Asuntoministeri Krista Kiuru (sd) on aloittanut tomerasti ja puuttuu lähiöiden eriytymiskehitykseen
Asuntoministeri lupaa järeitä toimia. Asuntoministeri Krista Kiurun huolena on riskilähiöiden syntyminen. Maahanmuuttajien ja työttömien kasautuminen tietyille asuntoalueille merkitsee huono-osaisuusalueiden muodostumista, josta on jo kokemusta pääkaupunkiseudulla ja Riihimäen Peltosaaressa.
Lähiöohjelmasta selvisi, että segregoituminen, asuinalueiden eriarvoistuminen, on arvioituakin suurempi ongelma pääkaupunkiseudulla. Ohjelma osoitti myös, että asukkaat ovat kaikista ongelmista huolimatta hyvin ylpeitä omasta asuinalueestaan. Hyvinkin pienillä teoilla voidaan kasvattaa alueen vetovoimaa. Lähiöohjelmassa oli mukana 12 kaupunkia. jotka toteuttivat yhteensä 45 hanketta alueensa kehittämiseksi.
Demarissa 30.11. ministeri Kiuru lupaa käynnistää poikkihallinnollisia ohjelmia, jolla asuinalueiden eriytymistä voidaan estää. Esimerkiksi työttömien tai maahanmuuttajien kasaantuminen tiettyyn lähiöön tai jopa yhteen kerrostaloon voi aiheuttaa ongelmia. Ministeri kannattaa sitä, että lähiöihin tulee hyvin erilaisia asukkaita ja eri tyyppistä asumista.
Asuntoministeri Kiurun mukaan asukkaiden osallistuminen oman lähiönsä kehittämiseen tuottaa hyviä tuloksia. Lähiöiden elinvoimaa on nostettu taloja korjaamalla, ostoskeskuksia, liikenneyhteyksiä ja asukastoimintaa edistämällä. Asuntoministeri listaa korjausrakentamisen yhdeksi tämän hallituskauden suurimmiksi haasteiksi. Yksistään ikkunoiden uusimisella voidaan säästää energiaa viisi prosenttia.
Asuntoministeri Kiuru muistuttaa. että lähiöohjelma on ollut vasta lähtölaukaus lähiöiden kehittämiseen, nyt on lähdettävä liikkeelle elinvoiman nostamiseen. Lähiöiden on uudistuttava vastaamaan asukkaiden arkipäivän tarpeisiin.
Asuntoministerin aktiivinen ote miellyttää. Eiväthän Kataisen hallituksen ministerit ole tulleet juurikaan esille uusin kehittämisideoin. Silti lähiöohjelma toteutuakseen kaipaisi seurakseen riittävän rahoituspotin. Jos toimintaa ei ole riittävästi rahoitettu, valtion toiminta on kuin narulla työntämistä. Ministerin uskottavuus todentuu rahoituksen järjestämisen kautta.
Valtion työterveyshuollon kustannuksista tulee jättilasku
Valtio ostaa työterveyshuollon yrityksiltä, jotka ovat pääomasijoittajien omistuksessa ja haluavat itselleen suurempaa voittoa. Valtion maksama hinta lääkäripalveluista on kasvanut koko ajan. Helsingin Sanomat (1.12.) kertoo, että valtiokonttorin mukaan sen ostaman työterveyshuollon hinta nousi viime vuonna 13.9 prosentilla. Vuonna 2005 kustannus oli potilasta kohden 325 euroa, viime vuonna jo 523 euroa potilasta kohden. Viime vuonna valtio käytti työterveyshuollon kustannuksiin 45 miljoonaa euroa.
Tiedot yksityisen terveydenhuollon verosuunnittelusta ovat heikentäneet kansalaisten luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina – Richardson (sd) lupaa, että valtiovarainministeriössä valmistellaan yritysten korkovähennysoikeuden rajoittamista. Lainsäädännössä on selvä porsaanreikä, joka on tarkoitus tukkia.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti