Lipponen: Euron hylkääminen veisi Suomen pompoteltavaksi

 

SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen varoitti, että  Paavo Väyrysen suunnitelmat markan paluusta  ajaisi Suomen nurkkaan. Lipponen ei maininnut Väyrystä nimeltä, mutta asia ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Lipponen  varoitti Suomen voivan jäädä Moskovan ja Berliinin välisen akselin pompoteltavaksi, jos romantikkojen suunnitelmat markan paluusta toteutuisivat. Erityisesti SDP:n Paavo Lipponen varoittaa Venäjästä, joka hänen mielestään mielellään hoitaisi suhteen Suomen kanssa kahden kesken ilman yhtenäistä Euroopan unionia.

- Se asetelma olisi hyvin epätasainen, Lipponen huomauttaa.
- Putoaisimme tiivistyvästä Länsi-Euroopasta epävarmuuteen, olotilaan, jossa meidän vaikutusmahdollisuutemme omaan kohtaloomme heikkenisivät oleellisesti.

Heinolan  työväenyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa puhunut Paavo Lipponen muistuttaa myös, että romanttiset suunnitelmat markan paluusta ajaisivat Suomea nurkkaan, Lipponen  sanoi.

 

Lipponen on paljossa oikeassa. Kysymys  markasta ja sillä spekulointi  loisi hyvin epävarman ja hallitsemattoman tilanteen, jossa joutuisimme yksin markkinoiden ja myös Venäjän armoille. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen pitää puheita markka-aikaan paluusta turhina. Liikasen mukaan euroon liittyminen oli oikea ratkaisu, sillä se toi Suomen talouteen paljon kaivattua vakautta.Ylijohtaja epäili, että markkaan paluuta kannattavilla on valikoiva muisti.

- Se (markan aika) ei ollut mitään kaunista ja helppoa historiaa, Liikanen huomautti  Iltalehden mukaan.

 

 

Väyrynen ehdotti paluuta markkaan

 

Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen olisi valmis irrottamaan Suomen euroalueesta ja ottamaan markan uudelleen käyttöön euron rinnalle. Taannoin TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Väyrynen pitää eroa järkevänä ja mahdollisena. Väyrysen mielestä on pohdittava sitä mahdollisuutta, että Suomi irrottautuisi euroalueesta. Ottaisimme eurojen rinnalla käyttöön markat.

- Voisimme ehkä rakentaa Pohjolan valuuttakurssimekanismin, jolla voitaisiin vakauttaa Pohjolan valuuttojen kursseja toisiinsa nähden ja euroon nähden.
- Tämä olisi järkevää ja se olisi mahdollista, jos vain halutaan. Asenteellisesti se on hankalaa, Väyrynen  päätteli.

 

 

Euroopan aika käy vähiin

 

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Euroopalla on muutama kuukausi aikaa saada velkakriisi hallintaan. TV1:n Ykkösaamussa vierailleen Liikasen mukaan talouskriisi voidaan vielä pysäyttää ja kääntää tilanne paremmaksi. Jos epävarmuus kuitenkin lisääntyy vielä muutaman kuukauden ajan, siirrytään synkempiin näkymiin.

Suomen Pankin torstaina julkaisema talousennuste perustuu olettamukseen, että Euroopan velkakriisi saadaan lähikuukausina padottua eivätkä ongelmat pahene nykyisestä. Tämän olettamuksen mukaan Suomen talouskasvu yltäisi niukasti plussan puolelle, eli Suomi ei ajautuisi taantumaan.
- Huonompi vaihtoehto on se, että negatiivinen kierre jatkuu ja epäluottamus lisääntyy. Tämä johtaa maailmantalouden taantumaan, Liikanen maalaili Ylen Ykkösaamussa.
Liikasen mukaan tuolloin Suomen vienti romahtaisi, kansantuote supistuisi kaksi prosenttia ensi vuonna, työttömyys nousisi yli kymmeneen prosenttiin ja valtionvelka ryöstäytyisi käsistä.
- Negatiivinen kierre voidaan välttää jos Italiassa ja Espanjassa kyetään patoamaan ongelmia, Euroopan tason päätökset rahoitusvakausvälineestä saadaan kuntoon ja yleinen luottamus paranee. Jos näin ei käy luisutaan pahempaan vaihtoehtoon, Liikanen maalaili.

EU:n talouskurisäännön tulkinnasta hankalaa

Kansan Uutisissa Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto uskoo, että EU:n uuden talouskurisopimuksen tulkinnasta tulee hyvin hankalaa.
Sopimus patistaa valtioita huolehtimaan, etteivät budjetit lipsu pysyvästi alijäämäisiksi. Sääntönä on, ettei budjetin rakenteellinen alijäämä saa olla enempää kuin 0,5 prosenttia kansantuotteesta.
Lehto arvostelee sääntöä, koska rakenteellisen alijäämän määritteleminen on niin vaikeaa.
Edes Suomen sisällä ei olla yksimielisiä budjetin rakenteellisen alijäämän suuruudesta.
- Määrittely on hankalaa, koska siinä joudutaan ottamaan kantaa talouden potentiaaliseen tuotantoon. Siitä ollaan koko ajan eri mieltä, Lehto sanoo.
Talouskurisopimuksen arvioinnista tuleekin hänen mielestään puhdasta politiikkaa ja "hirveä soppa".
Myös Suomella voisi olla vaikeuksia täyttää budjettikurin vaatimusta.
Valtiovarainministeriön (VM) lokakuussa tekemän laskelman perusteella Suomi ei olisi viime vuonna yltänyt uuden sopimuksen vaatimukseen, sillä budjetin rakenteellinen alijäämä oli 0,9 prosenttia.

 

 

 

Köyhyys on noussut huippuunsa Kreikassa

 

Yle uutiset kertoo Kreikkalaiseen Ethnos- sanomalehteen perustuen, että köyhyys on noussut Kreikassa uuteen huippuunsa. Viranomaiset, kirkonmiehet ja sosiaalijärjestöt varoittavat lehdessä jopa humanitäärisestä kriisistä.

Ateenan kaupunginjohtaja kertoo esimerkkinä rajun kasvun soppajonojen pituudessa. Kodittomien määrä pääkaupungissa on kasvanut viidenneksen. Kaupunginjohtaja Giorgios Kaminis sanoo, etteivät vapaaehtoiset kohtaa enää stereotyyppisiä kodittomia vaan kreikkalaisia, joilla vain viikkoja aiemmin on vielä ollut työpaikka ja katto pään päällä.
Työttömyysaste ylittää ammattiliittojen ennusteen mukaan ensi vuonna 20 prosenttia. Taantuman koetteleman Kreikan on pitänyt vähentää työpaikkoja julkiselta sektorilta rankalla kädellä, jotta se saavuttaisi EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n asettamat säästötavoitteet.

Mikko Lund