista kuormitusta. Kuormitus voi jatkuessaan katkaista monen työuran liian aikaisin. Työsuojelutarkastajilla on annettu valvontaohje häirintää ja epäasiallista kohtelua varten. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on vältettävä toisen työturvallisuutta ja terveyttä haittaavaa epäasiallista kohtelua. Jos työpaikalla sellaista esiintyy, työnantajan on puututtava siihen tiedon saatuaan.

Käykö näin onnellisesti? Nordea: Suomi välttää taantuman

Toiveajattelua vai faktaa? Nordean ekonomistit uskovat Suomen välttävän taantuman. Sen sijaan inflaatio pysyy ongelmallisen korkeana. Nordea arvioi, että maailmantalouden kasvu vahvistuu pikkuhiljaa kohti ensi vuotta. Tämän vuoden kasvu jää vaisuksi, ja euroalueen talous taantuu hieman. 

Nordean ekonomistit arvioivat, että Suomi ei ajaudu euroalueen ja Ruotsin imussa taantumaan. Talous kasvaa kuitenkin tänä vuonna vain puoli prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Tämän vuoden toisella neljänneksellä talous voi supistuakin, ja kasvu on kotimaisen kulutuksen kontolla, ekonomistit sanovat. 

Pääekonomisti Roger Wessman sanoo, että Yhdysvalloissa talous on elpynyt jopa odotettua paremmin. Aasiankin näkymät ovat tänä vuonna melkoisen vankat. 

Sen sijaan euroalueen ongelmien korjaaminen vie vuosia, ja työ pitää alueen talouskasvun vaisuna ainakin vielä ensi vuonna. Euroopan keskuspankki on pitänyt varsinaisen talouskriisin loitolla päättäväisillä toimillaan, Wessman kiittelee Ylen mukaan.

Vai näin ohraisesti? Pellervon taloustutkimus: Suomeen ainakin kaksivuotinen taantuma

Pellervon taloustutkimus (PTT) ennustaa Suomen talouden painuvan ainakin kaksivuotiseen taantumaan. Sen arvion mukaan bruttokansantuote alenee kuluvan vuoden aikana 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

PTT:n mukaan ennusteen toteutuminen edellyttää, että ”pahimmat riskit vältetään”. Sen mielestä Euroopan keskuspankin elvytystoimet ovat onnistuneet rauhoittamaan markkinoita ainoastaan väliaikaisesti.

Euroalueen talouden Pellervo arvioi supistuvan ”reilun prosentin” verran, jos talouskriisi ei pahene. Alamäki on alkanut säästötoimien, veronkorotusten ja pankkien lainanannon supistumisen myötä.

Mikko Lund