Kuntaliitos pitäisi laittaa vireille

Vahvat peruskunnat  kuntauudistuksen pohjaksi

 

Kuntaliiton hallitus on yksimielisesti hyväksynyt linjaukset tulevaisuuden kuntaraken-teesta. Kysymyksessä  on merkittävä päätös, ja sen arvoa nostaa Kuntaliiton  hallituksen yksimielisyys. Hallituksen poliittisen kokoonpanon perustella voidaan sanoa, että kaikki eduskuntapuolueet ovat linjauksen takana lukuun ottamatta kristillisiä ja ruotsalaista kansanpuoluetta, joilla ei ole edustajia hallituksessamme, kirjoittaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki- Lohiluoma.

 

Mäki- Lohiluoman  mukaan väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän kasvu edellyttää kuntakentän uudistumista. Kuntaliiton näkemys on, että vuoteen 2017 mennessä on tehtävä koko maan kattava ja eri sektorit kokoava kuntauudistus. Sen perustana pitää olla alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli.

Vahvan peruskunnan Kuntaliiton hallitus määritteli niin, että se pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Tarkempia kriteereitä ja mittareita valmistellaan Kuntaliitossa. Niitä etsitään niin väestön, talouden kuin  demokratiankin alueilta.

Mäki- Lohiluoman mukaan pelkkä rajojen piirtäminen ei riitä kuntauudistukseksi. Palvelujen uudistumisen on seurattava samaa tehokkuuden tavoitetta. Uusia palvelujen järjestämisen tapoja tarvitaan, tekniikan hyödyntämistä on lisättävä. Myös paikallisdemokratiaan tarvitaan uusia muotoja. Kielelliset oikeudet on muistettava. Palvelujen rahoituksen kehittäminen on aivan keskeinen urakka – valtionosuusjärjestelmän uudistaminen jatkuu.

Kun lukee eri puolueiden antamia vastauksia hallitustunnustelija Jyrki Kataiselle, näyttää kuntauudistuksen taakse löytyvän tukea, joka seuraa pitkälle Kuntaliiton linjauksia. Vastauksissa korostetaan luontevia työssäkäyntialueita, lähipalvelujen turvaamista, demokratiaa ja kielioikeuksia, sanoo Mäki- Lohiluoma.

Olen sitä mieltä, että nyt on todellinen aika käydä poliittista keskustelua ja nimenomaan HYRI-alueen valtuutettujen tulee tutkia alueen neljän kunnan yhdistämistä. Meillähän on suhteellisen tuoreet selvitykset  hyllytettyinä, joten paneudutaan niihin uudestaan tulevaisuuden haasteista tietoisina.

Hyvinkään ja Riihimäen  taajamien noin 15 kilometrin etäisyys ei voi  perustella kahta kaupunkikeskusta näin vierekkäin. Huomattaviakin kustannussäästöjä olisi saatavissa, jos nämä kaksi näin lähekkäin olevaa kaupunkia laitettaisiin yhteen  ja otettaisiin vakavasti tehtyjen selvitysten rationalisointihyödyt. HYRI - alue olisi vahvempi selviämään kansalaisten peruspalvelujen tuotannosta.

Alueen kunnilla  on ollut vaikeuksia menojen kasvun kanssa. Menot ovat kasvaneet voimakkaammin kuin tulot. Tiedämme, että ikääntyminen  eli kestävyysvaje  on erittäin  suuri tulevaisuuden  kuntatalouden ongelma. Tiedämme kuitenkin, että nykyistä suurempi kuntakoko antaisi paremmat mahdollisuudet säädellä menojen kasvua ja antaisi myös  paremmat mahdollisuudet  kestävyysvajeen hoitamiseen.

Kuntaliitos toisi alueelle kilpailukyvyn parantumista. Se antaisi alueen elinkeinopolitiikalle uutta potkua, kun alue herättäisi suurempaa ihmisten ja yritysten kiinnostusta. Yritystoiminnan vireytymisen takia kuntaliitos helpottaisi myös alueen työttömyyttä.

Minusta olisi parempi laittaa yhdistymishanke omatoimisesti vireille kuin odottaa maan hallituksen pakkopäätöksiä.

Haminan Risteilyhanke piristämään risteilytarjontaa

Haminan risteilyhanke on toteutumassa. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puolsi risteilyhankkeelle puolen miljoonan kehittämisrahaa, jonka avulla katamaraaniristeilyt voidaan aloittaa. Kymenlaakson maakuntahallitus tekee lopullisen päätöksen rahasta. Risteilyt Viipuriin, Tallinnaan ja Pietariin alkavat todennäköisesti kesäkuun aikana.

Alueen matkailuelinkeinon kannalta voi toivoa, että ihmiset läheltä ja kaukaa löytävät Haminan tarjoaman vaihtoehdon. Nyt avautuva mahdollisuus säilyy vain, jos matkustajia riittää.

Hallitusneuvotteluihin kuusi puoluetta

 

Jyrki Kataisen (kok.) vetämiin hallitusneuvotteluihin lähtee kuusi puoluetta. Mukana ovat siis sekä kovia ehtoja asettanut vihreät että EU:n tukipaketeille kielteinen vasemmistoliitto.
Katainen perustelee laajaa hallituspohjaa sillä, että tällaisella hallituksella on leveämmät hartiat hoitaa alkavan hallituskauden suuria tehtäviä. Eduskuntapaikkoja hallituspuolueilla on 124.
Hallituskauden suuria tehtäviä on Kataisen mukaan talouskasvun luominen, julkisen talouden saaminen kuntoon, köyhyyden torjuminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.
Lisäksi hallituspohja on Kataisen mukaan sellainen, jonka jokainen suomalainen voi kokea omakseen. 

Hallitusneuvottelut alkavat perjantaina


Kataisen mukaan niissä on käsiteltävä muun muassa vasemmistoliiton kielteistä suhtautumista Portugalin tukemiseen ja vakausjärjestelyihin, sillä hän katsoo, että mikään hallituspuolue ei missään asiassa voi saada pysyviä erivapauksia. Katainen ilmoitti viime viikolla lähtevänsä rakentamaan viiden puolueen hallitusta, johon SDP vaati lisäksi vasemmistoliittoa.

Mikko Lund