Urpilainen: Ensi keväänä luvassa leikkauksia ja veronkorotuksia. Ministeri Gustafssonin ja Virkkusen unelma

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Ensi keväänä luvassa  leikkauksia ja veronkorotuksia.

Hallitus aikoo leikata menoja ja korottaa veroja ensi keväänä. ”Veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta tuskin tullaan välttymään, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi  Helsingin  Sanomissa 21.12. ”Valtio kiristää vyötä”.

Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodeksi 0,4 prosentin  kasvua. Vuonna  2013 BKT  kasvaa 1,7 prosenttia. Suomi velkaantuu lisään ja ottaa velkaa lähes  8 miljardia euroa vuodessa. Hallituksen tavoittelema yhden prosentin alijäämä   vastaisi noin 2 miljardia. Jos tilanne kahta vuotta myöhemmin  olisi samanlainen, pitäisi hallituksen ohjelmansa mukaan leikata menoja ja kiristää veroja noin  6 miljardia euroa.

Suomen Pankin ennusteen mukaan sopeutusta tullaan tarvitsemaan noin 5 miljardia euroa  vuoteen 2015  mennessä. Lisäsopeutuksesta on ennustettu tulevan vaikeaa hallituspuolueiden kesken. Viime keväänä sovitut 2,5 miljardin euron säästöt ja veronkorotukset aiheuttivat suurta tuskaa  hallituspuolueiden kesken.

Helsingin Sanomien haastattelussa  Urpilainen ei suostu kertomaan, mihin leikkaukset ja veronkorotukset  kohdistuisivat. Säästöjen ja veronkorotusten lisäksi Urpilainen painotti  kuntauudistuksen ja muiden rakenteellisten uudistusten toteuttamista. ”Ei pidä tehdä yhtään enempää leikkauksia  kuin on aivan pakko,” Urpilainen sanoi.

Valtiovarainministeriö ennustaa joulukuussa 2011  seuraavaa:

Kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Ensi vuonna kasvua kertyy 0,4 % ja ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuonna 2013 BKT kasvaa 1,7 %. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa.

Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Oleellista tässä tilanteessa ovat toimenpiteet, joilla luodaan pohjaa markkinaehtoisen kasvun käynnistymiselle.

Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat vuonna 2012 1½ %. Kansantalouden investointiaste kääntyy ensi vuonna uudelleen laskuun.

Ensi vuonna työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna 2012.

Yksityisen kulutuksen määrän kasvu on ensi vuonna ½ %. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä kääntyy ensi vuonna laskuun.

Ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 %, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio Suomessa on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä tuottajien kustannuspaineita.

Julkisen talouden alijäämä syvenee -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2012. Velkasuhde nousee runsaan prosenttiyksikön pelkästään siitä syystä, että BKT:n arvo on runsas 4 mrd. euroa alhaisempi kuin mitä aiemmin arvioitiin.

Opetusministeri Jukka Gustafssonin unelma

Opetusministeri Jukka Gustafsson  kirjoitti  Demarissa  20.12.  unelmasta,  koulutuksen  periytyvyydestä ja koulutuksen luokkaluonteesta seuraavasti:

”Yliopistokoulutettujen perheiden lapsista 60 % hakeutuu yliopisto-opintoihin. Vailla yliopistokoulutusta olevien lapsista osuus on 15 %. Koulutuksen puute periytyy seitsemänteen sukupolveen.
Perheen kannustus ja kyky antaa tukea koulutyössä heijastuu jo varhaisessa vaiheessa oppimistuloksiin. Parhaimpien ja heikoimpien koulujen välinen ero äidinkielen osaamisessa vastaa peruskoulun päättyessä 2,5 vuoden oppimista.
Havelin kuoleman jälkeen jäin miettimään, että synkintä ei ollut se, ettei Havel päässyt havittelemiinsa opintoihin. Niin käy monelle. Synkintä on, ettei moni koskaan tiedä, mitä menetti. Havel oli vihainen, koska hän tiesi.”
Ensinnäkin on hyvin painokkaasti  todettava, että syrjäytyminen alkaa koulutuksesta. Se alkaa peruskoulussa heikkoina kouluarvosanoina, koulun alisuorittamisena  ja se jatkuu siinä, ettei nuori pääse haluamaansa jatkokoulutukseen. Yhteiskunnan luokkaluonne näyttäytyy siinä, että  yliopistokoulutettujen perheiden lapsista yli puolet hakeutuu ja pääsee yliopisto- opintoihin,  mutta työväenluokkaisista perheiden lapsista vain 15 prosenttia.
Tästä on aihetta ja tästä pitää olla vihainen.
Yhteiskunnan luokkarakenteet on aika murskata. Silti kysyn, mihin on kadonnut työläisten luokkatietoisuus, se että ollaan valmiita kyseenalaistamaan  työläisten syrjintä ja unelmoidaan ja vaaditaan koulutuksellista tasa-arvoa ei vain teoriassa, vaan elävässä käytännössä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen esittää toisenlaisen unelman:
Valtion on oltava hyvä ja houkutteleva työnantaja

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen  yllättää  esittämällä uusia ajatuksia. Ministeri  haluaa valtionhallinnon irti urautumisesta, ”jatkossa on tarkoitus lisätä poikkihallinnollisuutta henkilöstöhallinnollisissa kysymyksissä”. Yhteistyötä halutaan saada entistä enemmän aikaan eri ministeriöiden ja virastojen välillä, sanoo ministeri  Hanna Virkkunen  Hyvä työympäristö  4/2011 – lehdessä.
Kyllä, tässä ministeri on aivan oikeilla jäljillä. Poikkihallinnollisuus on vähintäänkin tavoiteltavaa. Mutta pieni epäily, kykeneekö byrokraattinen hallinto- organisaatio avautumaan yhteistyöhön. Vähän epäilen. Byrokratiaan pitäisi  puuttua kovalla kädellä.

Valtion tuotavuusohjelma jatkuu tuloksellisuus ja vaikuttavuusohjelmana. Viime vuosina valtiolta on jäänyt eläkkeelle noin 2500 vuodessa, vuonna 2015 määrän on laskettu olevan 3 500. Ministeri Virkkusen mukaan valtion on mietittävä, miten tulevaisuudessa valtion toiminnot voidaan hoitaa entistä pienemmällä henkilömäärällä. Valtio joutuu kilpailemaan työvoimasta.
Valtion on oltava hyvä työnantaja. Johtamista ja palkkausta on parannettava ja valtion on kyettävä kilpailemaan työvoimasta. Valtion on oltava hyvä ja  houkutteleva työpaikka, joka saa hyviä ja motivoituneita työntekijöitä. Oletko valtiolla töissä? Myönteinen vastaus voi olla vastaisuudessa entistä houkuttelevampi vaihtoehto, sanoo ministeri Virkkunen.
Oikeisiin asioihin ministeri tarttuu: parempaa johtamista ja parempaa palkkausta valtionhallinto kaipaa!

Mikko Lund