Uusintarikollisuus pitäisi saada vähenemään

 

Uusintarikollisuus pitäisi saada vähenemään

Rikosseuraamuslaitoksen tilastollisen vuosikirjan 2010 mukaan uusintarikollisuus on vankeinhoidon vakava ongelma. Vapautumista seuranneen kolmen vuoden aikana vangeista lähes puolet (49%) oli syyllistynyt vähintään yhteen rikokseen, josta seurasi joko uusi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu. Yhdyskuntapalvelun suorittaneiden kohdalla uusintojen luku oli merkittävästi pienempi. Heistä vain 14  prosenttia aloitti kolmen vuoden aikana uuden yhdyskuntapalvelun ja 17 prosenttia tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Suurin osa uusijoista uusii vankilasta vapautumisen jälkeen   jo ensimmäisen vuoden aikana. Nuoret uusivat todennäköisemmin kuin vanhat.  Yli 30 ikävuoden jälkeen on aikaisempien seurantojen perusteella nähtävissä väsymistä. Moninkertaisilla vangeilla on riski syyllistyä uusiin rikoksiin kuitenkin  suuri.

Vuonna 2010 vankien päivittäinen keskimäärä oli 3291. Määrä oli 15 prosenttia pienempi kuin vuonna 2005. Vuonna 2010 vankilaan tuli vapaudesta kaikkiaan 6545 vankia. Vuoden aikana vapautuneista  6505 vangista lähes puolet oli ollut vankilassa enintään kolme kuukautta.

Ulkomaalaisia vankeja oli lähes 400, heidän osuutensa oli  noussut vuonna 2010 12 prosenttiin.

Väkivaltarikoksista tuomittujen määrä on noussut tasaisesti viiden vuoden aikana. Vuonna 2010 vangeista yli 40 prosenttia suoritti tuomiotaan väkivaltarikoksista. Naisvangeilla luku on vieläkin suurempi yli 50 % prosenttia. Omaisuusrikosten määrä on vähentynyt  vuosien aikana.

Ajoittain syntyy keskustelua vankien vaarallisuudesta. Viime kesän julkisessa keskustelussa avolaitoksista luvatta poistuneista vangeista tehtiin vaarallisia vankeja. Leima lyötiin useimmin aiheetta. Vaarallisiakin vankeja on, mutta heidän määränsä on varsin pieni.

Mitä pitäisi tehdä uusintarikollisuuden vähentämiseksi?

Vangin vapautuminen yhteiskuntaan ei onnistu, ellei hän saa elämäänsä järjestykseen. Järjestykseen kuuluu työpaikka, asunto ja toimivat ihmissuhteet. Työpaikka on tarpeellinen toimeentulon takia ja asunto asumisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen takia. Rikollinen ura ei katkea, ennen kuin perusasiat  on kunnossa.

Veronmaksajat: Suomen verotuksessa on jyrkkä progressio

Pienten palkkojen verotus on Suomessa kevyempää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu muita maita kireämmäksi. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tekemästä kansainvälisestä palkkaverovertailusta.

Progressio näkyy vertailun mukaan voimakkaasti keskituloisista ylöspäin. Esimerkiksi 25 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa 2,4 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin eurooppalaisissa vertailumaissa. Sen sijaan hyvää 59 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa jo 2,8 prosenttiyksikköä ankarammin.

Selvityksessä vertailtiin työn verotusta 18 OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

- Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Progression kireys näkyy jo keskituloisella palkansaajalla, jonka lisätuloa verotetaan Suomessa 5,7 prosenttiyksikköä kireämmin kuin muissa Euroopan maissa, Punakallio toteaa.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan meneillään oleva velkakriisi on jo vaikuttanut eurooppalaiseen veropolitiikkaan. Monet maat ovat ryhtyneet kiristämään kulutusverojaan sekä leikkaamaan menojaan. Lisäksi on kiristetty pääomien verotusta ja lykätty tai peruttu aiemmin tehtyjä veronkevennysohjelmia.

Ei palkkaverotuksen kiristyksille

Mikäli verotuloja tarvitaan lisää, pitäisi Veronmaksajien mielestä rahat ottaa muutoin kuin työn verotusta kiristämällä. Liiton mukaan kulutusverotuksen tiukentaminen ei uhkaisi Suomen mainetta progressiivisen verotuksen maana.

Mikko Lund