Peltosaaren kehittämiseen huomiota
Peltosaari on Riihimäen kaupungin asuntoalue, aivan aseman vieressä radan itäpuolella. Olen tehnyt Peltosaaren kehittämistä koskevan valtuustoaloitteen, joka on maanantaina 12.12. kaupunginvaltuustossa. Hanke on käynnistynyt teknisen lautakunnan hankkeena vuokra- ja omistustalojen kunnostamiseksi. Alueella on suuret sosiaaliset ongelmat, joiden ratkaisuun tarvitaan kaupungin eri hallintokunnat. Vaadin kokonaisvaltaista eri hallintokuntien toimesta tapahtuvaa alueen kehittämistä ja huomion kohdistamista alueen sosiaalisiin ongelmiin. Tein aloitteen asiasta 26.4.2010 ja nyt vasta asia on valtuuston käsittelyssä. Hyvän hallinnon vaatimusten mukaan asia olisi pitänyt käsitellä vuoden sisällä.
Mari Vaattovaaran ja Matti Kortteisen Peltosaari- selvityksen (2009) mukaan Peltosaaren työttömyysprosentti on ollut pitkään 2002- 2004 lähes 30, pienituloisten osuus kuluttajista 53,1, vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 64,3, omistusasuntojen osuus 30,7, eläkeläisten määrä 22,5 ja lapsiperheiden osuus 17.4. Riihimäellä asuvista maahanmuuttajista Peltosaaressa asui vuonna 2007 lähes 40 prosenttia.
Peltosaaren alueelliset erot ovat suuria ja ongelmat keskittyvät osaan vuokratalokannasta. Vaikka osa asukkaista viihtyy Peltosaaressa, alue profiloituu eräiden mittalukujen mukaan erityisen huonoksi. Näin on tyhjien asuntojen korkean prosenttiosuuden, seudullisesti poikkeuksellisen korkean työttömyysasteen, taloudellisesti ei- aktiivisen väestön, alhaisen asukasviihtyvyyden ja koetun turvattomuuden osalta. Näyttää siltä, että lähes puolet Peltosaaren asukkaista (46%) on tehdyn arvion mukaan passiiviväestöä, työttömiä tai työikäisiä eläkeläisiä.
Kuukausittain väkivallan kohteeksi joutumista pelkää Luoteis- Peltosaaressa 24 prosenttia, kun pääkaupunkiseudun alimman tuloryhmän alueella pelkää vain 10 prosenttia.
Vaikka osa alueen asukkaista on voimakkaasti sitoutunut alueeseen, kysely osoittaa, että muuttohalukkuus on asukkaiden keskuudessa suurta. Muuton ajankohtaiseksi näkee yli 10 prosenttia, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneista jopa 54 prosenttia. Muuttohalukkaista kuitenkin merkittävä osa kokee muuttomahdollisuutensa nyt huonoiksi ja jää Peltosaareen ainoastaan sen vuoksi.
Rakenteelliset edellytyksen Peltosaaren kehittämiselle ovat erityisen hyvät mm.
- Alueen sijainti pääradan varrella keskellä metropoliseutua tekee paikasta keskeisen;
- Sijainti kasvavan kaupungin keskustassa vaikuttaa samoin;
- Kun alue yhdistyy vehreyteen, hyviin liikuntamahdollisuuksiin ja lähellä sijaitseviin keskustan palveluksiin - tulos on – rakenteelliset kehittämisedellytykset ovat poikkeuksellisen hyvät.
Asukaskysely osoitti, että alueella asuu paljon modernisaatioon ja yhteiskunnalliseen kehitykseen kielteisesti suhtautuvia. Asumiseen liittyvät huolet eivät ole asukkaiden kokemina päällimmäisiä. Enemmistö peltosaarelaisista antoi myönteistä palautetta asunnon kunnosta.
Peltosaaren alueelliset erot ovat suuria ja ongelmat keskittyvät osaan vuokratalokannasta. Vaikka osa asukkaista viihtyy Peltosaaressa, alue profiloituu eräiden mittalukujen mukaan erityisen huonoksi. Näin on tyhjien asuntojen korkean prosenttiosuuden, seudullisesti poikkeuksellisen korkean työttömyysasteen, taloudellisesti ei- aktiivisen väestön, alhaisen asukasviihtyvyyden ja koetun turvattomuuden osalta. Näyttää siltä, että lähes puolet Peltosaaren asukkaista (46%) on tehdyn arvion mukaan passiiviväestöä, työttömiä tai työikäisiä eläkeläisiä.
Kuukausittain väkivallan kohteeksi joutumista pelkää Luoteis- Peltosaaressa 24 prosenttia, kun pääkaupunkiseudun alimman tuloryhmän alueella pelkää vain 10 prosenttia.
Vaikka osa alueen asukkaista on voimakkaasti sitoutunut alueeseen, kysely osoittaa, että muuttohalukkuus on asukkaiden keskuudessa suurta. Muuton ajankohtaiseksi näkee yli 10 prosenttia, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneista jopa 54 prosenttia. Muuttohalukkaista kuitenkin merkittävä osa kokee muuttomahdollisuutensa nyt huonoiksi ja jää Peltosaareen ainoastaan sen vuoksi.
Rakenteelliset edellytyksen Peltosaaren kehittämiselle ovat erityisen hyvät mm.
- Alueen sijainti pääradan varrella keskellä metropoliseutua tekee paikasta keskeisen;
- Sijainti kasvavan kaupungin keskustassa vaikuttaa samoin;
- Kun alue yhdistyy vehreyteen, hyviin liikuntamahdollisuuksiin ja lähellä sijaitseviin keskustan palveluksiin - tulos on – rakenteelliset kehittämisedellytykset ovat poikkeuksellisen hyvät.
Asukaskysely osoitti, että alueella asuu paljon modernisaatioon ja yhteiskunnalliseen kehitykseen kielteisesti suhtautuvia. Asumiseen liittyvät huolet eivät ole asukkaiden kokemina päällimmäisiä. Enemmistö peltosaarelaisista antoi myönteistä palautetta asunnon kunnosta.
Lähtökohtaisesti ollaan aika kyllästyneitä ns. ”kehittäjiin”. Vastaajista alle seitsemän prosenttia katsoo, että Peltosaarta voisi parantaa rakentamalla lisää uusia asuntoja. Puolet vastaajista kokee, että huonokuntoisia, rumia tai korjauksiltaan liian kalliiksi tulevia taloja voisi purkaa. Neljäkymmentä prosenttia vastaajista pitää ekotehokkuutta vähän tai ei lainkaan tärkeänä.
Mitä olisi tehtävä?
Peltosaaren kehittäminen ei tule onnistumaan vain puhumalla. Asukkaiden epäluottamus on niin suuri. että retorisesta kehittämisestä on siirryttävä konkreettiseen kehittämiseen. Keskeinen kysymys on, millä keinoin Peltosaaresta olisi mahdollista muodostaa houkutteleva asuinalue. Nykyisellään tilanne on erityisen heikko.
Nykytilanne on syntynyt vaikka Peltosaarta on kehitetty ja kunnostettu useampaan otteeseen. Toimet eivät näy yleisenä käänteenä alueen kehityssuunnassa.
Peltosaaren kohdalla tulisi pyrkiä kehittämiseen, joka
- vastaisi Riihimäen kaupungin strategisia tavoitteita keskustan kehittämisestä;
- täyttäisi rakentamiselle nykyisin asetettavat uudenlaiset vaateet (mm. ekologisuus, tila , tyyli);
- pitäisi samalla huolta alueen nykyisistä asukkaista ja heidän viihtyvyydestä.
Riihimäen kaupungin strategiassa Peltosaari on hyväksytty osaksi kaupungin keskustaa.
Onnistumisen kannalta keskeistä on, että peruskorjauksen tai uudistamisen tuloksena syntyvälle asuntokannalle on laaja- alaista paikallista kysyntää.
Muussa tapauksessa julkisen sektorin investoinnit voivat pikemminkin pysyvöittää sosiaalisten ongelmien paikallisen kasautumisen.
Voidaan perustellusti olettaa, että lähiöiden sosiaaliseen alikehitykseen liittyvät ongelmat ovat sitä kovempia, mitä kauempana kasvukeskuksen tai seudun keskustasta (Helsinki) lähiö sijaitsee.
Poliittisen päätöksenteon rooli on keskeinen Peltosaaren kehittämisessä. Osa lähiöistä syntyi ilman asuntomarkkinoihin liittyvää harkintaa rakentamisen poliittisen tahdon ollessa korkea. Miten lienee peruskorjauksen laita?
Asiantuntijahaastatteluissa nousi voimakkaasti esille alueen maine tai imago. Tämä ilmenee vuokratalojen kuin omistustalonjenkin kohdalla. Peltosaaren vuokrataloihin on vaikea löytää halukkaita asukkaita, ja peltosaaren omistusasuntojen hintataso on selvästi halvempi kuin muiden kaupungissa sijaitsevien 70-luvun lähiöiden.
Vuokratalojen tilannetta vaikeuttaa vuokrataloyhtiöiden talouden erittäin huono kunto.
On käynnistetty Peltosaaren peruskorjaus- hanke. Siinä ajatuksena on ottaa radan vieren laajat pysäköintialueet rakentamiskäyttöön, ja rakentaa tämä alue täyteen tavalla, joka integroisi nykyisen Peltosaaren nykyistä paremmin muuhun keskustaan. Samalla Peltosaaren rakennuskanta peruskorjattaisiin tavalla, joka täyttäisi uudet, ekotehokkuuden näkökulmasta syntyneet teknis-taloudelliset vaateet.
Muussa tapauksessa julkisen sektorin investoinnit voivat pikemminkin pysyvöittää sosiaalisten ongelmien paikallisen kasautumisen.
Voidaan perustellusti olettaa, että lähiöiden sosiaaliseen alikehitykseen liittyvät ongelmat ovat sitä kovempia, mitä kauempana kasvukeskuksen tai seudun keskustasta (Helsinki) lähiö sijaitsee.
Poliittisen päätöksenteon rooli on keskeinen Peltosaaren kehittämisessä. Osa lähiöistä syntyi ilman asuntomarkkinoihin liittyvää harkintaa rakentamisen poliittisen tahdon ollessa korkea. Miten lienee peruskorjauksen laita?
Asiantuntijahaastatteluissa nousi voimakkaasti esille alueen maine tai imago. Tämä ilmenee vuokratalojen kuin omistustalonjenkin kohdalla. Peltosaaren vuokrataloihin on vaikea löytää halukkaita asukkaita, ja peltosaaren omistusasuntojen hintataso on selvästi halvempi kuin muiden kaupungissa sijaitsevien 70-luvun lähiöiden.
Vuokratalojen tilannetta vaikeuttaa vuokrataloyhtiöiden talouden erittäin huono kunto.
On käynnistetty Peltosaaren peruskorjaus- hanke. Siinä ajatuksena on ottaa radan vieren laajat pysäköintialueet rakentamiskäyttöön, ja rakentaa tämä alue täyteen tavalla, joka integroisi nykyisen Peltosaaren nykyistä paremmin muuhun keskustaan. Samalla Peltosaaren rakennuskanta peruskorjattaisiin tavalla, joka täyttäisi uudet, ekotehokkuuden näkökulmasta syntyneet teknis-taloudelliset vaateet.
Peltosaaren kohdalla kannattaa ottaa huomioon tutkijoiden esittämä arvio, että ”retorinen kehittäminen” ei riitä. Tarvitaan kokonaisvaltaista Peltosaaren kehittämistä!
Erityisesti on puututtava alueen ongelmiin, työttömyyteen, köyhyyteen, alkoholismiin ja väkivaltaan sekä löydettävä niihin toimivia ratkaisuja.
Vaattovaaran ja Kotteisen raportin mukaan kaupungin vuokrataloissa on suuria ongelmia vuokran maksussa ja asumisessa. Kaupungin vuokra-asuntostrategiassa kaupunginvaltuusto hyväksyi välivuokrauksen aloittamisen. Perusturvatoimi ei pidä välivuokrausta välttämättömänä. Perusturvatoimi ei pidä järkevänä perustaa ongelma-asukkaiden asuntotoimea, jos sosiaalityön resurssit eivät riitä. Mistä tässä on kysymys? Eikö perusturva halua hoitaa ongelma- asiakkaita! Asuntotoimi on vuokra-asukkaiden kohdalla maksanut ongelma- asiakkaiden vuokrarästejä.Tulen tarkastuslautakunnan toimesta pyytämään asiasta selvitystä.
Mitään on vaikea tehdä, ellei kaupungissa ole virkamiesten ja luottamushenkilöiden keskuudessa yksituumaista tahtoa kehittää Peltosaarta. Tekninen virasto ja lautakunta ovat kiitettävästi huolehtineet Peltosaaren nostamisesta kehittämiskohteeksi ja pyrkimyksestä tehdä Peltosaaresta houkutteleva asuinalue. Se ei riitä, tarvitaan muiden hallintokuntien - koululautakunnan, perusturvalautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan - ja myös asukkaiden aktiivisuutta kehittämistyössä. Kun alueen kehittämissuunnitelma valmistuu, silloin on hyvä järjestää yhteinen seminaari.
Peltosaaren työttömyysprosentteja on pudotettava alas. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen tarvitaan EU:n ja ELY- keskuksen rahoittama työllisyyshanke. Hyvä on lähteä nuorista ja heidän aktivoinnista, ettei heistä tule pitkäaikaistyöttömiä. Työttömyyden kovan ytimen purkamiseen tarvitaan moniammatillisia toimenpiteitä.
Työttömyyden vaikutukset tuntuvat yli sukupolvien. Työttömyyden invalidisoivan vaikutuksen takia työttömyyttä ei pidä hyväksyä. Kaupungin yrityshankintaan kohdistuvia toimenpiteitä voisi nykyistä enemmän kohdistaa teollisuustyöpaikkojen saamiseen kaupunkiin.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti