Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa ei toteudu
Kaksi kolmesta suomalaisesta pelkää sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentymistä
Kaksi kolmesta suomalaisesta pelkää sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentyvän tulevaisuudessa. Nykyisin yli puolen miljoonan kansalaisen tulot eivät kunnolla riitä lääkärissä käymiseen, selviää vuoden 2011 Kansalaisbarometristä.
Kansalaisbarometristä selviää myös, että mitä pienemmät tulot ihmisellä on, sitä huonommin hänen tulonsa riittävät terveyspalveluihin.
Maanantaina julkaistun barometrin mukaan yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa ei toteudu.
Kolmen viime vuoden aikana kokonaan vaille terveyspalveluita jääminen on vaikeuttanut 22 prosentin elämää ja yli puolet kansalaisista kokee, ettei palveluita ole saatavilla riittävän nopeasti.
Ilman apua viimeisen vuoden aikana on jäänyt noin 15 prosenttia eli 600 000 suomalaista. Tyypillisimmin palveluita ei ole saatu terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta tai hammashoidosta.
Kansalaisbarometrista käy myös ilmi, että noin viidennes täysi-ikäisistä arvioi liiallisen alkoholinkäytön vaikeuttavan oman kotitaloutensa elämää.
Kansalaisbarometri 2011:
Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa ei toteudu
Yli puolet täysi-ikäisistä suomalaisista ei usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, kertoo uusi Kansalaisbarometri. Kaksi kolmesta pelkää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyvän tulevaisuudessa.
Kansalaisbarometri 2011:n mukaan yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa ei näytä toteutuvan. Yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät kunnolla riitä lääkärissä käymiseen.
Alimmassa tuloviidenneksessä rahat riittävät huonosti lääkärikäynteihin kolmanneksella ja ylimmässä tuloviidenneksessä vain kolmella prosentilla. Kansalaisbarometrissa ilmeni myös, että mitä huonompi on ihmisen terveys, sitä todennäköisempää on, että hänen tulonsa riittävät huonosti terveydenhoitoon.
– Terveyskeskusmaksu on poistettava, jotta se ei estä ketään käyttämästä terveyspalveluja. Kuntien tulonlähteenä maksu on marginaalinen, mutta toimeentulotuen tai muuten pienten tulojen varassa eläville jokainen euro on tärkeä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).
Kokonaan vaille tarvittua terveyspalvelua jääminen on vaikeuttanut kolmen viime vuoden aikana 22 prosentin elämää. Yli puolet on sitä mieltä, ettei palveluja saa riittävän nopeasti. Sosiaalipalvelun tai -etuuden viivästyminen on vaikeuttanut hieman alle viidesosan elämää.
Ilman tarvitsemaansa apua on viimeisen vuoden kuluessa jäänyt noin 15 % eli 600 000 suomalaista. Yleisimmin kyse on terveyspalveluista kuten terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta tai hammashoidosta.
– Suomalaiset pitävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tärkeinä. Usko niiden tulevaisuuteen kuitenkin horjuu. Siksi on erittäin tärkeää muistaa kansalaisten tarpeet, kun sosiaali- ja terveyspalveluja, niiden järjestämistä ja kuntarakennetta uudistetaan, Riitta Särkelä sanoo.
Kasautuva huono-osaisuus koskee noin 300 000 suomalaista
Kasautuva huono-osaisuus koskee jossain muodossa vähintään 300 000 suomalaista aikuista. Pahiten terveyden ja toimintakyvyn, henkisen vireyden ja mielialan, talouden ja sosiaalisten suhteiden ongelmat kasautuvat työttömille.
– Lähes kaikilla suomalaisilla on jokin elämänalue, jolle he voivat rakentaa hyvinvointiaan. Erityisiä, kohdennettuja tukitoimia tarvitsevia täysi-ikäisiä on noin 50 000. Heille kasautuneen huono-osaisuuden poistaminen ei vaadi mahdottomia, mutta siihen tulee tarttua heti, Riitta Särkelä vaatii.
Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa ei toteudu
Yli puolet täysi-ikäisistä suomalaisista ei usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, kertoo uusi Kansalaisbarometri. Kaksi kolmesta pelkää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyvän tulevaisuudessa.
Kansalaisbarometri 2011:n mukaan yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa ei näytä toteutuvan. Yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät kunnolla riitä lääkärissä käymiseen.
Alimmassa tuloviidenneksessä rahat riittävät huonosti lääkärikäynteihin kolmanneksella ja ylimmässä tuloviidenneksessä vain kolmella prosentilla. Kansalaisbarometrissa ilmeni myös, että mitä huonompi on ihmisen terveys, sitä todennäköisempää on, että hänen tulonsa riittävät huonosti terveydenhoitoon.
– Terveyskeskusmaksu on poistettava, jotta se ei estä ketään käyttämästä terveyspalveluja. Kuntien tulonlähteenä maksu on marginaalinen, mutta toimeentulotuen tai muuten pienten tulojen varassa eläville jokainen euro on tärkeä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).
Kokonaan vaille tarvittua terveyspalvelua jääminen on vaikeuttanut kolmen viime vuoden aikana 22 prosentin elämää. Yli puolet on sitä mieltä, ettei palveluja saa riittävän nopeasti. Sosiaalipalvelun tai -etuuden viivästyminen on vaikeuttanut hieman alle viidesosan elämää.
Ilman tarvitsemaansa apua on viimeisen vuoden kuluessa jäänyt noin 15 % eli 600 000 suomalaista. Yleisimmin kyse on terveyspalveluista kuten terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta tai hammashoidosta.
– Suomalaiset pitävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tärkeinä. Usko niiden tulevaisuuteen kuitenkin horjuu. Siksi on erittäin tärkeää muistaa kansalaisten tarpeet, kun sosiaali- ja terveyspalveluja, niiden järjestämistä ja kuntarakennetta uudistetaan, Riitta Särkelä sanoo.
Kasautuva huono-osaisuus koskee noin 300 000 suomalaista
Kasautuva huono-osaisuus koskee jossain muodossa vähintään 300 000 suomalaista aikuista. Pahiten terveyden ja toimintakyvyn, henkisen vireyden ja mielialan, talouden ja sosiaalisten suhteiden ongelmat kasautuvat työttömille.
– Lähes kaikilla suomalaisilla on jokin elämänalue, jolle he voivat rakentaa hyvinvointiaan. Erityisiä, kohdennettuja tukitoimia tarvitsevia täysi-ikäisiä on noin 50 000. Heille kasautuneen huono-osaisuuden poistaminen ei vaadi mahdottomia, mutta siihen tulee tarttua heti, Riitta Särkelä vaatii.
Kansalaisbarometrin mukaan noin 70 000 suomalaista kokee itsensä usein tai jatkuvasti huono-osaiseksi, syrjityksi ja ulkopuoliseksi. Nämä kokemukset kasautuvat erityisesti työttömille ja pienituloisille.
Noin joka viides (19 %) täysi-ikäisistä arvioi, että liiallinen alkoholinkäyttö vaikeuttaa oman kotitalouden elämää vähintään vähän. 4 % arvioi alkoholinkäytön vaikeuttavan oman kotitalouden elämää paljon.
Noin joka viides (19 %) täysi-ikäisistä arvioi, että liiallinen alkoholinkäyttö vaikeuttaa oman kotitalouden elämää vähintään vähän. 4 % arvioi alkoholinkäytön vaikeuttavan oman kotitalouden elämää paljon.
Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn tavoitetta ja sisältöä
Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallituksen kärkihankkeita, mutta siitä puuttuvat konkreettiset toimet. Ilman niitä hanke on hampaaton. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn avainkysymys on saada mahdollisimman laajasti ihmiset työhön. Suomessa tulee tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta. Jokaiselle työkykyiselle pitää olla työtä. Talous- ja työmarkkinapolitiikan tavoitteena on oltava täystyöllisyys.
Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallituksen kärkihankkeita, mutta siitä puuttuvat konkreettiset toimet. Ilman niitä hanke on hampaaton. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn avainkysymys on saada mahdollisimman laajasti ihmiset työhön. Suomessa tulee tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta. Jokaiselle työkykyiselle pitää olla työtä. Talous- ja työmarkkinapolitiikan tavoitteena on oltava täystyöllisyys.
Täystyöllisyys yhdistettynä vastuulliseen julkisen talouden hoitamiseen mahdollistaa tarvittavat investoinnit kansalaisten hyvinvointiin. Työttömyys on inhimillisten resurssien tuhlaamista ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Aktiivisella työvoimapolitiikalla tulee huolehtia ihmisten pitämisestä pysymään kiinni työssä mahdollisimman pitkään.
Syrjintä, eriarvoistava kohtelu ja työpaikkakiusaaminen ovat kaikissa muodoissa tuomittavia. Niille on asetettava nollatoleranssi.
Julkisen vallan tulee huolehtia asunnottomuuden poistamisesta ja vuokra-asumisen riittävyydestä ja kohtuuhintaisuudesta.
Toimeentuloturva on pidettävä tasolla, joka riittää kohtuulliseen toimeentuloon ja inhimilliseen elämään. Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea on jaettava riittävän aikaisin, ennen kuin ongelmat kasautuvat kestämättömiksi.
Terveyden eriarvoisuudesta on ponnisteltava terveyden tasa- arvoon. Terveystarkastukset ovat toimiva keino puuttua ihmisten terveydentilaan. Terveystarkastukset on syytä laajentaa koskemaan väestöryhmiä, jotka eivät ole säännöllisten tarkastusten piirissä esimerkiksi työttömät.
Sosiaali- ja terveysministeriön pitää ohjata kehittämisrahaa kunnille ja järjestöille syrjäytymiskierteiden katkaisuun. Avainasemassa hankkeiden kehittämisessä on kuntien aikuissosiaalityö. Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan, kuntoutus- ja koulutusorganisaatioiden sekä järjestöjen yhteistyössä kehittämiä uusia käytännön toimia.
Mikko Lund
Lähde:
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Kansalaisbarometri 2011 on toinen valtakunnalliseen kansalaiskyselyyn perustuva, suomalaisten hyvinvointia sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista selvittävä tutkimus. Alkukesällä 2011 tehtyyn kyselyyn vastasi 3614 täysi-ikäistä suomalaista. Ensimmäinen Kansalaisbarometri julkistettiin 2009.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti