Uuden kunnan muodostaminen alueelle Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi
Kunnallishallinnon rakenne – työryhmä on tehnyt ehdotuksen kuntajakoselvitysalueiksi ja pyytää kunkin kunnan kannanottoa selvitysalueen uusista rajoista. Kuntien tarkastelu ei ole ollut aina eteenpäin suuntautuva, tutkiva ja mahdollisuuksia etsivä, vaan pysähtynyt, taaksepäin katsova ja virkajohdon esityksiin turvaava. Surkeinta on, jos kunnan kuntauudistuskannan muotoilevat omaa virkapalliaan suojelevat virkamiehet.
Riihimäellä tulisi oikeasti nähdä mahdollisuuksia täynnä olevaan tulevaisuuteen, jossa uusi kunta tulee olla kilpailukykyinen, vetovoimainen ja huolehtia peruspalvelujen rahoituksesta vuonna 2020 -30.
Väestöennusteet ovat menneen lyhyehkön kasvuhistorian pohjalta laadittuja. Ne sisältävät siis huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka aiheutuvat siitä, että ympäristön kilpailukyky kasvaa. Pääkaupunkiseudun kasvun edellytykset ovat hurjassa muutoksessa. PKS:n hallinto yhtenäistyy, kasvualueet ja vireillä olevat kaavoitushankkeet merkitsevät suuria kasvukeskuksia idässä ja lännessä. Tulevat väylähankkeet parantavat Lohjanseudun ja Hyvinkää - Mäntsälä - Orimattila kasvuhankkeita.
Hy - Ri alueyhtenäisyyden tulkinta on perinjuurin tarkoitushakuista ja vääristelevää. Jo -70 -luvulla tulkittiin alue yhteiseksi talousalueeksi, esim. yhtenäinen kauppakamarialue, silloin oli jo olemassa talousaluetoimikunta, yhteistyö ei siis ole 20 vuoden takaa. Viimevuosikymmeniltä aluekehityksen seuranta aluekeskuksittain Pohjois-Uudenmaan otsikolla monitoroitiin kehitystä. Hyvinkään - Riihimäen aluekeskusyhteistyö valtion porkkanarahoituksella, sen yhteinen strategia on olemassa. Alueen liikenneverkkosunnittelu tapahtuu liittyneenä Uudenmaan liikennejärjestelmään.
Kolmenkaan kunnan yhteistyötä ei kannata paljoa kehua eikä korostaa vain Hämeen maakunnallista identiteettiä. Tulisi nähdä maakunnallisen uudelleenarvioinnin tarve. Häme yhteistyöstä on ollut vain pelkkää vahinkoa. On syytä nähdä Hämeen maakunnassa valtion palvelujen kuten poliisin, syyttäjälaitoksen, ulosoton ja verotuksen karkaaminen Riihimäeltä Hämeenlinnaan. Sama koskee myös erikoissairaanhoidon palveluksia.
Talous on jo kolmessa kunnassa asiallisesti kriisiytynyt. Rmäki ykkönen, Loppi kakkonen eikä Hausjärvi niistä kaukana ole. Alueen kuntien keskimääräinen tulotaso/asukas on valtakunnan keskiarvon alla. Logistinen sijaintietu ei sitä nosta, varastointi, kuljetus ja jakelukauppa työpaikkoineen ja palkkatasollaan pitää sen alhaisena. Teollisen toiminnan työpaikkariskit/ markkinamuutokset ovat edelleen olemassa.
Alueellisen kilpailukyvyn ykköskysymys on yhtenäisen aluesuunnittelun ja yhdyskuntatekniikan yhteistyön/integraation aikaansaaminen. Todellisen kasvubuumin mahdollisuus pilkistää vain radanvarsitaajaman Monnin ( 10 000 as ) rakentumisessa samassa tahdissa kuin pääradan välityskyvyn parantuminen edistyy. Se on tehtävä yhteistyönä Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki ja aloitettava mitä pikimmin yhteisenä yleiskaavoitustyönä.
Olen havainnut, että Lopella on terve näkemys kuntauudistushankkeesta. Kanta on selvä, kolme ei selviä tulevaisuuden riskeistä kuntahallinnossa . Tämä puoltaa neljän kunnan ja risat mallia, jopa niin, että läntisiä osia voidaan siirtää Karkkilaan. Hausjärvikin itsenäisyyden vaihtoehdon kumoutuessa liputtaa neljän kunnan alueiden muodostamiseksi uudeksi kunnaksi. Kun tämä tiedetään jo nyt - mitä järkeä Riihimäellä on omassa kolmen kunnan -strategiassa? Siis neljästä uusi kunta. Lisäksi kannanotto, että kuntavaalilakiin otetaan säännökset vaalipiireistä ja tasauspaikkajärjestelmä.
Valtionvarainministeriön virkamiestyöryhmän esityksen tavoite on Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän esitys on Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven liitos.
Uuden kunnan väestö kasvaisi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä 17,8 prosenttia kaikkien neljän kunnan ollessa väestöltään kasvavia. Väkiluku vuonna 2030 olisi siten yli
107 000. Uuden kunnan pinta-ala olisi yhteensä 1 517 km2.
Olen sitä mieltä, että Riihimäen tulisi valita neljän kunnan liitos. Kolmen kunnan liitos ei edusta maan hallituksen tavoitetta, ja mielenkiintoista on nähdä, että hallituspuolueiden edustajat eivät oikeasti ole toteuttamassa Riihimäellä maan hallituksen tavoitetta elinvoimaisesta kuntarakenteesta, vaan ne erehtyvät opposition kelkkaan.
Kolmen kunnan liitos on lyhytnäköinen, keskentekoinen eikä merkitse elinvoimaista kunta- ja palvelurakenteen muodostamista. Riihimäki on Kanta- Hämeen velkaantunein kunta eikä Hausjärven ja Lopen taloudellinen asema ole paljoa parempi. Näiden kuntien liittäminen yhteen ei paranna Riihimäen taloustilannetta. Alueelle ei silloin muodostu myöskään niin vetovoimaista kaupunkikeskusta, niin että se oikeasti vetäisi alueelle osaavia ihmisiä ja uusia yrityksiä, jotka antaisivat työtä ja verotuloja.
Neljän kunnan liitoksessa se olisi mahdollista aivan toisella tavalla.
On syytä nähdä, että Riihimäki on oikeasti jo lähellä kriisikunta- käsitettä ja kaatumassa valtion syliin. Sen takia ei ole hyväksyttävää hylätä neljän kunnan liittoa.
Ehdotan, että kaupunginvaltuusto toteaa
kohta 2 Kyllä. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys?
Uuden kunnan muodostaminen alueelle Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti