Kaleva arvelee: Nyt pelataan Portugalilla
Kalevan mukaan peruskysymys kuuluu, hyväksyykö Suomi Portugalille neuvotellun 78 miljardin euron apupaketin vai ei.
Jos Suomi hylkää paketin, niin kuin enemmistö eduskuntaan valituista kansanedustajista ilmaisi ennen vaaleja, uskaltaako eduskunta ottaa riskin mahdollisista taloudellisista ja poliittisista seurauksista?
Portugali-paketilla käydään varsin poikkeuksellista poliittista peliä.
Portugalin tuen ulkoistaminen oli näppärä temppu yrittää rakentaa hallitus kolmen suurimman varaan. Se on kuitenkin miina, joka saattaa laueta asettajansa käsiin.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen rakensi näppärän pelin jo etukäteen mahdottomaksi arvioidun yhtälön ratkaisemiseksi. Nimittäin ulkoistamalla Portugalin tuen uuden hallituksen rakentamisen tieltä.
Tosiasiassa näin hän teki samalla yksinkertaisesta asiasta mahdollisimman monimutkaisen.
Kalevan Ilkka Lappalainen ehdottaa nettiäänestystä
Jokaisella on kuitenkin vain yksi ääni ja sen mukainen oikeus päättää, kuka meitä hallitsee. Kaikki kun emme voi ottaa hoitaaksemme kaikkia asioita.
Jos suomalaisen demokratian tilaa mitataan äänestysaktiivisuudella ja sitä verrataan muihin Pohjoismaihin, heikoilla olemme. Ainoa vaali, jossa voitamme pohjoiset kuningaskunnat, on presidentinvaali.
Eduskuntavaaleja edelsi poikkeuksellisen vilkas poliittinen keskustelu. Sen ennakoitiin nostavan äänestysprosenttia. Näin kävikin, joskin nousu oli perin vaatimaton.
Tämänkertainen vaalikampanjointi tarjosi pitkästä aikaa todellisia vaihtoehtoja. Se näkyi myös tuloksessa. Tästä huolimatta äänestysaktiivisuus nousi vain hitusen. Missä vika?
Yksi syy löytyy siitä, että vaalitapahtuma on liian kaukana kansasta. Se ei sovi yksiin sen tavan kanssa, miten tämän päivän ihmiset haluavat ilmaista näkemyksensä.
Jos äänestysaktiivisuutta halutaan oleellisesti lisätä, pitää siirtyä internetin kautta tapahtuvaan äänestämiseen.
Toimittaja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdessä: Nostaako ajanpeluu perusuomalaiset valtaan?
Ensimmäinen johtopäätös on helppo. Jyrki Katainen (kok) haluaa tosissaan pääministeriksi. Hän ei jätä takuulla yhtään kiveä kääntämättä niin kauan, kun on pienikin mahdollisuus muodostaa enemmistöhallitus kokoomuksen johdolla.
Toinenkin asia on ilmeinen. Kun puolueet toipuvat yksi toisensa jälkeen vaaleja seuranneesta ensi sokista, hallituskipeys alkaa pikku hiljaa levitä sellaisiinkin, joiden ehdittiin jo kuvitella tulleen sille immuuneiksi.
Katainen tulkitsi tänään iltapäivällä koolle kutsumassaan tiedotustilaisuudessa puolueilta saamiaan vastauksia niin, että ainoastaan keskusta on sulkenut itsensä ehdottomasti uuden hallituksen ulkopuolelle. Jopa kolmasosan paikoistaan menettäneet vihreät ovat jättäneet pienen takaportin auki. Kristillisdemokraattien ja Rkp:n hallitusinto paistaa kilometrien päähän.
Kiinnostavimpaan kysymykseen pitääkin jo sitten hakea vastausta rivien välistä. Kataiselta ei tänään yrityksistä huolimatta herunut tyhjentävää vastausta siihen, miksi Portugali-tuki ja EU:n muu kriisirahoitus on yllättäen irrotettu varsinaisista hallitusneuvotteluista.
Ensimmäisenä mieleen tuleva selitys on, että Katainen haluaa raivata jo valmiiksi yhden esteen perussuomalaisten hallitustieltä. Kokoomuspomo kieltäytyi vielä tänään johdonmukaisesti ennakoimasta, voiko jokin puolue vastustaa Portugali-pakettia ja päästä silti hallitukseen. Sekin mahdollisuus jäi nyt joka tapauksessa auki.
Tänään myös varmistui, että hallituksen muodostaminen on tällä kertaa tavallista pitempi prosessi. Varsinaisten neuvottelujen piti alun perin alkaa jo ensi maanantaina, mutta Katainen lykkäsi tänään aloitusta yli viikolla, toukokuun 18. päivään. Kuinka ollakaan, valtiovarainministerien Portugali-kokous on silloin juuri sopivasti päättynyt.
Yle on käyttänyt asiantuntijoita ja tällaista v iisautta saamme sieltä.
Yle: Kriisimaat pois Eurosta
Aamu-tv:ssä pohdittiin, pitääkö Portugalia tukea tukipaketilla vai olisiko parempi antaa maan ajautua velkajärjestelyyn. Kysymys kuuluu, tuetaanko EU:n paketilla Portugalin valtiota vai eurooppalaisia pankkeja. Vieraana oli professori Vesa Kanniainen.
Kriisimaiden velkasaneeraus saa tukea kansantaloustieteen professorilta Vesa Kanniaiselta. Ylen Aamu-tv:n haastattelema Kanniainen olisi valmis menemään pidemmälle ja irrottamaan kriisimaat eurosta.
Professori Vesa Kanniainen pitää oikeutettuna kriisimaiden velkasaneerausta. Tämän lisäksi hän irrottaisi kriisimaat, Kreikan ja Portugalin, eurosta. Myös vahva devalvaatio, saksalaisten, ranskalaisten ja espanjalaispankkien pääomittaminen ja kansallistaminen ovat Kanniaisen mukaan tarpeellisia toimia nykyisessä tilanteessa.
Vasta kun nämä asiat on hoidettu, Kanniainen antaisi EU:n rakennetukea kriisimaille. Prosessia hän nimittää uudeksi aluksi. Pysyvälle vakausmekanismille, jota nyt ollaan luomassa, ei Kanniaisen mukaan ole perusteita, hänen mukaansa siitä pitäisi luopua.
Tässä olisi Kataiselle ohjetta ja neuvoa.
Kreikan ajautuminen velkasaneeraukseen on vain ajan kysymys
Kreikan ajautuminen velkasaneeraukseen on vain ajan kysymys, sanoo Ylen A-Plussan vieraana ollut MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström.
Portugali tarvitsee nyt tukipaketin, ja Suomen on Holmströmin mukaan oltava siinä mukana.
Arvostetun Massachusetts Institute of Technology (MIT) -korkeakoulun professori Bengt Holmström sanoo, että Kreikan kohdalla velkasaneeraus on vain ajan kysymys. Holmströmin mukaan asiasta puhutaan maailmalla avoimesti, mutta Suomi tuntuu olevan vain yhden totuuden maa.
Portugali puolestaan tarvitsee tukipaketin.
- Ymmärrän, että se tuntuu kansalaisista vastenmieliseltä, kun ei oikein tiedetä miksi. Kysymys on siitä, ettei Portugali voi ajautua kriisiin, sillä sen jälkeen maan talouden tervehdyttäminen ei todellakaan onnistu, Holmström sanoi Ylen A-plus-ohjelmassa.
Tukipaketin ehdot omaisuuden myynteineen ja budjettileikkauksineen ovat Holmströmin mielestä odotetut. Hän suhtautuu kuitenkin varauksellisesti liian rankkoihin säästövaatimuksiin.
- Liiallinen kuristaminen ei ole hyväksi, sillä se estää talouden kasvun. Vain kasvun myötä talous pääsee taas jaloilleen, Holmström huomautti.
Tukipaketilla ostetaan nyt aikaa. Paketti ei kuitenkaan yksin riitä maan talouden pelastamiseen, sanoo Holmström.
- Sitä on vaikea uskoa, en tunne yhtään taloustieteilijää, joka siihen uskoisi. Tietysti jos Portugali möisi omaisuuttaan todella paljon, sen kahden- kolmensadan miljardin arvosta mitä sillä sitä on, velkasaneeraus voisi olla vältettävissä. Mutta onko sellaiselle määrälle edes ostajia, Holmström pohdiskeli.
Ei yhtä syyllistä
Professori Bengt Holmström huomautti, ettei tilanteessa ole vain yhtä syyllistä.
- Pankit ovat myöntäneet lainoja liian halvalla. Mutta sitähän valtiot ovat halunneet, halpaa rahaa. Ja lainaa on otettu, jotta on saatu tyydytettyä veronmaksajien tarpeet - heidän, jotka nyt nurisevat, kommentoi Holmström.
Holmström sanoo, että pankeille on nyt rakennettava puskureita, jotta ne kestävät saneeraukseen. Stressitesteillä on laskettava, paljonko pankit kärsivät tappioita. Sitten valtioiden on tuettava pankkejaan, sillä valtiot ovat naimisissa pankkiensa kanssa, sanoi Holmström.
- Kriisivaltioilla ei tietenkään ole varaa pankkiensa tukemiseen, niiden osalta on haettava EU-tason ratkaisua.
Holmström ei usko, että Portugalin tuki kaatuisi Suomen vastustukseen. Vastustuksen poliittinen hinta voi silti olla kallis, sanoi Holmström, joka ei kuitenkaan halunnut tarkemmin arvioida Suomen kielteisen kannan merkitystä.
- Slovakia on kai maksanut aika kovan hinnan. Täytyy myös muistaa, että jos me olisimme tarvitsemassa apua, saisimme sitä, nyt tilanne on vain toisin päin, sanoi Bengt Holmström.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti