Kuntauudistus ainakin kolmekymmentä vuotta myöhässä
Tuskin montaakaan yhteiskunnallista uudistusta Kaitaisen hallitus on niin pitkälle sopinut kuin kuntauudistusta. Hallitusohjelmassa ei ole sanottu, että hallitus sellaista suunnittelee ja valmistelee, vaan ” hallitus toteuttaa kuntauudistuksen”. Tästä ei pitäisi olla epäselvyyttä. Asia on herättänyt voimakasta vastustusta erityisesti keskustapuolueessa ja muissakin puolueissa ja etupäässä luottamuspaikkojaan varjelevissa kuntapäättäjissä. Tämän takia onkin suorastaan erikoista, että eräät sosialidemokraattiset poliitikot, kuten eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ovat asettelemassa uudistukseen ehtoja. Heinäluoma kaipasi oppositiota mukaan valmisteluun ja Urpilainen halusi sulkea pakon pois uudistuksesta.
Hanke pitäisi avata mitä pikimmin kansalaisyhteiskunnan keskusteluun eikä enää kiemurrella poliitikkojen salaisissa vallan kammareissa. Hallituksen tehtävä on yksinkertaisesti hallita maata ja kertoa kansalaisille tavoitteensa. Hanke on nähtävä välineenä maan julkisen talouden sopeuttamiseen ja peruspalveluiden turvaamiseen vaikeutuneessa talousympäristössä. Oppositio viestii omat vaihtoehtonsa parlamentaarisessa demokratiassa.
Urpilaisen pitäisi tietää, että kuntalaitoksen osuus julkisista menoista on kaksi kolmasosaa. Ministerin pitäisi tietää, miten velkaantunut ja joka päivä lisään velkaantuva on Suomen valtio. Huomiseenkin siirrettynä on melkoisesti verokuormaa. Kustannukset ovat kasvaneet myös paljon voimakkaammin kuin tulot. Suomi on raskaasti ja päällekkäisin “himmelein” ylihallinnoitu maa!
Vähenevän työssäkäyvän väestön tulisi kyetä jatkossakin rahoittamaan peruspalvelut. Siksi kuntauudistus on keskeinen väline ja alku hallintojärjestelmämme tervehdyttämiseen.
Valtio- ja kuntataloutta ei saada tasapainotettua ilman tehokasta ja tuloksellista kuntauudistusta ja sen mahdollistamaa muutakin ylihallinnoinnin purkua. Eikö valtiovarainministerin tulisi juuri tämä ymmärtää? Minkälainen kuntauudistus olisi, jos Hyvinkää ja Riihimäki yhdistyisivät, mutta Hausjärvi ja Loppi vahvoina keskustakuntina jäisivät uudistuksen ulkopuolelle? Kysymys olisi opposition suuresta voitosta - hallituksen tavoitteiden seljättämisestä!
Näin tässä tulee käymään, elleivät hallituspuolueet ymmärrä, että kuntauudistus on nyt vietävä maaliin. Työssäkäyntialueen kokoiset kunnat, rajat piirrettynä nykyisen yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon ehdoin, on tavoitteena hyvä.
Tällaisten kuntien luomisella voimme nostaa elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen sekä verotulojen lisäämisen uuden kunnan keskeiseksi tehtäväksi peruspalvelujen rahoituksen varmistamiseksi. Kuntaliitoksia koskeva seuranta on osoittanut, että liitokset ovat poikkeuksetta parantaneet juuri näiden tehtävien hoitamista. Yhdyskuntasuunnittelu, maapolitiikka ja kaavoitus paranevat luonnollisesti, kun kokonaisuuden hallinta kehittyy.
Miksi kuntauudistus on aiheuttanut vastustusta erityisesti pienkunnissa? Keskustapuolueen kuntapolitiikka on ajanut pienkuntalaitoksemme kriisiin. Riihimäen ja Hyvinkään kuntaliitosselvitykset osoittivat, että kustannuspuoli tulee 30 vuoden tähtäimellä lisääntymään kaikkein voimakkaimmin Hausjärvellä ja Lopella. Kysymys on ikääntymisen aiheuttamasta kustannuskuormasta. Liittämällä nämä kunnat yhteen kustannuksia voidaan tehokkaammin ohjata ja hallita.
Hallitulla kuntaliitoksella voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä.
Tuskin keskustapuoluekaan vastustaa säästötoimia sinänsä. Enemmän keskustassa herättää huolta ja vastustusta keskustan perinteellisten valta-asemien horjuminen. Kunnat ovat viime vuosina toimineet keskustan vallankäytön ytimenä, sen jälkeen kun maamiesseurat, metsänhoitoyhdistykset, osuuspankit ovat menettäneet asemiaan. Silti on syytä nähdä, että muidenkin puolueiden paikallista hegemoniaa hanke heiluttaa. Silti uudistus on tehtävä. Näen sen kaikkien puolueiden isänmaallisena uhrauksena kansalaisten hyväksi.
Miten valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) aikoo saada valtion velkaantumiskehityksen katkeamaan, ellei kuntauudistusta toteuteta ja ellei koeteta saada aikaan tuottavuuden parannusta koko hallintokoneistossa?
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti