Miten demareiden kannatus nousuun?
Kunnissa valta on keskittynyt virkamiehille
Kaikkihan me olemme demareita, ainakin siinä mielessä, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista kannattaa demareiden arvoja ja hyvinvointivaltiota. Silti kannatus rahaa jostakin syystä pitkälle takanapäin alle 20 prosentissa. Eikö demareihin todella luoteta? Vai mistä nyt on kysymys?
Ilta- Sanomat kysyi tammikuun alussa tänä vuonna "Mikä avuksi demareille?"
Lehti haastetteli kansanedustaja Jacob Södermania, emeritusprofessri Tuomo Martikaista ja Lasse Lehtistä.
Parhaimman vastauksen antoi Jacob Söderman: Demareiden pitäisi nöyrtyä kuuntelemaan kiukkuisia kansalaisia, jotka tuntevat itsensä väärin kohdelluksi. Pitäisi selvittää. mistä katkeruus aiheutuu ja reagoida siihen uskottavalla tavalla. Söderman kiinnittää huomiota myös tulonjakoon, jossa herrojen kohtuuttomat palkat ja palkkiot eivät ole missään suhteessa työpanokseen.
Tuomo Martikaisen mielestä hyvinvointivaltion muutos on ajanut SDP:n ohi. Puolue oli hyvinvointivaltion arkkitehti. Nyt se on menettänyt valtakuntansa, suurta projektia ei ole. Nyt eletään kilpailun ja markkinavaltion aikaa, joka on kokoomuksen projekti. Yksilölliset arvot ovat voittaneet yhteisölliset arvot. Ihmiset ovat kiinnostuneet omasta pärjäämisestään.
Lasse Lehtinen vierittää syyn demarien alamäkeen hyvinvointivaltion niskaan. Kun kaikki ovat suurin piirtein keskiluokkaa, on varaa äänestää muitakin kuin demareita.
Jacob Söderman lähestyy minun omaa analyysia. SDP:lle käy huonosti, jos se unohtaa vaikeimmassa asemassa olevan kolmanneksen kansasta, niin kuin Lipposen ja Heinäluoman aikana paljossa tapahtui, ja rikkaimmalle kymmenykselle annetaan kaikki, mikä päähän pälkähtää.
Ilta- Sanomat kysyi samanaikaisesti nettisivulla kansalaisilta, mikä nostaisi demarit suosta. Kyselyyn vastasi 25 600 vastaajaa. 47 prosentia vastaajista laittaisi puolueen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen vaihtoon. 6 prosenttia vaihtaisi puoluesihteeri Mikael Jungnerin. 16 prosentin mielestä puolueen pitäisi nostaa duunareiden asiat parennin esille. 17 prosenttia haluaisi unelmahötön puheista pois. 9 prosenttia ehdotti kovempaa linjaa keskustaa ja kokoomusta kohtaa, Mielenkiintoisia näkökulmia.
Ilta- Sanomien kysely on tehty tammikuussa ja tuolloin oli esillä tällainen kansalaisten kriittinen suhtautuminen Jutta Urpilaiseen. Käsitykseni mukaan vaalitaistelussa mielipide muuttui ainakin huomattavassa määrin paremmaksi.
Nyt on käynnissä hallitusneuvottelut ja niiden tulos hallitusohjelma vaikuttaa kansalaisten suhtautumiseen SDP:hen ja muihin puolueisiin.
Vallan keskittyminen virkamiehille kunnallisen päätöksenteon ongelma
Professori Matti Wiberg pitää kirjassaan Valta kunnassa vallan keskittymistä virkamiehille kunnallisen päätöksenteon suurimpana ongelmana. Vallan keskittyminen virkamiehille on suurempi ongelma kuin vakkan keskittyminen poliittisille ryhmille. "Kunnan hallinnon tulisi vallitsevan doktriinin mukaan perustua luottamushenkilöiden määräävään asemaan. Monesti poliittisen vallan on väistyttävä virkavallan tieltä", sanoo Matti Wiberg.
Wibergin mukaan kunnallishallinolle on tyypillistä myös Hyvä Veli- järjestelmä, joka perustuu hyviin kaverisuhteisiin. Kaverijärjestelyssä on myönteistä tehokkuus. Suurimmasta osasta asioita ei tarvitse keskustella, kun kaverit ovat asiat keskenään sopineet.
Wibergin mukaan kaverimenettelyn haittapuoli on uusien virikkeiden tulon estäminen hallintoon.Päätökset eivät ankkuroidu poliittiseen prosessiin, ne tehdään virallisten rakenteiden ulkopuolella.
Wibergin kuvaus sattuu tavattoman hyvin Riihimäen päätöksentekoon. Riihimäellä on leimallista virkavallan vahva asema. Tämä on seurausta luottamushenkilöiden ja poliittisten puolueiden heikosta asemasta päätöksenteossa.
Asetelmasta seuraa huonoa päätöksentekoa.
Kaupunkilaiset tulisi ottaa mukaan päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Kaupunkilaisten kanssa tulisi viisaasti neuvotella ja sopia esimerkiksi kaavaratkaisun parhaista vaihtoehdoista.
Kaupunkilaiset on otettava mukaan päätöksentekoon ihan kunnallisen päätöksenteon legitimiteetin kannalta. Jos puolet tai jopa sen alle äänestää kunnallisvaaleissa, vallan laillisuus voidaan kyseenalaistaa.
Kaupunkilaisten osallistuminen lisää legitimiteettiä ja myös päätösten laatua ja luotettavutta.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti